Riita-asian käsittely

Kun riita-asia on tullut vireille, käräjäoikeus käsittelee sen joko kirjallisesti tai suullisesti oikeuden istunnossa. Jos asia on riidaton eli niin kutsuttu summaarinen riita-asia, käräjäoikeus ratkaisee sen kirjallisesti.

Kantaja on henkilö, joka laittaa riita-asian vireille käräjäoikeuteen. Vaatimuskirjelmässä eli kanteessa hän esittää vaatimuksensa, jotka oikeus käsittelee. Vastaaja on henkilö, jota vastaan kantaja esittää vaatimuksensa. Hänelle varataan aina tilaisuus antaa vastauksensa vaatimuskirjelmään. Sekä kantaja että vastaaja voivat olla yksityishenkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Kun kantajan vaatimuskirjelmä on saapunut käräjäoikeuteen ja riita-asia on tullut vireille, käräjäoikeus toimittaa sen vastaajalle tiedoksi joko puhelimitse, postitse tai haastemiehen avulla. Samalla käräjäoikeus ilmoittaa vastaajalle määräajan, johon mennessä tämän tulee antaa kirjallinen vastaus vaatimuskirjelmään.

Jos vastaaja ei toimita vastausta

Jos vastaaja ei toimita vastausta, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Tällöin ratkaisu tehdään käräjäoikeuden kansliassa, eikä kantajaa tai vastaajaa kutsuta istuntoon.

Yksipuolinen tuomio voidaan panna täytäntöön heti, mikä tarkoittaa, että kantaja voi saamansa tuomion perusteella esimerkiksi hakea ulosottoa.

Vastaaja voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon 30 päivän kuluessa. Tätä kutsutaan takaisinsaanniksi.

Vastaus vaatimuskirjelmään

Jos vastaaja antaa vastauksen ja vastustaa vaatimuskirjelmää, käräjäoikeus jatkaa asian käsittelyä kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Kirjalliseen valmisteluun voidaan päätyä vain, jos kantaja ja vastaaja antavat sille suostumuksensa, eikä asiassa ole tarvetta kuulla todistajia.

Valmistelussa oikeus selvittää

• mitä vaatimuksia riidan osapuolilla on ja mitkä ovat vaatimusten perusteet
• mistä asioista osapuolet ovat erimielisiä
• mitä todisteita käsittelyssä tullaan esittämään
• onko sovinnolle edellytyksiä

Kantajalla ja vastaajalla on oikeus käyttää oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia ja saamelaisilla kotiseutualueellaan saamen kieltä. Tarvittaessa viranomaisen on järjestettävä riita-asian osapuolelle tulkkaus jollekin hänen osaamalleen kielelle.

Pääkäsittely

Pääkäsittelyn aluksi oikeuden puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantaja ja vastaaja perustelevat vaatimuksensa. Lisäksi käräjäoikeus tutustuu kirjallisiin todisteisiin ja kuulee todistajien lausunnot.

Pääkäsittelyn lopuksi kantaja ja vastaaja esittävät loppulausunnot eli näkemyksensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Ratkaisu

Riita-asian tuomio tai päätös voidaan antaa heti istunnon jälkeen tai myöhemmin. Jos ratkaisu annetaan myöhemmin, käräjäoikeus lähettää ratkaisun pyynnöstä kantajalle ja vastaajalle esimerkiksi sähköpostilla. Ratkaisun voi käydä lukemassa myös käräjäoikeuden asiakaspalvelussa.

Ratkaisu on lainvoimainen, jos kantaja tai vastaaja ei hae siihen muutosta määräaikaan mennessä. Lisätietoa muutoksenhausta.

Täytäntöönpano

Riita-asioissa käräjäoikeus ei huolehdi täytäntöönpanosta. Jos ratkaisu johtaa esimerkiksi vahingonkorvaukseen, korvauksen saajan on otettava itse yhteyttä asian toiseen osapuoleen tai haettava korvauksen ulosottoa, jolloin ulosottoviranomainen huolehtii perinnästä tai muusta täytäntöönpanosta. Lisätietoa ulosoton hakemisesta (ulosottolaitos.fi).

Turvaamistoimet

Turvaamistoimilla käräjäoikeus pyrkii varmistamaan, ettei riita-asian osapuoli esimerkiksi hävitä tai turmele omaisuuttaan ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana.

Tavallisin turvaamistoimi on omaisuuden takavarikko. Oikeudenkäynnin osapuolta voidaan myös kieltää esimerkiksi vahinkoa aiheuttavan toiminnan jatkaminen asettamalla hänelle uhkasakko. Sakko lankeaa maksettavaksi, jos vahinkoa aiheuttava toiminta jatkuu.

Ulosottoviranomainen huolehtii turvaamistoimien täytäntöönpanosta. Takavarikkoa hakevan on kuitenkin annettava ulosottoviranomaiselle vakuus siltä varalta, että turvaamistoimi osoittautuu aiheettomaksi. Lisäksi hakijan on pantava turvaamistoimeen liittyvä riita-asia vireille viimeistään kuukauden kuluessa turvaamistoimipäätöksestä.