Teksti ja kuva: Hille Puusaari

Tuomioistuinväen muistitietoa kerätty jo 30 vuotta - Tarinat talteen nyt hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on kerännyt arvokasta muistitietoa tuomioistuinväeltä jo 30 vuoden ajan tiedonkeruukilpailuin. Nyt syksyllä 2015 muistitietoa koottiin hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Edellisen muistitiedon keruukilpailun järjesti oikeusministeriö yhdessä SKS:n kanssa 15 vuotta sitten.

Nyt toteutettu keruukilpailu ”…vaikka korkeimman oikeuden peräseinään saakka” tuotti 56 osallistujalta yli 800 sivua muistitietoa. Kilpailun järjestivät korkein oikeus, hovioikeudet ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

– Kirjoitukset olivat korkealaatuisia kautta linjan ja raadin oli vaikea valikoida selvää voittajaa. Siksipä raati päätyi palkitsemaan kolme parasta tasasuuruisin rahapalkinnoin eli 800 eurolla kunkin, sanoo arkistotutkija, palkintolautakunnan jäsen Juha Nirkko SKS:stä.

Nirkko on ilahtunut, että kirjoittajia löytyi jokaisesta hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. Ahkerimpia oltiin Turussa. Miehiä kirjoittajista oli 30, naisia 26. Kirjoittajat painottuivat eläkkeelle siirtyneisiin. Nuorin ikänsä ilmoittaneista osallistujista oli 48 ja vanhin 87-vuotias.

Kirjoituksia saatiin sekä tuomarikunnasta että kansliahenkilökunnalta.

– Kansliahenkilöstö osasi havainnoida tarkkanäköisemmin koko yhteisöä, tuomarit havainnoivat enemmän omasta näkökulmastaan, Nirkko arvioi.

Muistelukset ajoittuivat sodan jälkeisestä ajasta nykyaikaan. Paljon aineistoa saatiin jo 1950-luvulta. Muutamalla kirjoittajalla oli useampikin kertomus ja jokunen oli mukana jo edellisessä kilpailussa.

Useimmat kirjoittivat työhistorioita, joissa kuvattiin omaa uraa ja rinnalla hovioikeuden vaiheita. Mukaan mahtui myös erikoisempia tarinoita, kuten käräjämatka Ahvenanmaalle tai hovioikeuspiparit.

– Tavalliselle ihmisille oikeuskoneisto näyttäytyy vain osittain. Usein nähdään vain julkisuudessa pinnalla olevat valtakunnalliset jutut pienenä näyteikkunana, eikä tulla ajatelleeksi, että siellä on ihmisiä takana. Tiedonkeruun kautta oikeuslaitos on saanut kasvot. Oikeuskoneistosta löytyy ihmisiä persoonallisine piirteineen ja puutteineen, Juha Nirkko toteaa.

1990-luvulla puhuttiin roisimmin ja tytöteltiin

Tuomioistuinten työkulttuuri on muuttunut vuosikymmenten saatossa, kuten muukin yhteiskunta. Vielä 1990-luvulla oli vanhakantaisia asenteita ja puhuttiin roisimmin.

– Tytöttelyä oli 90-luvulla, mutta naiset ovat osanneet ottaa asian hyvin lungisti. Nykyisin ollaan poliittisesti korrekteja. Äijätkin tietävät, miten pitää puhua, Nirkko sanoo.

Työnteon hektisyydessä ei ole tapahtunut kuitenkaan muutosta. Kertomusten perusteella ennenkin oltiin kiireisiä, koska silloin ei ollut tietokoneita.

– Nykyisin taas kuuluukin olla kiireinen. Jos ei ole, on vähäpätöinen ihminen, Nirkko toteaa.

Vuoden 2015 henki varovaisen toiveikas

Arkistotutkija Nirkko on tutkaillut erilaisia työyhteisöjä jo opiskeluaikoina tiskaajana ravintolakeittiössä ja myöhemmin hän on tutkinut mm. insinöörejä, joista hän teki gradun. Hän on huomannut samanlaisten peruskuvioiden löytyvän jokaisesta yhteisöstä. Jännitteitä voivat aiheuttaa työpaikoissa erilaiset ammatit, sukupuoli ja asema hierarkiassa.

Vasta myöhemmin nousee esiin, mikä oli tässä ajassa oleellista

Tuomioistuimissa jännitteitä ovat luoneet virkaikä ja sukupuoli.

– Jännitteet tuomioistuimissa ovat tämän aineiston valossa olleet enemmän institutionaalisia kuin henkilökemiallisia, Nirkko kuitenkin toteaa.

– Virkaikä on tuonut arvovaltaa. Työura on noudattanut valmiiksi piirrettyä kehityskulkua. Yksi tuomioistuimeen hakenut oli kuullut suosituksen: Mene hovioikeuteen. Neuvoksena kuolet, jos et murhaa tee”.

Muisteluaineisto muodostaa Nirkon mukaan aina kolme aikatasoa: 1) Keruuajankohdan 2) Ajan, jota muistellaan ja 3) Myöhemmän ajankohdan, jolloin aineistoa tarkastellaan.

– Mennyt aikakausi luodaan aina myöhemmin, Nirkko toteaa. - Mikä nyt ei tunnu merkittävältä, voi myöhemmin olla. Vasta myöhemmin nousee esiin, mikä oli tässä ajassa oleellista ja mikä oli se henki silloin, Nirkko sanoo.

Tämän hetken tunnelmia tuomioistuimissa Juha Nirkko kuvaa kerätyn aineiston perusteella sanoilla: ”varovaisen toiveikas.”

– On hyvä, että olemme keränneet vuoden 2015 tunnelmia. Tämä otos on älyttömän kiinnostava jo parinkymmenen vuoden päästä.

Muisteluksista toivotaan kirjaa

Kilpailussa saatu materiaali tulee vapaasti tutkijoiden käyttöön, kuten edellisissäkin keruukampanjoissa. - Ihan varmasti tämä kiinnostaa ketä vaan, joka tutkii oikeuslaitosta, työyhteisöjä, elämäkertoja, työhistorioita ja suomalaisen yhteiskunnan muutosta.

Ensimmäinen tiedonkeruu oli vuonna 1981. Vuonna 2000 muisteluksia kerättiin tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien työntekijöiltä, jolloin saaliiksi saatiin 1500 sivua tekstiä 59 kirjoittajalta. Tuolloin muisteluksia täydennettiin vielä haastatteluilla, jotka toteutettiin oikeusministeriön avustuksella.

Vuoden 2000 kampanjasta on koottu Juha Nirkon ja Mari Hatakan toimittama antologia: ”Oikeutta maalla ja kaupungissa”. Vuoden 1981 Lakimiesliiton kanssa toteutetusta keruukilpailusta on taas julkaistu kirja: ”Puolesta ja vastaan. Kansa käräjillä”.

Myös vuoden 2015 kilpailusta toivotaan julkaisua.

– Nytkin ihmiset kirjoittivat jo niin kuin valmiiseen kirjaan, kertoo Nirkko.

Juha Nirkko toivoo, että SKS:n arkiston työelämän kertomusten keruu jatkuisi tulevaisuudessa. SKS on kerännyt vuosittain työhistorioita useilta eri aloilta 1960-luvulta lähtien. Seuraava oikeuslaitoksen tiedonkeruulle sopiva ajankohta voisi Nirkon mielestä olla ainakin vuonna 2031, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täyttää 200 vuotta.


Vuoden 2015 kilpailussa palkitut Muistitiedon keruukilpailun satoa: Harvinainen valokuva Lapuan patruunatehtaan johtajan myrkytysjutun oikeudenkäynnistä

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 27.10.2015