Teksti: Eija Mikkonen, Virpi Kaukavuori ja Olli Helin Kuvat: Virpi Kaukavuori, Kaisu Järvenperä ja Kati Sailio

Satavuotiasta Suomea on juhlittu oikeuslaitoksessa

Kuluvan syksyn aikana eri puolilla maata oikeuslaitos on kutsunut yleisöä tutustumaan toimintaansa ja palveluihinsa osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Tilaisuuksien järjestelyistä ovat vastanneet paikalliset virastot ja tilaisuuksiin osallistuneet yhteistyökumppanit, ja tapahtumia on järjestetty hieman eri tavoin ja eri näkökulmista. Lokakuun 25. päivänä järjestetyissä tilaisuuksissa juhlistettiin samalla Euroopan siviilioikeuden päivää ja muistutettiin, että satavuotias Suomi on länsimainen oikeusvaltio ja osa eurooppalaista oikeusvaltioperhettä, jossa oikeudet toteutuvat sääntelyn mukaisesti, myös yli rajojen.

Oikeustalot ja virastot ovat avointen ovien päivinä toivottaneet vierailijat tervetulleiksi opastetuille talokierroksille kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja moderneihin istuntosaleihin, tutustumaan virastojen historiaan, toimintaan ja palveluihin, seuraamaan näytösoikeudenkäyntejä ja sovittelumenettelyä, kuuntelemaan paneelikeskusteluja ja luentoja sekä keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä oikeuslaitoksen henkilöstölle.

Suomi 100 –teema koristi tilaisuuksia (KUVA: Virpi Kaukavuori)

Juhlavuoden yhdessä – teeman hengessä monet eri viranomaiset ovat järjestäneet yhteistilaisuuksia ja jalkauttaneet virkamiehensä kauppakeskuksiin ja virastotaloihin kertomaan palveluistaan. Edunvalvonnan, oikeusavun, ulosoton, talous- ja velkaneuvonnan sekä muiden yhteistyökumppanien yhteistilaisuuksia on järjestetty loka-marraskuun aikana parisenkymmentä eri puolilla Suomea. Tarjolla on ollut runsas kattaus tietoa ja neuvoja elämän ongelmatilanteiden varalle. Mistä saat apua kun sairaus tai korkea ikä heikentävät kykyäsi valvoa etujasi tai hoitaa omia asioitasi? Entä jos tarvitset apua asiakirjan laatimiseen tai oikeudelliseen kysymykseen? Mitä tapahtuu jos jätät velan maksamatta? Mitä voit tehdä, jos rahat eivät enää riitä velkojen maksuun ja arjesta selviytymiseen?

Tunnelmista paikan päällä raportoivat tiedottaja Virpi Kaukavuori Valtakunnanvoudinvirastosta ja kihlakunnanvouti Olli Helin Kymenlaakson ulosottovirastosta.

Täällä Hansa, kuuleeko kansa!

Teksti: Virpi Kaukavuori

Turussa kauppakeskus Hansassa on lounasaika ja keskeisellä paikalla on esillä Suomi 100 –teemalla varustautunut virkamiesjoukko. Ulosotto, edunvalvonta, oikeusapu sekä velkaneuvonta ovat jalkautuneet ostoskansan pariin ja ständi on pystytetty niin, ettei sen ohi voi kävellä huomaamatta. Virkamiehet ovat kansan palveluksessa, tällä kertaa vähän toisenlaisissa merkeissä, juhlistamassa satavuotiasta Suomea jakamalla tietoa tärkeistä asioista, joiden parissa työskennellään päivittäin.

Sirpa Kärpijoki, Tommi Talvitie, Linda Lassus, Veera Suoperä ja Jyrki Saario Turun Hansa-torilla. (KUVA: Virpi Kaukavuori)

Kihlakunnanulosottomiehet Linda Lassus ja Veera Suoperä Varsinais-Suomen ulosottovirastosta ovat sonnustautuneet juhlavuoden teeman mukaisesti. Paitaan kiinnitetyssä lapussa lukee ulosotto.

Ulosottomies ei ehkä ole maailman helpoimmin lähestyttävä virkamies, sen on osoittanut myös yleisötilaisuus. Ulosotosta on kyllä puhuttu, mutta ehkä mieluummin vaivihkaa viereisessä pöydässä olevan velkaneuvojan kanssa. On ulosoton edustajillekin kysymyksiä silti esitetty.

– Koululaiset ovat olleet kiinnostuneita ja kysyneet suoraan, mitä me tehdään ja mitä ulosotto tekee. Joku on kysynyt myös ulosoton vapaakuukausista, Suoperä ja Lassus kertovat.

Paikalla on myös lukiolaisia, jotka keräävät tietoa suoraan viranomaisilta opettajansa lähettäminä kurssitehtävää varten.

Toiminnastaan kertovaa velkaneuvojaa on lähestytty ulosottoa rohkeammin. Ilmeisen paljon on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä velkaneuvonnasta tai ulosotosta juuri mitään. Se paljastuu, kun on hetken aikaa keskustellut ohikulkijoiden kanssa.

Yleinen edunvalvoja Sirpa Kärpijoki on luennoinut paljon edunvalvonnasta ja kertoo, että vastaanotto tämänkaltaisissa tilaisuuksissa on ollut yleensä aina hyvä. Nytkin hän menee suoraan asiaan ja antaa neuvon.

– Kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus. Usein ihmiset miettivät näitä asioita aika myöhään, Kärpijoki vinkkaa.

Viranomaisten toiminnasta olisi hyvistä kokemuksista päätellen syytä kertoa laajemminkin suoraan kasvokkain kansalaisille, sillä se hälventää Kärpijoen kokemusten mukaan ennakkoluuloja.

Paikalla olevan oikeusavun edustajien mukaan oikeusavun puoleen tunnutaan kääntyvän vähän monipuolisemminkin elämään liittyvissä asioissa. Esimerkiksi perintöasiat ja perunkirjoitukset voivat aiheuttaa paljon riitoja. Samoin kiinteistöihin, asumiseen ja vuokraan liittyvät asiat sekä vaikkapa avioerot herättävät paljon kysymyksiä.

Suomi 100 –tunnelmia nuorten parista Kymenlaaksosta

Teksti: Olli Helin

Suomi 100 –makeisilla suut makeaksi (KUVA: Virpi Kaukavuori)

Kymenlaakson ulosottoviraston Suomi 100 -tapahtuma pidettiin 7. marraskuuta Kotkassa, Yhteisötalo Messissä. Tapahtuma oli suunnattu 15-18-vuotiaille nuorille, jotka olivat saaneet tehtäväkseen pohtia käytännönläheisiä, taloutta koskevia kysymyksiä. Taloustehtävien ratkomisessa oli nuoria auttamassa joukko asiantuntijoita: virastomme edustajien lisäksi paikalla oli väkeä velkaneuvonnasta, oikeusavusta ja edunvalvonnasta. Kymenlaaksolaisten ihmistainten mietittäväksi tulivat muun muassa muutaman kympin puhelinlaskun laiminlyönnin seuraukset. Silmin nähden silmiä avautui, se oli ilo havaita. Vakavista aiheista huolimatta tunnelma pysyi välittömänä ja rentona.

Valitettavan moni nuori päätyy ulosoton asiakkaaksi jo ennen täysi- ikäisyyden saavuttamista. Tämän tähden Suomi 100 -tapahtumamme suuntaaminen nuorille tuntui luontevalta ratkaisulta. Tapahtumassa paikalla olleet viranomaispaimenet eivät toki voi estää jokaista pikavippiin lankeamusta, mutta toivottavasti moni sai oppia ja ajatuksia. Ja ehkä muutama saatiin houkuteltua, jos ei suoraan oikealle polulle, ainakin sitä kohti.

Talouden hallinta - ja sen menettäminen - liittyy yleiseen elämän hallintaan, samoin kuin työ, ihmissuhteet ja terveys, ja jonkin edellä mainitun elämän peruspilarin kaatuminen saa monesti aikaan ikävän dominoefektin. Toivon, että tapahtumamme auttoi pitämään talouden hallinnan peruspilaria pystyssä eritoten niiden nuorten osalta, joiden kotoaan saamat eväät ovat heikommat ja jotka ovat täten vaarassa pudota kelkasta. Suomi 100 -juhlavuoden teema on tähän(kin) osuvasti yhdessä.

"Onks siistii olla töissä ulosotossa?" kysyi eräs nuori tapahtumassa minulta. Kymenlaakson kuraisilla kiinteistöillä rämmittyäni en mene takuuseen, että ulosotossa työskentely on aina kovin "siistiä", mutta mielenkiintoiseksi ja merkitykselliseksi olen työni aina kokenut. Vain hieman karrikoiden, ilman toimivaa ulosottoa olisivat tuomiot vain sanoja paperilla, ja niin julkinen kuin yksityinenkin talous voisivat Suomessa huomattavasti huonommin. Toimiva ja luotettava virkamieskoneisto on myös ollut tärkeänä lukkona sille, että demokratia ja oikeusvaltio ovat säilyneet monina Suomen itsenäisyyden ajan haastavina hetkinä. Sen takia olen aina ollut ylpeä siitä, että olen suomalainen virkamies, ja töissä ulosotossa.

Kysymyksen esittäneelle nuorelle vastasin kuitenkin vain, että "ihan sikasiistii!" "Okei", totesi nuori, mutta näytti ajattelevan, että onpa nolo setä.

(KUVA: Kati Sailio)

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 4.12.2017