Teksti ja kuvat: Eija Mikkonen

Työnohjauksesta tukea ammattiroolin kehittämiselle

– Työnohjauksessa ollaan tekemisissä itsensä kanssa. Suuria viisauksia tai valmiita ratkaisuja ei tarjoilla. Se on kuin peili, joka suuntaa katseen ihon sisälle, tunnistamaan omat näkemyksensä ja niiden yhteyden tarinan muodostumiseen. Se pakottaa kohtaamaan oman itsensä.

Marika Yli-Ikkelä

Näin koulutusasiantuntija Marika Yli-Ikkelä oikeusministeriöstä luonnehtii työnohjauksen ydinajatusta. Kyse ei ole terapiasta, vaan pyrkimyksestä itsetuntemuksen lisäämiseen ja oman ammattiroolin kehittämiseen.

Työssä ilmeneviä haasteita ja ongelmia voi toki käydä läpi kollegiaalisestikin, mutta työnohjaus vie prosessoinnin uudelle tasolle. Se tarjoaa keinon irtautua totutuista ajatusmalleista.

– Avainsana on ulkopuolisuus. Kun ohjaaja tulee erilaisesta organisaatiokulttuurista, oman työyhteisön arvot ja asenteet eivät ohjaile hänen ajatteluaan. "Tyhmät kysymykset" avaavat aivan uudenlaisia tulokulmia käsiteltävään asiaan. Yhtäkkiä ohjattava huomaakin katsovansa asiaa helikopteriperspektiivistä.

Työnohjausta käytetään paljon mm. sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa ja opetusalalla. Yli-Ikkelän mielestä menetelmä soveltuu myös oikeushallinnon alalle.

– Ei työnohjaus vaaranna tuomarin työn riippumattomuutta. Siinä ei puututa ratkaisutoimintaan, vaan eritellään niitä ajatuksia, joita tapaus herättää. Kysymysten ja kommenttien kautta näkökulmaa laajennetaan.

Tulevaisuuden hyvä työyhteisö

Syyskuussa 2011 alkoi uusi oikeushallinnon esimiesten johtamisvalmennusohjelma. Se toteuttaa oikeusministeriön henkilöstöstrategian tavoitetta luoda tulevaisuuden hyvä työyhteisö uuden johtamiskulttuurin kautta. Koulutusohjelman työnohjausosio rahoitetaan valtiovarainministeriön työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan myöntämästä erillisestä määrärahasta.

Koulutusohjelman tavoitekuva on hyvinvoiva ja tehokkaammin toimiva työyhteisö. Tavoitetyöyhteisöä kuvaa inspiroiva esimiestyö, dialoginen johtamiskulttuuri ja organisaation jäsenten voimavarojen kokonaisvaltainen käyttöönotto. Valmennusmenetelmänä käytetään työnohjausta, jonka avulla pyritään mekaanisesta tekemisestä merkityksien pohdintaan.

- Uudenlainen johtamiskulttuuri on kuuntelevaa. Kun alainen esittelee ongelmalliseksi kokemansa asian, johtajalta ei odoteta omaa ratkaisuehdotusta, vaan kykyä keskusteluttamalla ohjailla alaista löytämään ratkaisu. Sitä voisi kutsua ajattelun johtamiseksi, kuvailee Yli-Ikkelä.

Pilotointihankkeesta hyviä kokemuksia

Liki yhdeksän kuukautta kestänyt valmennusohjelma päättyi toukokuussa. Se sisälsi neljän lähiopetuspäivän lisäksi kuukausittaiset työnohjausryhmäkokoontumiset. Valmennusohjelman kaksi eri ryhmää koostui käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden, oikeusavun sekä edunvalvonnan päälliköistä ja lähiesimiehistä.

Osallistujapalautteessa työnohjauksen pilotointi sai kiitosta.

Seppo Karvonen

– Työnohjausosio oli koulutuksen parasta antia, toteaa laamanni Seppo Karvonen Vantaan käräjäoikeudesta.

Itse asiassa juuri työnohjaus saikin monenlaisiin johtamiskoulutuksiin jo osallistuneen sekä mm. JET-tutkinnon suorittaneen Karvosen kiinnostumaan valmennusohjelmasta.

– Halusin enemmän tietoa siitä, mitä työnohjaus tai ryhmätyönohjaus on. Meitä oli ryhmässä kuusi henkilöä eri virastoista, ohjaaja tuli työterveyslaitokselta. Tapaamisissa kukin vuorollaan pohjusti jonkin hankalaksi kokemansa ongelman ja sen ratkaisuvaihtoehdot, jonka jälkeen ryhmässä esiteltiin erilaisia näkemyksiä. Nimenomaan se, että ohjaaja ja muut ryhmän jäsenet tulevat oman työyhteisön ulkopuolelta, tekee mahdolliseksi laajemman näkökulman syntymisen.

Työnohjaukselle on tarvetta

Karvonen näkee työssä monenlaisia tilanteita, joissa työnohjausta voisi soveltaa.

– Sitä voi hyödyntää tuomarityöskentelyssä, työyhteisön kehittämistyössä sekä lähiesimiestyössä. Tuomareille siitä voisi olla apua erittäin vaikeiden asioiden aiheuttamien haasteiden ja ongelmien läpikäymisessä ja purkamisessa. Työyhteisöt taas muodostuvat ihmisistä, joten ei ole mitään eriskummallista siinä, että toisinaan syntyy ongelmia.

Varsinkin lähiesimiehille suunnatun työnohjauksen Karvonen kokee välttämättömänä.

– Lähiesimiestoiminta käräjäoikeuksissa on luotu melko hyvin toimivaksi. He ovat saaneet peruskoulutuksen esimiestyöhön. Jotta heidän työnsä saisi tukea jatkossakin, tarvitaan työnohjausta.

– Lähiesimiesten merkitys käräjäoikeuksien johtamisrakenteessa vain kasvaa. Juuri heidän kauttaan johdolle välittyy tieto työyhteisön tilasta, hän jatkaa.

Vantaan käräjäoikeudessa työntekijät ovat kiinnostuneita työnohjauksesta.

– Selvitämme parhaillaan mahdollisuutta saada Valtiokonttorilta rahoitusta lähiesimiesten ja työyhteisön työnohjaukselle.

Karvosen mukaan työnohjaus on osio, jossa koulutustoimintaa tulisi kehittää, niin virastoissa kuin oikeusministeriössäkin.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 31.5.2012