Rikosasian tuomioistuinkäsittely
Rikosasian oikeudenkäynnissä käräjäoikeus selvittää, onko syytetty syyllistynyt rikokseen. Jos hänet todetaan syylliseksi, oikeus päättää, millainen rangaistus rikoksesta määrätään. Rangaistus voi olla sakko, yhdyskuntaseuraamus tai vankeutta.
Rikosasian käsittely alkaa, kun syyttäjän laatima syytekirjelmä saapuu käräjäoikeuteen. Oikeus toimittaa syytetylle haasteen, jossa hänet kutsutaan oikeuden pääkäsittelyyn. Häneltä voidaan lisäksi pyytää kirjallista vastausta jo ennen oikeudenkäyntiä.
Lisätietoa rikoksen uhrille ja syytetylle
Pääkäsittely järjestetään yleensä suullisena käsittelynä, jossa syyttäjä, rikoksen uhri ja syytetty perustelevat näkökantojaan ja esittävät todistelua. Pääkäsittelyyn kutsutaan myös ne todistajat, joiden läsnäolon oikeus katsoo tarpeelliseksi. Käräjäoikeus ottaa asiaa ratkaistessaan huomioon vain ne todisteet ja kuulemiset, jotka esitetään pääkäsittelyssä.
Kutsutuilla on velvollisuus saapua istuntoon tai ilmoittaa oikeudelle hyväksyttävästä esteestä, esimerkiksi sairastumisesta.
Kirjallinen menettely
Yksinkertaiset rikosasiat voidaan ratkaista käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssä. Tällöin syytetyn tai uhrin ei tarvitse saapua oikeuteen. Kirjalliselle menettelylle tulee olla rikoksen uhrin ja syytetyn suostumus. Lisäksi syytetyn tulee tunnustaa, että hän on tehnyt rikoksen, josta häntä epäillään.
Lisätietoa
Oikeudenkäynnin julkisuus
Oikeuden istunnot ovat pääsääntöisesti julkisia eli kuka tahansa voi halutessaan tulla seuraamaan oikeuskäsittelyä. Joissain tapauksissa tuomioistuin voi päättää asian käsittelemisestä suljetuin ovin. Lisätietoa oikeudenkäynnin julkisuudesta (tuomioistuimet.fi).
Tuomioistuin ja oikeudenkäynnin osapuolet
Oikeudenkäynnissä ovat osapuolina syytetty, rikoksen uhri ja syyttäjä, joka yleensä ajaa uhrin asiaa tämän puolesta. Rikosasiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Sen tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden ratkaisusta joissain tapauksissa edelleen korkeimpaan oikeuteen.
Käräjäoikeudet ja muut tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa aina riippumattomasti ja puolueettomasti. Riippumattomuus tarkoittaa, että tuomioistuimella on itsenäinen päätösvalta. Puolueettomuus taas merkitsee, että tuomarit ovat esteettömiä, objektiivisia ja vapaita ennakkoluuloista.