Teksti: Kaisa Helevä-Vuoti Kuva: Lauri Niiniskorpi

Oulussa hyviä kokemuksia huoltoriitojen sovittelusta

Oulun käräjäoikeudessa asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelukokeilu on käynnistynyt hyvin. Tähän mennessä (20.6.2011) sovittelujuttuja on ollut kaiken kaikkiaan 38, joista suoralla hakemuksella on tullut vireille kuusi juttua. Suurin osa on siis ollut sellaisia tapauksia, joissa huoltoriita on tuomarin toimesta siirretty sovitteluun oikeudenkäynnin jo ollessa vireillä.

Sovitteluun tulleet jutut ovat olleet laadultaan tavanomaisia lapsioikeudellisia asioita - kysymys on tavallisesti lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta, mutta usein sovittelun kohteena ovat olleet myös huoltokysymys ja lapsen elatus.

On ollut tilanteita, joissa vanhemmat ovat halunneet siirtää sovitteluun vain joitakin riitakysymyksiä päästyään joistakin muista kysymyksistä sovinnolliseen ratkaisuun jo oikeudenkäynnin aikana. Esimerkiksi vanhemmat ovat olleet yksimielisiä lapsen tapaamisoikeudesta riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on lähivanhempi, mutta he ovat halunneet viedä riidan lapsen asumisen osalta asiantuntija-avusteiseen sovitteluun.


Useimmiten sopimus: lopullinen tai määräaikainen

Tällä hetkellä sovittelu on toimitettu Oulun käräjäoikeudessa 26 jutussa. Tähänastisissa tuloksissa ovat näkyneet kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Kymmenessä jutussa asia on sovittu lopullisesti kokonaan ja asia on siten päättynyt sovittelussa.

Useissa tapauksissa on solmittu määräaikainen, ns. kokeilusopimus, jossa vanhemmat ovat sitoutuneet ensin määräajan useimmiten muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen kokeilemaan yhteisesti sovittua lapsen asumis-/tapaamisoikeusjärjestelyä. Tällaisia kokeilusopimuksia on vahvistettu tähän mennessä kymmenen.

Laajempaa tietoa siitä, millä tavoin kokeilusopimuksissa on onnistuttu, ei vielä tätä kirjoitettaessa ole, koska suurin osa kokeiluista on vielä kesken. Kuitenkin yhdessä jutussa kokeilun päätyttyä vanhemmat ovat sopineet jutun sovittelussa lopullisesti kokonaan ja eräässä toisessa tapauksessa kokeilu on keskeytetty toisen vanhemman pyydettyä asian siirtämistä takaisin oikeudenkäyntiin. Loput eli kuusi juttua sovitteluun siirtyneistä jutuista on palautunut takaisin oikeudenkäyntiin. Suurimmassa osassa on siis päästy joko lopulliseen sopimukseen tai ainakin määräaikaiseen sopimukseen.

Vaikka sovintoa ei syntyisi, voivat vanhempien välit tasaantua.


Lapsiasioita käsittelee viisi tuomaria

Oulun käräjäoikeudessa lapsiasioita käsittelee viisi tuomaria, jotka kaikki myös sovittelevat. Asiantuntija-avustajat, joita on kolme, ovat Oulun perheneuvolasta. Heistä yksi on psykologi ja muut sosiaalityöntekijöitä. He kaikki ovat lisäksi perheterapeutteja.

Oulun käräjäoikeudessa on käytössä sovittelupäivälista, johon on merkitty sovittelupäivät ja kunkin asiantuntija-avustajan sovitteluvuorot. Toistaiseksi sovittelupäiviä on ollut riittävästi ja sovitteluun on päästy pääosin tavoiteajassa eli noin kuukauden sisällä sovittelupyynnöstä.

Kaikilla tuomareilla on ollut tähän mennessä jo useampia sovitteluita, ja jokainen tuomari on sovitellut jokaisen asiantuntija-avustajan kanssa. Kokemukset ovat myös Oulussa olleet puolin ja toisin hyvin myönteisiä.


Pattitilanteet purettu yhteisvoimin

Sovittelu edellyttää sekä tuomarilta että asiantuntija-avustajalta uudenlaisia työtapoja. Tuomareille työparityöskentely on ollut aivan uutta, ja he ovat kokeneet sen antoisaksi. Yhteinen näkemys on ollut, että yhteistyö tuomarin ja asiantuntija-avustajan välillä on toiminut hyvin ja luontevasti. Kummankin omaa asiantuntemusta on pystytty hyödyntämään sovittelussa. Sovittelun aikana syntyneet ns. pattitilanteet on saatu useimmiten purettua yhteistyöllä. Yleinen huomio on ollut, että tilanteissa, joissa on keskusteltu lapsen asuinpaikasta ns. tasavahvojen vanhempien välillä, sovittelu on ollut erityisen haasteellista.

Tuomareiden ja asiantuntija-avustajien välillä käydään jatkuvasti keskustelua menettelytavoista ja toimivista sovittelukäytännöistä. Jokaisen sovittelun päätteeksi tuomari ja asiantuntija-avustaja laativat kyseisestä jutusta palautteen. Tämän lisäksi tuomarit ja asiantuntija-avustajat pitävät aika ajoin yhteisiä palavereita.


Sovitteluun käytetty aika ei mene koskaan hukkaan

Asianosaiset itse ja heidän lakimiesavustajansa näyttävät ottaneen kokeilun hyvin vastaan. Niissäkään tilanteissa, joissa sovintoa ei ole saatu aikaan, sovitteluun käytetty aika ei ole mennyt hukkaan. Vanhempien väliset erimielisyydet ovat ainakin jollakin tavalla yhteisten keskustelujen kautta tasaantuneet ja keskusteluyhteys parantunut.

Asianajajat ovat useimmiten ymmärtäneet oikein roolinsa sovittelussa; he eivät ole lähteneet ajamaan päämiehensä asiaa oikeudenkäynnin tavoin, vaan ovat malttaneet pysytellä riittävästi taustalla antaen päämiestensä puhua ja ovat osanneet oikeissa kohdissa tukea sovittelua.

Kaiken kaikkiaan kokeilu on lähtenyt liikkeelle hyvin ja Oulussa on saatu heti alusta alkaen mukavasti juttuja sovitteluun. Kokeilu asiantuntijan käytöstä lapsiasian sovittelussa on koettu tärkeäksi. Kokeiluun liittyvien varsinaisten johtopäätösten aika tulee kuitenkin myöhemmin. Tällä hetkellä Oulussa ei ole vielä tietoa, mitä vaikutuksia kokeilulla on mahdollisesti ollut jo nyt esimerkiksi sosiaalitoimen olosuhdeselvitystyöhön.

Kirjoittaja Kaisa Helevä-Vuoti on käräjätuomari Oulun käräjäoikeudessa, jossa hän toimii lapsiasioiden vastuutuomarina.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 5.7.2011