Teksti ja kuva Hille Puusaari

Helsingin hallinto-oikeus: matkalla parempaan

Helsingin hallinto-oikeudesta on monin kehittämistoimin onnistuttu luomaan aiempaa toimivampi ja viihtyisämpi työpaikka. - Matkalla ollaan, emme vielä perillä. Pyrimme yksinkertaisiin ratkaisuihin, emme kikkailuihin, sanoo hallintopäällikkö Pekka Teikari.

Tuloksia on syntynyt, vaikka talo kamppailee määräaikaistyöntekijöiden rumbassa. Helsingin hallinto-oikeudessa on 41 esittelijänvirkaa. Esittelijöistä 17 on määräaikaisia.

- Se syö taloa, kun on koko ajan koulutettava väkeä. Ja nuoria juristeja kohtaan tämä on aivan kohtuutonta.

Tuomarin virkoja on 50, lisäksi määräaikaisia tuomareita on 7. Toimistosihteereistä määräaikaisia on 7, notaareista 3. Väki liikkuu muutenkin. Esittelijöitä ja tuomareita on suuri määrä vaihdossa tai sijaisina. - Jatkuvasti ollaan rekrytoimassa ja opettamassa uusia, Teikari sanoo.

Erityisesti turvapaikka-asioita käsittelevien esittelijöiden ja tuomareiden viroista useat ovat katkolla vuoden jaksoissa.

- Syksyisin on epävarmuus, saammeko pitää virat ensi vuonna. Tämä on aaltoliikettä ja virat riippuvat turvapaikkahakijoiden määristä. Työntekijöille syntyy tästä aiheutuva kilpailutilanne ja huoli työpaikoista.

Myös eläköityminen on suurta. Tänä vuonna on jäänyt eläkkeelle muun muassa kolme arvonlisäverotustuomaria. - Arvonlisäverotusta joutuu opettelemaan aika monta vuotta. On vaikeaa saada tällainen vaje paikattua.


Tavoitteena tasapuolinen kohtelu

Huolimatta työn paljoudesta, Helsingin hallinto-oikeus on saanut työtyytyväisyystutkimuksissa hyviä tuloksia. VM-Baron kyselyssä viraston johtaminen arvioitiin 3,5:ksi asteikolla 1-5. Lisäksi työntekijöiltä on erikseen kerätty palautetta esimiesten työstä. Esimiestyön katsottiin olevan tasoa 4 tai yli.

- Sen sijaan työnjakoa ei ole koettu aina tasapuoliseksi. Myös tiedonkulussa olisi parannettavaa ja asioiden valmisteluun ei työntekijöiden mielestä aina ole päästy vaikuttamaan.

Yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on määritelty tasapuolisuus eli se, että eri osastoilla olevia työntekijöitä kohdeltaisiin samalla lailla.

Yhteismitallinen arviointi on yritetty saada mukaan myös valintamenettelyyn. Esimies käyttää pohjana valtion yleisen ns. VPJ-palkkausjärjestelmän tyyppistä arviointikehikkoa esittäessään kärkiehdokkaita virkoihin. Esimies kuvaa ehdokasta sanallisesti ja numeroarvioinnilla pyritään kuvaamaan henkilön osaamisen tasoa. Esimies kuuntelee vanhempia kollegoitaan. Arviointi ei rajoitu vain nimitystilanteisiin vaan työntekijälle kerrotaan, millä osa-alueella on kehitettävää ja missä hän on jo hyvä.

Osassa esittelijäkuntaa uusi valintamenettely on aikaansaanut epävarmuuden tunteita.

- Tuomioistuinlaitoksessa on perinteisesti arvostettu substanssiosaamista ja virkavuosia. Kykyjen arviointi saa nyt aiempaa suuremman merkityksen ja johtaa kilpailutilanteeseen. Osa esittelijöistä on huolissaan, että mitä heidän pitää tehdä saadakseen viran. Kun aikaisemmin oli ollut tietyn aikaa talossa, tiesi, että nyt alkaa olla minun vuoroni nimityksissä.


Aidat mataliksi

Viime vuosina Helsingin hallinto-oikeudessa on erityisesti pyritty parantamaan henkilöstökiertoa ja kokemusten vaihtoa. Tärkeänä pidetään, että työntekijät saavat mahdollisuuden laajentaa osaamistaan rutiinitöistä vaativampiin tehtäviin.

Johtoryhmää on koulutettu esimiestyöhön ja Teikarin mielestä se myös näkyy.

- Ei ole enää seitsemää yksikköä, joiden ympärillä ovat aidat, vaan yksi yhteinen talo. Ensi sijassa on viraston etu eikä niin, että kukin yksikkö palvelee vain itseään.

Teikari huomauttaa, että 20 hengen organisaation johtaminen on aivan eri asia kuin 150 työntekijän luotsaaminen. - On erilainen fiilis tehdä töitä, jos päällikkö näkee työntekijät kasvokkain joka päivä ja tuntee lemmikkikoirien nimetkin kuin se, että johdetaan väliesimiesten kautta.

Maan suurimassa hallinto-oikeudessa asia on pyritty ratkaisemaan muun muassa siten, että talon ylimmän johdon ja henkilöstön edustajien kesken on noin kerran kuussa epävirallinen juttutuokio, jossa henkilöstö voi tuoda julki huoliaan edustajiensa kautta. - Se on hyvin vapaamuotoinen ajatustenvaihtotilaisuus puolin ja toisin. On paljon tehokkaampaa keskustella kasvokkain kuin lähetellä sähköposteja.

Teikari antaa myös kiitosta oikeusministeriölle siitä, että esimiestyötä on alettu arvostaa ja on annettu johtamiskoulutusta oikeuslaitoksen väelle.


Logistiikka ja kansliatyöskentely sujuvammiksi

Työtapoja kehitetään monin hankkein. Esittelijöiden työn avuksi on laadittu useita oppaita. Talo on myös mukana pilottikokeilijana hallinto-oikeuksien ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun logistiikkaprojektissa, jossa tavoitteena on parantaa työnkulkuja. Myöhemmin järjestelmä voidaan laajentaa muihin hallinto-oikeuksiin.

Asianhallintajärjestelmän uudistus on par’aikaa testauksessa, ja se on tarkoitus ottaa pysyvästi käyttöön tänä vuonna. Uudessa järjestelmässä jokainen työntekijä näkee ruudultaan omat työjononsa ja saa hälytykset vanhentuvista asioista. - Sen avulla työntekijä pystyy hallinnoimaan omaa rooteliaan paremmin.

Meneillään on myös projekti, jossa kansliatyöskentelyä pyritään kehittämänä moniosaamisen suuntaan. Tarkoituksena on parantaa työnkulkuja ja helpottaa sijaistamisia. Kymmenen vuotta sitten talossa esimerkiksi oli vielä lähettämö. Jos lähettämön ainoa työntekijä sairastui, ei yksikään päätös liikkunut talosta ulos. Päätösten lähettäminen siirrettiin jaostojen tehtäväksi, jotta työt eivät olisi yhden ihmisen varassa.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 5.10.2011