Teksti ja kuva: Marjo Kurki

Toivo on työyhteisössä

Kevät on tullut! Joka vuosi se on yhtä ainutkertaista ja innostavaa. Lumen mukana sulaa pitkä ja pimeä talvi. Luonto herää ja uutta elämää syntyy joka päivä. Valo virkistää ja tuo tarmokkuutta.

Myös työyhteisöissämme tapahtuu paljon talven taittuessa kevääksi. Vuosi on alkanut edellisen toimintavuoden tuloksen arvioinnilla ja analysoinnilla, kehityskeskusteluilla, tavoitteiden asettamisella, kehittämiskohteiden valitsemisella ja uuden toimintavuoden suunnittelulla. Nyt on suunnitelmien täytäntöönpanon aika ja työ onkin täydessä vauhdissa.

Itselleni vuoden ehdoton kohokohta ovat kehityskeskustelut henkilöstön kanssa. Joka vuosi ne ovat yhtä ainutlaatuisia, antoisia ja innostavia. Kehityskeskustelu antaa johtajalle aikaa pysähtyä, kuulla ja kuunnella miten henkilöstö voi, mikä on työyhteisön tila ja miten työtä ja työyhteisöä tulisi kehittää. Henkilöstön tietojen, osaamisen ja näkemyksen hyödyntäminen asioiden valmistelun ja päätöksenteon sekä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tukena antaa johtamiselle parhaan mahdollisen pohjan ja vaikuttavuuden.

Henkilöstö on suurin ja tärkein voimavaramme. Motivoitunut, ammattitaitoinen, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on oikeusvaltion ylläpitämisen ja kehittymisen kulmakivi. Valtion henkilöstöpolitiikka linjaa valtiotyöyhteisöjen toimintatavan perusteiksi arvolähtöisyyden ja eettisyyden, kilpailukykyisyyden ja osaamisen sekä ammattimaisen johtamisen ohella työyhteisön toimivuuden. Myös oikeusministeriön henkilöstöstrategian päätavoitteena on hyvä työyhteisö ja hyvinvoiva henkilöstö. Miten hyvä työyhteisö rakennetaan ja henkilöstön hyvinvointi turvataan - ja kuka siitä on vastuussa?

Työhyvinvointi on sekä yksilön että työyhteisön kokemus, johon vaikutetaan yhdessä. Työhyvinvoinnin kokemus pohjaa ennen kaikkea hyvään johtajuuteen ja työn tekemistä tukeviin rakenteisiin, osaamiseen ja työn hallintaan sekä luottamukseen ja osallisuuteen. Valtion henkilöstöpolitiikan linjausten mukaan esimiehiltä odotetaan luottamuksellista yhteistyötä ja vuorovaikutusta, henkilöstön tietojen ja taitojen kehittämistä, työilmapiirin rakentamista, jokaisen työntekijän hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimista sekä henkilöstön kannustamista.

Johtaminen on palvelutehtävä. Se on myös vaikuttamis- ja mahdollistamistehtävä. Mitä enemmän on valtaa vaikuttaa, sitä enemmän on vastuuta koko henkilöstön hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Ottaen huomioon osaavan, motivoituneen ja organisaation perustehtävään sitoutuneen henkilöstön aseman tärkeimpänä voimavaranamme, tulee henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista huolehtimisen olla jokaisen johtajan ykkösprioriteetti.

Olemme kaikkialla valtionhallinnossa suurten muutosten ja haasteiden edessä. Muutokset tapahtuvat yhä nopeammin, mikä tekee niistä entistä vaikeammin hallittavia. Sitä tärkeämpää on pystyä huolehtimaan henkilöstöstä ja sen jaksamisesta, työkyvystä ja motivaatiosta ja mahdollistaa henkilöstön osallistuminen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Toivoa, tarmoa ja vaikuttavuutta – kiteytti Valtion työelämäneuvottelukunta vuoden 2015 teemansa. Annetaan kevään ja valon virkistää ja tuoda toivoa, tarmoa ja vaikuttavuutta työhömme ja sen johtamiseen sekä hyvinvointia työyhteisöihimme!

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 26.3.2015