Teksti ja kuvat: Eija Mikkonen

Käräjäoikeuksien yhdistymiseen valmistaudutaan Hyvinkäällä ja Raaseporissa

– Christopher Germerin tarinassa intiaanivanhus kertoo lapsenlapselleen siitä, kuinka meidän kaikkien sisällä taistelee kaksi sutta. Toinen on hyvä ja toinen paha. Lapsi kysyy isoisältään kumpi susi voittaa. Se, jota ruokit, vastaa isoisä. Muutoksissakin on aina myönteiset ja kielteiset puolensa. Mutta meidän ei pitäisi ruokkia kielteisiä ajatuksia, ettei kielteisyys voita, hallintosihteeri ja osastonjohtaja Maritta Hienonen Hyvinkään käräjäoikeudesta sanoo.

Käräjäoikeusverkostolla on edessään rakennemuutos, jossa tuomioistuimia yhdistellään hallinnollisesti suuremmiksi yksiköiksi. Vuodenvaihteen jälkeen Uudellamaalla toimii entisten kuuden alioikeuden sijaan kaksi suurta: Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet.

Uuteen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen sulautuu monta tuomioistuinta

Kuva: Maritta Hienonen on työskennellyt Hyvinkään käräjäoikeudessa vuodesta 1993.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus perustetaan Vantaalle. Se yhdistää Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet sekä Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin eteläiset kunnat. Tuomiopiirin pohjoiset kunnat siirtyvät Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Samalla keskitetään summaaristen asioiden käsittelyä. Helsinkiä lukuun ottamatta koko Uudenmaan summaariset asiat käsitellään jatkossa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Hyvinkäälle jää sivukanslia, jossa jatkossakin toimii istuntopaikan lisäksi kirjaamo, mutta hallintoasiat keskitetään päätoimipaikkaan. Järvenpään kanslia lakkautetaan kokonaan ja asiakaspalvelu päättyy. Istuntoja voidaan siellä järjestää vielä siirtymäkauden ajan. Porvoon hallinnollinen kanslia lakkautetaan, istuntopaikka sen sijaan säilyy.

Kun uudistus astuu voimaan, osa henkilöstöstä siirtyy Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, osa jatkaa työskentelyä nykyisessä toimipaikassaan, osa siirtyy Vantaalle vuoden vaihteessa.

– Tila-asioihin etsitään vielä ratkaisua. Nykyisen Vantaan käräjäoikeuden tilat kaipaavat remonttia ja siirtyvälle henkilöstölle tarvitaan lisätilaa. Hyvinkään toimitiloissakin on uudelleenjärjestelyjä tehtävä.

Hyvinkäällä uudistaminen ei ole uutta

Organisaatiouudistuksesta Hyvinkään käräjäoikeudessa on jo kokemusta.

– Vuoden 2010 käräjäoikeusverkoston uudistuksessa Riihimäen ja Hyvinkään käräjäoikeudet yhdistettiin. Se varmasti vaikuttaa osaltaan henkilöstön rauhalliseen suhtautumiseen. Meillä on vahva luottamus siihen, että asiat tehdään parhain päin ja edellisen yhdistymisen opit mielessä pitäen.

Hienonen kiittelee luottavaisesta ilmapiiristä myös laamanni Mika Falckia.

– Laamanni tiedottaa hyvin ja selkeästi päätetyistä asioista, mutta myös siitä, mistä ei vielä ole päätetty, eikä hän jätä vaikeitakaan asioita kertomatta.

Älä ole ongelmana ratkaisussa, vaan ratkaisuna ongelmassa

Hienosta muutos ei harmita eikä pelota. Hyvinkään käräjäoikeudessa Hienonen johtaa osastoa, johon kuuluvat kirjaamohenkilöstö, talous- ja henkilöstösihteeri ja haastemiehet. Uudessa käräjäoikeudessa hän jatkaa hallintotehtävissä.

– Työmatka kyllä pitenee, mutta iloitsen jo etukäteen siitä, että jatkossa minulla on kollega, jonka kanssa tehdä yhdessä työtä.

Hienonen osallistuu aktiivisesti muutostyöhön, koska haluaa olla vaikuttamassa tulevan viraston toimintamalleihin.

– Sanonkin kaikille, että juuri nyt on aika toimia. Nyt on mietittävä, miten asiat uudessa virastossa olisi hyvä tehdä.

Neljän viraston toimintamallien yhteensovittaminen tarjoaa oivan tilaisuuden uudistaa hallintoa. Prosessit käydään huolella läpi, ja lopputuloksena on ammattimaisempi hallinto, joka hyödyntää erityisosaamista ja asiantuntijuutta.

– Vanhanaikaisiksi käyneistä toimintamalleista voidaan jo luopua. Siirtyminen sähköiseen asiankäsittelyyn muuttaa työntekemisen malleja joka tapauksessa lähivuosina.

Hienonen uskoo, että digi-kehitykseen on helpompi mennä mukaan isossa yksikössä.

– Näen uudistuksen ennen kaikkea hyödyllisenä, vaikka se vaatiikin paljon henkilöstöltä.

– Muutos uuvuttaa ihmisiä ja ottaa aikansa ennen kuin kaikki asettuu uomiinsa.

Hän toivoo, että mahdollisimman moni löytäisi motivaation lähteä kehittämistyöhön mukaan, vaikka työtä onkin paljon.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ulottuu Espoosta Hankoniemeen

Kuva: Viisi vuotta Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa työskennellyt käräjätuomari Mika Illman on tehnyt aiemman uransa syyttäjäpuolella.

Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet yhdistetään. Uusi tuomioistuin on nimeltään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja se sijaitsee Espoossa. Raaseporiin jää uudistuksen jälkeen istuntopaikka, Lohjan toimipiste ja Kirkkonummen istuntopaikka lakkautetaan.

– Käräjätuomarin työtä tekevälle uudistuksesta ei koidu ylitsepääsemättömiä hankaluuksia. Meillä ei ole työaikaa, osa istunnoista pidetään edelleen täällä Raaseporissa ja meillä on myös etätyöskentelyn mahdollisuus, käräjätuomari Mika Illman Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta arvelee.

– Itse haluan istua molemmilla paikkakunnilla ja kuulua siihen työyhteisöön, joka valtaosaltaan työskentelee Espoossa.

– Kansliahenkilöstölle sen sijaan siirtyminen työskentelemään Espoossa on ylivoimainen haaste. Heillä työaika alkaa klo 8.00 eikä täältä julkisilla kulkuneuvoilla pääse ajoissa perille, Illman muistuttaa.

Huolena kielelliset oikeudet

Juuri tässä Illman näkeekin yhdistymisen merkittävimmän ongelman. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiirin enemmistökieli on suomi, mutta Raaseporin alue on suurelta osin ruotsinkielinen.

– Kielellisten oikeuksien turvaamista uhkaa resurssipula. Minua huolestuttaa ruotsinkielisten kansliapalvelujen saatavuus jatkossa. Espoon käräjäoikeuden mukaan pätevän ruotsinkielentaitoisen kansliahenkilöstön löytäminen on vaikeaa.

Vaikka laki pyrkii turvaamaan kielelliset oikeudet niin sanottujen kielituomareiden viroilla, Illmanin mukaan nyt pitäisi panostaa nimenomaan kansliahenkilöstön ruotsin kielen koulutukseen.

– Juuri heidän puoleensa asiakkaat kääntyvät tuomioistuimessa asioidessaan. Täällä asuvan väestön suomenkielentaito ei välttämättä riitä oikeudellisten asioitten hoitamiseen.

– Meillä on pitkän työuran tehnyt, taitava kansliahenkilöstö, joka pystyisi täällä antamaan tuomioistuinpalveluja ruotsin kielellä. Veronmaksajana paheksun sitä, ettei valtio työnantajana osaa antaa tällaiselle osaamiselle arvoa, Illman toteaa.

Toimitiloista ei vielä tietoa

Samoin kuin Itä-Uudenmaan, myös Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden toimitilakysymys on vielä auki.

– Espoon käräjäoikeuden tilat ovat remontin tarpeessa. Sekin on vielä epäselvää, remontoidaanko vanhat tilat vai rakennetaanko kokonaan uudet. Varsinkin jos rakennetaan, niin silloin tästä uudistuksesta ei koidu tavoiteltuja säästöjä, päinvastoin, lisäkuluja.

– Vielä ei tiedetä milloin tosiasiallinen siirtyminen tulee tapahtumaan. Onhan se hankalaa, etteivät ihmiset tiedä millä paikkakunnalla puolen vuoden päästä työskentelevät. Kun järjestelmää myllätään näin perusteellisesti, se kannattaisi tehdä rauhassa ja ottaa tällaisetkin asiat huomioon, Illman sanoo.

Uudenlainen osastorakenne mahdollistaa erikoistumisen

Ammatillisesta näkökulmasta isossa talossa työskenteleminen avaa kehittymisen mahdollisuuksia. Perinteisesti suurissa tuomioistuimissa osastot jakautuvat oikeudenkäyntilajin perusteella, kun taas pienissä tuomioistuimissa kaikki tekevät kaikkea.

– Uuden käräjäoikeuden rakenne on suunniteltu niin, että tiettyjen rikos- ja riita-asioiden käsittely tapahtuu samalla osastolla. Yhdelle osastolle keskittyvät esimerkiksi talousrikosasiat, insolvenssiasiat ja laajat riita-asiat. Tällöin asiantuntemus tietyssä asiatyypissä syvenee ja samalla voi ylläpitää molempien prosessilajien osaamistaan.

– Erikoistumismahdollisuus on ehdottomasti suurin hyöty, mitä tässä uudistuksessa näen, Illman sanoo.

Suuruus lisää myös toimintavarmuutta. Jos tuomioistuimeen tulee käsiteltäväksi iso juttu, se ei sido koko laitoksen voimavaroja, toisin kuin pienessä yksikössä helposti käy.

– Olen itse osallistunut uuden tuomioistuimen rakentamiseen kohtalaisella innolla. Vaikka en uudistusta kannattanutkaan sen valmisteluvaiheessa, niin nyt kun päätökset on tehty, on parempi osallistua ja tehdä uudesta toimintaympäristöstä niin hyvä kuin mahdollista.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 19.6.2018