Teksti: Ilmar Metsalo Kuva: oikeusministeriö

Salaisten pakkokeinojen AIPA vähentää turhaa työtä

Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinokanslia siirtyi salaisten pakkokeinojen sähköiseen käsittelyyn keväällä 2018. AIPA-järjestelmässä on riittänyt hiottavaa vielä pilotointivaiheenkin jälkeen, mutta se on selvästi vähentänyt kansliassa tehtävää turhaa työtä.

Pakkokeinokanslian esimiehenä vuodesta 2006 työskennellyt Pirjo Kuikka pitää uudistusta selkeästi hyvänä.

"Sähköinen käsittely säästää sihteerin aikaa ja vähentää virheiden todennäköisyyttä", Kuikka summaa.

Käytännössä AIPA vähentää turhaa, kahden viranomaisen päällekkäistä työtä. Aikaisemmin salaisten pakkokeinojen hakemukset on lähetetty paperisena pakkokeinokansliaan, jossa liittymänumerot ja IMEI-koodit on kirjoitettu uudelleen käräjäoikeuden järjestelmään. Etenkin pitkien numerolitanioiden kopiointi on vaatinut tarkkuutta ja tarkistuksia. Monesti tuomari on vielä varmuuden vuoksi lukenut numerot ääneen käsittelyssä, joten aikaa säästyy myös käsittelyssä.

Nykyään poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen tekemä hakemus siirtyy suoraan SALPA-järjestelmästä AIPAan. Saapunut hakemus kilahtaa sähköisesti viraston työjonoon, josta pakkokeinokanslia jakaa sen käräjätuomarille.

Tuomarin työhön muutos on vaikuttanut vähemmän. Pakkokeinojen vastuutuomarina seitsemän vuoden ajan toiminut Jukka Jaakkola pitää AIPAa silti hyvänä ja arkea helpottavana uudistuksena. Hän painottaa, että sähköinen järjestelmä mahdollistaa pakkokeinojen joustavamman käsittelyn. Päivystävä tuomari saa yhteyden hakemuksen tehneeseen viranomaiseen omalta työpisteeltään, eikä istuntosalia tai käräjäsihteeriä tarvita.


Pääosin uudistukseen ollaan kansliassa tyytyväisiä.

Helsingin käräjäoikeus lähti ainoana tuomioistuimena mukaan salaisten pakkokeinojen pilotointiin. Kuluvan vuoden aikana Jaakkola on osallistunut muiden käräjäoikeuksien kouluttamiseen salaisten pakkokeinojen sähköiseen käsittelyyn siirryttäessä.

Järjestelmä ei Kuikan mukaan ole vielä täydellinen, mutta järjestelmän kehitystyöhön on saatu hyvin apua oikeusrekisterikeskukselta. Kehitystyö on vielä meneillään, mutta pääosin uudistukseen ollaan kansliassa tyytyväisiä.

"Matkan varrella on tullut pientä korjattavaa", Kuikka toteaa. Etenkin harvinaisempien salaisten pakkokeinojen asiakirjapohjien osalta ollaan AIPAa jouduttu vielä käyttöönoton jälkeen päivittämään. Yleisimmät ongelmat ovat teknisiä. Jakelu on silloin tällöin takkuillut: hakemuksen tekijä ei ole onnistunut lähettämään SALPA-järjestelmään syötettyjä tietoja käräjäoikeuteen tai tuomarin tekemä päätös ei ole lähtenyt hakemuksen tehneelle viranomaiselle. Tällöin pakkokeinohakemukset on hoidettu vanhalla tavalla, eli ratkaisut on kuitenkin saatu aikaan.

Pakkokeinokanslian henkilöstö otti kevättalvella alkaneen pilotoinnin vastaan positiivisin mielin, sillä uudistuksen tiedettiin vähentävän ylimääräistä työtä. Myös päivystävän pakkokeinotuomarin elämä on helpottunut, sillä hakemusten käsittely hoituu AIPAssa tarvittaessa ilman sihteeriä. Lisäksi epäillylle käytetyistä pakkokeinoista ilmoittamista ja julkisuutta koskevien merkintöjen teko on helpottunut järjestelmän myötä huomattavasti, ja arkistointi hoituu samalla vaivalla. Toiminnan sujuvuus käräjäoikeudessa helpottaa luonnollisesti myös pakkokeinovaltuuksia hakevan viranomaisen arkea.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 15.11.2018