Suomeksi

Arkea ja ajatuksia

Arkea ja ajatuksia

Kuulumisia ja ajatuksia oikeuslaitoksesta
Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Haastemiesten esimies Martti Kola, Helsingin käräjäoikeus

Teksti ja kuva: Laura Lindstedt

Haastemiesten esimies Martti Kola, Helsingin käräjäoikeus

Martti Kola on toiminut haastemiesten esimiehenä Helsingin käräjäoikeudessa jo noin seitsemän vuoden ajan. Pitkään alalla viihtynyt Kola kertoo haastemiesten olevan pieni ja melko tuntematon ammattiryhmä. Haastemiesten perustehtävänä on erilaisten asiakirjojen tiedoksi antaminen toimeksiantajan puolesta. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat ja testamentin tai maksukehotuksen tiedoksiannot.

– Tarkoituksena on etsiä tiedonsaaja ja antaa hänelle asiakirjat tiedoksi. Tätä varten tulee ensin saada tarvittavat tiedot kyseisen henkilön yksilöimiseksi, Kola tiivistää.

Haastemiehen tekemä perinteinen tiedoksianto toimitetaan aina suoraan henkilölle ja sisältää yleensä vaikeammat tapaukset. Niin sanotut helpot ja selkeät tapaukset toimitetaan postitse tai puhelimitse. Tiedonsaaja voi myös monissa käräjäoikeuksissa hakea haasteen itse päivystävältä haastemieheltä.

Tiedoksiannon haastavuus määrittyy siitä, onko tiedonsaaja yhteistyökykyinen vai onko hänellä mahdollisesti halua vältellä yhteydenottoa. Tilanteesta riippuen voi henkilön löytäminen tai kohtaaminen olla todella hankalaa.

– Vaikeissa tilanteissa meillä on oikeus saada poliisilta virka-apua tehtävien turvaamiseksi tai henkilön toteamiseksi. Poliisilta voi saada myös tarvittavia yhteystietoja. Virka-avun saatavuus on paikkakuntakohtaista; isommissa kaupungeissa poliisin apu on melko helposti saatavilla, pienimmillä paikkakunnilla avunsaanti saattaa kestää pidempään, Kola toteaa.

Haastemiehen virka-alue on tuomioistuimen tuomiopiiri. Yleensä virka-alue on sitten haastemiesten kesken jaettu osiin postinumeroiden perusteella. Tiedonsaajien määrä vaikuttaa myös alueen kokoon.

Ennen digiaikaa suurin osa haastemiehen työajasta menikin juuri kiertäen virka-aluetta. Nykyään työtä tehdään yhä enemmän toimistolla, sillä varsinkin isommissa kaupungeissa tiedonsaajan paikantaminen sujuu helpoiten tietokoneen avulla. Maaseudulla tämä onnistuu hyvin myös kyselemällä tietoa tarvittaessa naapureilta ja tuttavilta.

Virka-alueella liikkuvaa haastemiestä ei noin vain tunnista, kun virallista virkapukua ei ole. Haastemiehen tunnistaa ainoastaan virkamerkistä, jota tulee esittää tarvittaessa. Virka-asusta on ollut paljon keskustelua ja hyviä sekä huonoja puolia löytyy.

Haastemiehen tunnistaa ainoastaan virkamerkistä.

– Virkapuvussa meidät tunnistettaisiin haastemieheksi ja huomio kiinnittyisi kasvojen sijasta pukuun. Näin haastemiehen tunnistaminen siviilissä olisi hankalampaa, Kola pohtii.

– Toisaalta koetamme hoitaa tiedoksiannon aina mahdollisimman huomaamattomasti ja hienovaraisesti. Käytämme työssämme kuitenkin tarvittaessa hyväksi myös sosiaalista painetta; tilanteen vaatiessa käymme jopa tiedonsaajan työpaikalla.

Tärkeintä hyvä työmoraali ja rauhallisuus

Haastemiehellä ei ole muodollista pätevyysvaatimusta ja niinpä haastemiehillä on hyvinkin erilaiset koulutustaustat. Koulutuksesta on hyötyä, sillä työssä tarvitaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi välillä mm. viron, venäjän ja arabian kielentaitoa. Ensisijaisesti työssä katsotaan kuitenkin enemmän henkilöä ja persoonallisuutta.

– Tärkeintä työssä on hyvä työmoraali, rauhallisuus ja se, että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Virkamiehenä haastemieheltä edellytetään aina asiallista käytöstä. Itsekuria ja hyvää työmoraalia tarvitaan, sillä työ on hyvin itsenäistä ja vapaata, kun kiinteitä työaikoja ei ole. Tiedonsaajat eivät nimittäin yleensä ole tavoitettavissa arkisin työaikoina ja siksi haastemiehen työ painottuu usein myös iltaan ja viikonloppuun.

Työaikojen vapaus on Kolan mielestä työn parhaita puolia. Jos jokin työpäivä venyy erityisen pitkäksi, pystyy työntekoa sujuvasti tasapainottamaan tekemällä lyhyemmän päivän jonain toisena päivänä, kunhan työmäärä pysyy hallittuna.

Työn haastava puoli on vaikeasti löydettävän tiedonsaajan etsiminen sekä hankalan tai huonotuulisen tiedonsaajan kanssa toimeen tuleminen. Onnistunut hankala tiedoksianto on Kolan mielestä kuitenkin erittäin palkitsevaa. Useat asiakkaat päätyvät lopulta jopa kiittämään haastemiestä tiedoksiannosta ja sen ohessa annetuista lisätiedoista.

Tiedoksiantotapojen kehittämisestä on ollut paljon puhetta, kun valtio joutuu leikkaamaan omista kuluistaan. Tämä vaikuttaa myös haastemiesten tarpeellisuuteen.

– Mielestäni perinteisestä haastemiehen työstä ei tulisi luopua. Toki kustannustehokkainta on toimittaa tiedoksiannot puhelimitse tai postilla mutta tiedoksiantotavan valinnassa on syytä käyttää harkintaa; järkevintä on antaa haastemiehen valita tiedoksiantotapa.

– Kysymys on kuitenkin oikeusturvasta. Yhteiskunnan ja oikeusvaltion perustehtävistä tulee pitää huolta, Martti Kola painottaa.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 15.9.2016