Teksti ja kuvat: Henni Purtonen

Tulevaisuuden oikeustalo – palatsi vai kannettava toimisto?

Päijät-Hämeen käräjäoikeus sai uudet toimitilat kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta. Lahden rautatieaseman ja radanvarren välittömässä läheisyydessä sijaitseva punatiilikuorinen oikeustalo on suunniteltu lainkäytön sähköistymistä ja digitalisaatiota silmällä pitäen.

Kiinteistön toriaulan poikki kulki aikanaan rautatiekiskot. Toimistotilojen käytäväikkunalta on suora näkymä entiselle lastauslaiturille, laamanni Jukka Heikkilä ja hallintosihteeri Marja Häkkinen kertovat.

Askonalueella on takanaan lähes sata vuotta teollista historiaa. Aukusti Avonius aloitti huonekalutuotannon Lahdessa vuonna 1918. Myöhemmin yrityksen valmistamat huonekalut saivat tuotenimen, Asko. Paikalliset tuntevatkin alueen teollisuusrakennuksen Askontalona.

Nykyisin alue on satojen yritysten kohtauspaikka. Punatiilikiinteistössä toimii käräjäoikeuden ja Salpausselän syyttäjäviraston lisäksi lukuisia yksityisen sektorin organisaatioita ja monia pieniä yhden hengen verstaita. Turvallisuussyistä oikeustalolla on kuitenkin oma Askontalon pääsisäänkäynnistä erillinen sisäänkäynti.

– Valtion toimitilastrategian mukaisesti rakennushankkeessa on kiinnitetty huomiota tilojen toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen. Esteettömyys ja se, etteivät henkilökunta ja asiakkaat kohtaa toisiaan tahattomasti ovat selkeitä parannuksia aiempiin tiloihin, hankejohtaja ja tarkastaja Sakari Perkiömäki oikeusministeriöstä sanoo.

Toimitilojen suunnittelussa on myös huomioitu käräjäoikeuden laaja asiakaskunta. Rikosasioiden istuntosalit on ryhmitelty erilleen riita-, sovittelu- ja perheasioiden istuntosaleista.

– Todistaminen on mahdollista myös etäyhteyden avulla. Jos oikeudenkäynti järjestetään toisella paikkakunnalla, todistajaa voidaan kuulla videon välityksellä, Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Jukka Heikkilä ja hallintosihteeri Marja Häkkinen kertovat.

Digitalisaatio muuttaa työtä

Lahden oikeustalon istuntosaleissa hyödynnetään tekniikkaa monella tavalla. Asiakirjoja ja muita kirjallisia todisteita voidaan istunnon aikana katsoa sähköisen esitysjärjestelmän kautta.

– Sähköinen asiakirjojen käsittely nopeuttaa ja helpottaa istuntoja erityisesti laajojen ja monimutkaisten juttujen käsittelyssä, Heikkilä tietää kertoa.

Lyijykynät ja lehtiöt historiaan

Paperit alkavat väistyä oikeusministeriön hallinnonalalla ministeriön aineistopankkihanke AIPAn edetessä. Hankkeen puitteissa on myös luotu valtakunnallinen konsepti sähköiselle oikeudenkäynnille.

– Istuntosaleissa ja muissa toimitiloissa on täydellinen valmius asioiden sähköiseen käsittelyyn. Oikeustalomme on täydessä AIPA-valmiudessa, Heikkilä ja Häkkinen sanovat.

Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on siirtää lyijykynät ja paperilehtiöt historiaan. Vuoden 2019 loppuun mennessä oikeusprosessista on tarkoitus tehdä sähköinen aina asioiden vireille tulosta arkistointiin. Papereista luopuminen ja uusiin työtapoihin totuttelu vie kuitenkin aikansa.

– Olemme etuoikeutetussa asemassa verrattuna moneen muuhun yksikköön, jossa tekniikka on olennaisesti vaatimattomampaa. Jää myös nähtäväksi, miten digitaalistuminen tulee vaikuttamaan käräjätuomarin ja -sihteerin väliseen työnjakoon, Heikkilä arvioi.

Palatseja, oikeustaloja vai toimitiloja?

Vaatimattomuus on kaunistanut suomalaista oikeustalokulttuuria. Keski-Euroopasta tuttuja oikeuspalatseja ei Suomessa juurikaan ole rakennettu. Erillisten oikeustalojen rakentaminen pääsi vauhtiin vuoden 1978 jälkeen, kun kihlakunnanoikeudet siirtyivät pois arkaaisesta sporttelijärjestelmästä (toimenpidepalkkioon perustuva järjestelmä).

Lahden uuden oikeustalon rakennushanke puolestaan on osa vuosituhannen alussa alkanutta valtion virastojen toimitilojen kehittämistä. Kaudelle tyypilliseen tapaan hankkeen kantavia teemoja ovat olleet tilatehokkuus ja toimitilojen käyttöasteen parantaminen.

– Meillä on käytössä liikkuvan toimiston malli; kun työpisteeltä siirrytään istuntosaliin, omat työvälineet otetaan mukaan. Tilaratkaisut ovat osoittautuneet onnistuneeksi ja olemme oikein tyytyväisiä valoisaan ja hiljaiseen oikeustaloomme, Heikkilä ja Häkkinen myhäilevät tyytyväisinä.


Uuden oikeustalon toimistotiloista löytyy myös pala historiaa. Lahden raastuvanoikeudessa ja entisessä oikeustalossa käytössä olleet Eliel Saarisen suunnittelemat huonekalut (1908) pelastettiin historiahuoneeseen.
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden istuntosaleissa ja muissa työtiloissa on täydellinen valmius asioiden sähköiseen käsittelyyn.
Uuden oikeustalon tilaratkaisut tukevat pitkään muodollisena ja yksityiskohtaisesti säänneltynä säilyneen työkulttuurin ja työtapojen muutosta aiempaa joustavammaksi.

Kirjoittaja on oikeusministeriön viestintäyksikössä korkeakouluharjoittelijana ja opiskelee valtiotietietä Helsingin yliopistossa.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 4.9.2017