Arkea ja ajatuksia » Kansainvälistä » Eurooppalaista yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta

Teksti: Henni Purtonen

Eurooppalaista yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta

Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) valtuuskunta vieraili toukokuun lopulla Suomessa presidentti Koen Lenaertsin johdolla. Vierailun aikana keskusteltiin kriisien horjuttaman unionin ja sen toimielinten tulevaisuudesta. Kolmen vierailupäivän aikana pohdittiin myös keinoja vahvistaa kansalaisten luottamusta eurooppalaiseen poliittiseen järjestelmään.

EU-tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts korosti valtioiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Kuvassa vasemmalla oikeusneuvos Tuula Pynnä (KKO). Kuva: Oikeusministeriö / Henni Purtonen

Euroopan maissa on käyty historiallisia vaaleja. Kesäkuussa 2016 Britannian kansanäänestyksen päätös, jonka mukaan äänestäjät haluavat valtion eroavan Euroopan unionista, on vienyt unionin tuntemattomalle polulle. Talouspolitiikan suunta, turvallisuuskysymykset sekä unionin henkinen ilmapiiri ja integraatio olivat teemoja, joihin tartuttiin vierailun aikana useissa puheenvuoroissa.

Luxemburgissa sijaitsevan EU-tuomioistuimen delegaatio tapasi Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Juha Sipilän, oikeusministeri Antti Häkkäsen, korkeimman oikeuden presidentti Timo Eskon ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuoren. Valtuuskuntaan puolestaan kuuluivat tuomioistuimen presidentin lisäksi kahdeksan tuomaria, kaksi julkisasiamiestä ja kirjaaja.

Poliittinen vakaus ja unionin tulevaisuus

EU-tuomioistuin käyttää unionin oikeuden ylintä lainkäyttövaltaa ja sen tehtävänä on varmistaa, että unionin perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia. Tuomioistuin käsittelee myös erityyppisiä kanteita ja tulkitsee kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä unionin oikeussääntöjä varmistaakseen, että unionin oikeutta sovelletaan yhtenäisesti jäsenvaltioissa.

"EU joutuu kriisien keskellä perustelemaan yhä selkeämmin kansalaisille eurooppalaisen yhteistyön hyötyjä."

Useat unionin tuomioistuimen viime vuonna ratkaisemat tapaukset liittyivät Eurooppaa vaivanneisiin ongelmiin, kuten terrorismiin, lisääntyneeseen maahanmuuttoon ja talouspolitiikkaan. Maanosaa koetelleet kriisit ovat osaltaan heikentäneet myös kansalaisten luottamusta eurooppalaiseen integraatioon ja yhteiseen tulevaisuuteen. Esimerkiksi Pohjois-Irlanti ja Skotlanti pohtivat paikkaansa valtioiden palapelissä.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan EU joutuu kriisien keskellä perustelemaan yhä selkeämmin kansalaisille eurooppalaisen yhteistyön hyötyjä. Ministerin mukaan oikeusvaltion puolustaminen on selkein osoitus yhteisestä arvopohjasta. Puheenvuorossaan Helsingin Säätytalolla Häkkänen painotti, että unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Yhteisen arvopohjan puolustamisella osoitamme kansalaisille yhä selkeämmin, miksi EU on ylipäätään olemassa, ministeri Häkkänen sanoi EU-tuomioistuimen vierailun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen puhui valtuuskunnalle Säätytalolla järjestetyssä illallistilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

"Ensimmäisessä oikeusasteessa tehtävä työ on tärkeää"

Tiistaiaamuna unionin tuomioistuimen delegaatio osallistui Helsingin käräjäoikeudessa järjestettyyn paneelikeskusteluun, jonka aiheita olivat muassa rikosoikeudellinen yhteistyö ja lasten kuuleminen perheoikeudellisissa asioissa. Käräjätuomareiden esitysten käytännönläheinen näkökulma kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen sai aikaan runsaasti keskustelua.

EU-tuomioistuin kehottikin vierailun päätteeksi käräjäoikeutta miettimään, pitäisikö eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä (European order for payment) tehdä unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntö. Tällaisia kansalaisen arkielämään liittyviä käytännönläheisiä asioita käsitellään harvemmin korkeimpien oikeuksien tekemissä ennakkoratkaisupyynnöissä.

– Viime vuosina unionin tuomioistuin on antanut myös monia kansalaisten yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa vahvistaneita tuomioita, lainsäädäntöneuvos Sonya Walkila oikeusministeriöstä tietää kertoa.

Kysymys Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta saattaa käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta osoittautua sillä tavoin epäselväksi, että asiassa on pyydettävä ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perussopimusten tulkinnasta tai unionin toimielimen antaman säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta.

Kysymys Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta saattaa käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta osoittautua sillä tavoin epäselväksi, että asiassa on pyydettävä ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perussopimusten tulkinnasta tai unionin toimielimen antaman säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa presidentti Koen Lenaerts korosti ensimmäisissä oikeusasteissa tehtävän työn tärkeyttä. Hänen puheensa teemat sivusivat niin ikään eurooppalaista asenneilmapiiriä, valtioidenvälistä yhteistyötä ja Euroopan tulevaisuutta.

Hallintotoiminnan riippumattomuuden vaaliminen ja luottamuksen tärkeys heijastui vierailun aikana kaikissa puheenvuoroissa. Tähän liittyen oikeusministeri Häkkänen muistutti, että Suomi on koko EU-jäsenyytensä ajan työskennellyt avoimuuden edistämiseksi EU:ssa. Avoimuus eurooppalaisena perusarvona ei kuitenkaan toteudu ilman unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka ytimessä on riippumattomuus.

---

Kirjoittaja on oikeusministeriön viestintäyksikössä korkeakouluharjoittelijana ja opiskelee valtiotietietä Helsingin yliopistossa.


Helsingin Salmisaaressa vertailtiin
eri jäsenvaltioiden oikeuskäytäntöjä viimeaikaisten esimerkkitapausten valossa. Kuva: Oikeusministeriö / Henni Purtonen






Presidentti Koen Lenaerts piti kutsuvierastilaisuudessa luennon aiheesta "The Principle of Mutual Recognition: Recent Developments". Kuva: Korkein hallinto-oikeus / Virve Pesonen





Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 6.6.2017