Teksti ja kuvat: Virpi Kaukavuori

Ulosottolaitosta uudistetaan digiaikaan – yhteinen urakka kohti yhtä ulosottovirastoa

Ulosottolaitoksessa on meneillään valtava muutoshanke. Nykyisistä 22 maakunnallisesta ulosottovirastosta ollaan luopumassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilalle tulee yksi valtakunnallinen ulosottovirasto, johon sisällytetään myös ulosoton hallinto, kuusi vuotta sitten Turkuun perustettu Valtakunnanvoudinvirasto.

URA-hankkeen hankejohtaja Pirjo Saksa Pasilassa sijaitsevassa hanketoimistossa.

Noin puolen miljoonan velallisen sekä ulosottolaitoksessa työskentelevän noin 1200 hengen puolesta ajatuksissa pyörii valtava määrä kysymyksiä suureen muutokseen liittyen. Miten muutos vaikuttaa asiakkaisiin, siis velallisten ohella myös velkojiin, ja miten se vaikuttaa henkilöstöön? Olen menossa kysymyksineni vierailulle helmikuun alussa ulosottotoimen rakenneuudistuksen, lyhykäisemmin URA:n, valmistelua varten Valtakunnanvoudinviraston yhteyteen perustettuun hanketoimistoon. Helmikuun alussa hankejohtajana aloittanut Pirjo Saksa on vastassa ja tervehtii iloisesti.

Ennen hyppäystä oikeuslaitokseen ja täytäntöönpanoviranomaisena toimivaan ulosottoon maanmittauspuolen diplomi-insinöörikoulutuksen saanut Saksa työskenteli ympäristöministeriössä kehittämässä asumisen ja rakentamisen sähköisiä palveluja. Digimaailma on tuttu, ja sitä kohti ollaan ulosotossakin yhä voimakkaammin menossa, kun itsenäisistä alueellisista virastoista ollaan luopumassa. Edellisessä projektissaan koko rakentamisen lupaprosessi sähköistettiin Lupapiste-palveluksi. Palvelua käyttävät kunnat ja kansalaiset. Vaikka toimiala on täysin eri, yhtäläisyyksiäkin löytyy ja kokemuksia voi nyt käynnistetyssä URA-hankkeessa hyödyntää.

"Suurin oppini edellisestä projektista oli se, miten tärkeää on yhdessä tekeminen. Hyvää lopputulosta ei saada muutoin aikaan", Saksa sanoo.

Pilotoinneilla muutosta kohti

Sen sijaan, että vastaukset muutosta koskeviin kysymyksiini löytyisivät hanketoimistosta tai Valtakunnanvoudinvirastosta, kuvio kääntyy toisin päin. Kysytään kentältä heiltä, jotka tätä työtä tekevät ja ovat oman alansa asiantuntijoita. Kokeillaan ja pilotoidaan. Tehdään muutosta yhdessä. Ja pidetään kirkkaana mielessä, että kansalaisten oikeusturvan on suuristakin muutoksista ja tehostamisesta huolimatta säilyttävä korkealla tasolla.

URA-hankkeessa on jo ollut käynnissä pilotointeja liittyen mm. perinnän uudelleenorganisointiin ja yritysperintään. Parhaillaan hanketoimistossa on käynnissä kirjaamisen keskittämiseen liittyvän pilotin kokous. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä noin 2,6 miljoonaa vuosittain käsiteltäväksi saapuvaa ulosottoasiaa kirjataan järjestelmiin. Tällä hetkellä se tehdään jokaisessa virastossa erikseen. Pilotoinnin kautta on jo huomattu, että yhdessä tekeminen on tuonut selkeitä hyötyjä ja apuja esimerkiksi ruuhkahuippuihin. Itse asiassa ilman pilotointia joistakin tilanteista ei olisi edes selvitty, on kentältä kuulunut.

Yhteen virastoon siirtyminen on muutoksena suuri ennen kaikkea ulosottolaitoksessa työskenteleville. Ulosottomenettelyn ja perintätyön prosessit tarkastellaan digitalisaation näkökulmasta kokonaan uudelleen, samoin tarkastellaan henkilöstörakenne. Sähköistä asiointia lisätään voimakkaasti. Hankkeen esiselvitysvaihe on aiheuttanut henkilöstön keskuudessa ymmärrettävästi paljon huolta. Kaikesta tehostamisesta huolimatta jokaisen työpaikka pyritään säilyttämään ja henkilöstövähennyksistä selviämään ilman irtisanomisia, luonnollisen poistuman kautta. Ulosotto on eritysasiantuntemusta vaativa ala, ja kihlakunnanulosottomiehen työ kiinnostaa nykyisin vastavalmistuneita juristeja. Uusia innostuneita osaajia on saatu alalle, eikä heistä haluta luopua.

"Sähköistäminen ja digitalisaatio tuo työhön paljon uusia mahdollisuuksia. Päästään eroon tietyntyyppisestä rutiinityöstä ja asiantuntijoille jää enemmän aikaa asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin sekä kehittymiseen asiantuntijana. Myös sijaisuusjärjestelyt onnistuvat tietyissä tehtävissä vaikka eri paikkakunnilta. Työtä on helpompi tasata henkilöstön kesken. Tieto siirtyy rekistereistä jatkossa entistä enemmän sähköisesti ulosoton järjestelmiin. Kiinteistötiedot, ajoneuvotiedot, tulorekisterit. Etätyön järjestäminen on helpompaa", Saksa mainitsee.

Ylitarkastajat Leena Kopio (vas) ja Teemu Turpeinen VVV:sta, URA-hanketoimiston kehityspäälliköt Mari Männistö ja Riina Tammenkoski, toimistopäällikkö Lenita Mustonen Pohjois-Karjalan ulosottovirastosta sekä erikoissuunnittelija Hanna Lammi VVV:sta pohtivat kokouksessaan ulosottoasioiden kirjaamista.

Asiointi helpottuu

Sähköistäminen muuttaa myös asiakkaan toimintaympäristöä. Asiakas voi jatkossa seurata itse verkosta asiansa etenemistä, mikä lisää myös käsittelyn avoimuutta asiakkaan suuntaan ajasta ja paikasta riippumatta. Tiedoksiantoja voidaan antaa asiakkaalle sähköisesti, jos hän niin haluaa. Velkoja saa asiansa helpommin ja edullisemmin vireille. Uudet digisukupolvet ovat jo tottuneet sähköisen asioinnin etuihin. On selvää, että digitalisaatio on yhä voimakkaammin läsnä myös ulosotossa.

"Ennen aikaan verovelvollinen teki ilmoituksen verottajalle. Nykyisin tämä on kääntynyt päinvastaiseksi. Verottaja ilmoittaa kansalaiselle, joka sitten tarkistaa veroilmoituksensa. Ulosotossa pitää pystyä löytämään lisää sähköistyksen kohteita. Onko lainsäädännössä vielä suoraviivaistamisen mahdollisuuksia", Saksa kysyy ja viittaa sähköistämisen lisäksi norminpurkutalkoisiin.

"Ulosoton asiakkaalle muutoksen pitäisi näkyä pelkästään positiivisena asiana. Muistaako kukaan vielä aikaa, kun oltiin ihmeissään verkkopankkien käytön kanssa? Uskallan väittää, ettei kukaan palaisi enää entisen maailman pankkiasiointiin", hän summaa.

Kaukana ovat ne ajat, kun ulosottomiehet koputtivat ovelle ja kantoivat huonekaluja velallisen asunnosta ulosmitattavaksi.

Ulosotossa säilyy kuitenkin tiettyjen täytäntöönpanoasioiden luonteesta johtuen myös ihmiskontakti sekä alueelliset toiminnot. Tarvitaan neuvontaa, tarvitaan ehkä lisäselvityksiä. Tarvitaan käyntejä kiinteistöillä, takavarikoilla, häädöillä sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvillä tehtävillä. Mutta valtaosa ulosoton tehtävistä on jo nykyisinkin tietojärjestelmien parissa tehtävää perintätyötä.

Kaukana ovat ne ajat, kun ulosottomiehet koputtivat ovelle ja kantoivat huonekaluja velallisen asunnosta ulosmitattavaksi. Tämä mielikuva on auttamattomasti vanhentunut. Ulosoton nykyinen organisaatiorakenne on kuitenkin tuolta ajalta ja vahvasti maantieteeseen sidottu. Palvelujen lisäksi myös organisaatio ja työtehtävät aiotaan URA-hankkeessa entistä paremmin saattaa digiaikaan. Tämä mahdollistaa myös asioiden keskittämisen.

"Keskittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toiminnot pitäisi keskittää fyysisesti johonkin tiettyyn paikkaan. Eri alueilla voitaisiin silti erikoistua eri asioihin. Sähköistäminen mahdollistaa sen, että asioita voidaan keskittää mihin hyvänsä. Sähköinen maailma parantaa myös tiedonkulkua organisaation sisällä."

Ulosotossa on jo hyvin nykyaikaiset tietojärjestelmät käytössä. Oikeusministeriön hallinnonalalla ulosottoa on totuttu pitämään tietynlaisena edelläkävijänä. Laajat tiedonsaantioikeudet ja nykyaikaiset tietojärjestelmät ovat näkyneet myös perintätuloksen voimakkaana kasvuna. Vuosittain ulosoton hakijoille tilitetään noin miljardi euroa.

Hyvistä tuloksista huolimatta tehostamisen varaa silti on, mutta miten henkilöstö sopeutuu muutokseen?

"Henkilökohtaisesti ajattelen, että jokainen muutos ainakin omassa työelämässä on ollut aina muutos parempaan, vaikka tilanteet ovat aluksi tuntuneet vaikeilta, eivätkä ne aina ole olleet omia valintoja. Mutta useimmiten muutoksen jälkeen ei kaivata enää takaisin vanhaan. Yhdessä tehden ja positiivisella avarakatseisella asenteella tästä voidaan saada mielettömän hyvä juttu aikaan. Joistakin suurista linjauksista on jo oikeusministeriössä päätetty, nyt on vain löydettävä yhdessä henkilöstön kanssa niihin mahdollisimman hyvät mallit", hankejohtaja sanoo.

Tähän on jo ryhdytty. Hankkeeseen on haettu sisäisesti henkilöstöä erilaisiin tehtäviin ja työryhmiin ja ilmoittautumisia on tullut ilahduttavan paljon. Ulosottovirastoissa ovat alansa parhaat asiantuntijat. Nyt on vain katsottava yhdessä vähän kauemmas tulevaisuuteen.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 22.2.2016