Teksti ja kuvat: Eija Mikkonen

Muutoksen kohteet

Laki hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksesta odottaa enää tasavallan presidentin vahvistusta. Hovioikeuksien osalta uudistus kohdistuu Kouvolan ja Itä-Suomen yksiköihin. Nyt on jo varmaa, että yhdistettävien hovioikeuksien sijaintipaikaksi tulee Kuopio.

Miksi kuudesta Suomen hovioikeudesta lakkautettavaksi valittiin juuri Kouvola, joka tunnetusti toimii hyvin? kysyy hovioikeudenneuvos Lea Nousiainen.

Hovioikeudenneuvos Lea Nousiaiselle muutto Kuopioon oli heti selvää.

– Odottelen vain lopullisia ratkaisuja ja aikatauluja hankkeen osalta, että voin tehdä omat suunnitelmani.

Nousiainen on yksi niistä viidestä kouvolalaisesta, jotka ovat matkustaneet tiistaina 12. maaliskuuta Kuopioon. He ovat tulleet Itä-Suomen hovioikeudessa järjestettävään henkilöstötilaisuuteen kuulemaan oikeusministeriön edustajia. Tietoa aikatauluista, henkilöstö- ja toimitilaratkaisuista on odotettu hartaasti. Iltapäivällä on luvassa valmennusta muutosprosessin läpiviemiseen.

Suurin osa osallistujista on Itä-Suomen hovioikeudesta. Osa kouvolalaisista osallistuu videon välityksellä. Osa ei lainkaan.

– Kouvolasta ei kovinkaan moni ole siirtymässä Kuopioon, arvelee Nousiainen.

– Jos koko elämä, perhe ja ystävät, on Kouvolan seudulla, ei kai kukaan halua lähteä 300 kilometrin päähän paikkaan, johon ei ole minkäänlaisia siteitä?

Savonlinnasta opintojen ja työn vuoksi Etelä-Suomeen aikoinaan hakeutuneelle paluu Itä-Suomeen on luontevaa.
– Täällä ovat sukulaiset ja ystävät, osa Kuopiossakin.

Perheelliselle muuton edellytys useimmiten on myös puolison työllistyminen uudella paikkakunnalla. Nousiaisella tämäkin ehto täyttyy.
– Meidän perheelle tämä on hyvä asia.


Vaihtoehdot vähissä

Kansliahenkilökunnan kannalta yhtälö on vaikea, jos ei voi muuttaa Kuopioon. Kouvolassa asuminen on halpaa, mutta työllistymismahdollisuudet huonot. Helsingistä töitä voi löytyä, mutta asuminen on kallista.
– Pienituloisen on kyllä mahdoton muuttaa Helsinkiin, jos palkka ei riitä asumiseen, pääkaupunkiseudulla itsekin asuva Nousiainen tietää.

Työssäkäynti toisella paikkakunnalla ei myöskään aina ole vaihtoehto.

– Muutosjohtamiskoulutuksessa muutosta kehotettiin markkinoimaan uutena mahdollisuutena. Miten sen voisi tehdä, jos ei ole edellytyksiä muuttaa ja muutoksen vuoksi joutuu siirtymään alempipalkkaiseen käräjätuomarin virkaan? Näin käy suurimmalle osalle tuomareista, jotka eivät Kuopioon voi muuttaa.

Oikeusministeriön koulutusyksikkö tarjoaa muutoksenhallintakoulutusta virastoille, joita rakenneuudistus koskee. Hovioikeuksien henkilöstötilaisuudessa mukana presidentti Olavi Snellman (vas.) Itä-Suomen hovioikeudesta ja apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä.


Kohteena aina ihminen

Nousiainen on aiemmin työskennellyt oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla. Tuomioistuimesta käsin näkökulma uudistushankkeisiin on toisenlainen.

– Välillä tuntuu, että ministeriössä ajatellaan vain järjestelmää. Unohtuu, että tällaiset projektit koskettavat oikeita ihmisiä. Eikä vain yksittäisiä ihmisiä, vaan koko heidän lähipiiriään.

– Yksityiseen sektoriin verrattuna olemme tietenkin etuoikeutetussa asemassa, on virkajärjestelyt ja haittakorvaukset. Siitä huolimatta ihmisellä pitäisi olla vapaus valita missä asuu.

– Kolmen vuoden takainen käräjäoikeusuudistus ei ollut yhtä jyrkkä yksilöiden kannalta. Sivukanslioita jäi entisiin päätoimipaikkoihin ja muutenkin välimatkat käräjäoikeusverkostossa olivat lyhyitä. Virat säilyivät samana, tai ainakin palkkaus.

Hovioikeudenneuvos Helena Lindgren uskoo, että uudistus avaa Itä-Suomen hovioikeudessa työskenteleville esittelijöille uramahdollisuuksia.

– Nytkin olisi pitänyt ottaa tarkastelun kohteeksi koko järjestelmä. Yhden hovioikeuden lakkauttamisesta tulee ehkä pienen pieni säästö, mutta kovasti vaivaa ja harmia. Kannattaako se edes loppujen lopuksi?

– Vajaa vuosi oltiin löysässä hirressä kun Sevónin toimikunta ehdotti hovioikeuden sijoittamista Kouvolaan, kertoo hovioikeudenneuvos Helena Lindgren Itä-Suomen hovioikeudesta.––

– Olen tullut tänne työhön noin 35 vuotta sitten. Olen naimisissa ja mieheni on Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni. En minä täältä mihinkään olisi lähtenyt. Olemme puolisoni kanssa tehneet vuosien varrella matkatöitä, tosin enimmäkseen Kuopiosta käsin, mutta nyt en enää olisi jaksanut sellaista.

Lindgren myöntää, että työpaikan menettäminen pelotti.
– Helpotus oli valtava kun oikeusministeri linjasi sijaintipaikaksi Kuopion. Vaikka Kuopio voitti, kokonaan ilman vaikutuksia emme mekään jää. Paljon on epävarmuutta virkarakenteesta, työn järjestämisestä, toimitila-asioista, matkakäräjien lisääntymisestä, rangijärjestyksestäkin.


Vain muutos on pysyvää

Rakenneuudistukset ovat julkisella sektorilla tätä päivää. Aina vain tiukkenevassa talousnäkymässä haetaan säästöjä ja tehokkuutta.

Hallitussihteeri Satu-Maaria Natunen oikeusministeriöstä luettelee haittakorvauksen edellytyksiä.
– Säästöillä perusteltavien muutoshankkeiden logiikkaa on joskus vaikea ymmärtää. Matkakäräjät lisääntyvät, asianajajille ja asiaosaisille valtion varoista maksettavat korvausmenot kasvavat. Tässäkin tapauksessa tosiasiallisen säästön syntyminen epäilyttää.

Muutoksen hyvänä puolena Lindgren näkee mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Uudistuva organisaatio sallii ja vaatii omaksumaan uusia työtapoja, tai ainakin tarkastelemaan entisiä.
– Ja uusilla ihmisillä on aina virkistävä vaikutus työyhteisöön.

Kuopio toivottaa Kouvolasta siirtyvät lämpimästi tervetulleiksi. Syyskuisella kouvolalaisten tutustumiskäynnillä oli hovioikeudessa järjestetyn yhteisen tilaisuuden lisäksi monenlaista ohjelmaa: kiertoajelulla ihailtiin maisemia, tutustuttiin kulttuurikohteisiin, kaupungin vastaanotolla kuultiin alueen palveluista ja asumismahdollisuuksista.

– Kouvolalaisten viihtymiseksi kaupungissa on tehty valtavia rakennus- ja korjaustöitä, parhaillaan esimerkiksi rakennetaan kävelykeskustaa, Lindgren keventää lopuksi.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 12.4.2013