Suomeksi

Arkea ja ajatuksia

Arkea ja ajatuksia

Kuulumisia ja ajatuksia oikeuslaitoksesta
Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Lähitarkastelussa oikeustradenomikoulutus

Teksti ja kuva: Laura Lindstedt

Lähitarkastelussa oikeustradenomikoulutus

Oikeustradenomikoulutus käynnistettiin vuonna 2004 oikeusministeriön aloitteesta. Taustalla oli tarve vastata muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin, kun oikeudellisesti koulutettuja ihmisiä kaivataan yhä enemmän. Kehittämistyössä on oikeusministeriön lisäksi ollut mukana koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut tiiviissä yhteistyössä muiden oikeushallinnon edustajien kanssa.

Kuvassa Minna Salaja (vas.) ja Erja Silvonen

Oikeustradenomitutkinto sisältää tavanomaisia liiketaloudellisia opintoja mutta painottuu kuitenkin oikeudellisiin opintoihin. Tutkintoa pääsee suorittamaan hakemalla liiketalouden koulutusohjelmaan ja valitsemalla suuntautumiseksi oikeudelliset opinnot. Koulutusta tarjoavia kouluja on yhteensä kahdeksan.

Helsingin käräjäoikeudessa käräjäsihteereinä toimivat Minna Salaja ja Erja Silvonen valmistuivat oikeustradenomeiksi Hyvinkään Laurea-ammattikorkeakoulusta tämän kesän alussa.

– Lähdin alun perin opiskelemaan liiketaloutta ja kuulin oikeudellisen osaamisen suuntautumisesta koulussa. Opinnot vaikuttivat mielenkiintoisilta ja ajattelin niiden tekevän omasta tutkinnostani hieman erikoisemman, kun tradenomeja kuitenkin on paljon, Silvonen muistelee.

Koulutus sisältää kahden vuoden liiketalouden perusopinnot, joihin sisältyy myös yksi harjoittelu. Sen jälkeen suuntaudutaan oikeudellisiin opintoihin noin vuoden verran, joiden yhteydessä tehdään oikeudellinen harjoittelu ja lopuksi opinnäytetyö. Oikeudelliset opinnot valitaan yhtenä kiinteänä pakettina, mikä selkeyttää opintojen kulkua, kun kaikki suorittavat saman kokonaisuuden.

Suurin osa oikeustradenomi-opiskelijoista on tyytyväisiä valintaansa.

Oulun ammattikorkeakoulun lehtoreiden Lea Isopoussu-Koposen ja Ismo Koposen vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa oikeustradenomiopiskelijoista on tyytyväisiä valintaansa. Näin kokevat myös Salaja ja Silvonen.

– Opintojaksot olivat hyvin suunniteltuja ja niissä käsiteltiin monipuolisesti eri oikeudenaloja. Opintoja piristi muun muassa rikos- ja prosessioikeuden kurssilla tehty vierailu vankilaan ja rikosmuseoon, joiden kautta näki myös käytäntöä. Opinnot valmensivat minua mielestäni hyvin työhöni käräjäoikeudessa, Salaja kehuu.

– Harjoittelu oli myös hyvin järjestetty; koululla oli lista oikeusministeriön puolesta järjestetyistä mahdollisista harjoittelupaikoista ja sen avulla oli helppo lähteä hakemaan itseään kiinnostavaa paikkaa.

Sekä Minna Salajan että Erja Silvosen urat käräjäoikeudessa alkoivatkin alun perin juuri tutkintoon kuuluvalla kolmen kuukauden harjoittelulla, keväällä 2015. Oikeusministeriö kustantaa opiskelijoille tutkintoon kuuluvaa harjoittelua varten vuosittain noin 80-100 harjoittelupaikkaa oikeushallinnon eri tehtävissä. Lea Isopoussu-Koposen ja Ismo Koposen tutkimuksen mukaan enemmistö valmistuneista onkin työllistynyt juuri julkisella sektorilla.

Harjoittelun päätyttyä opinnäytetyötä vaille valmiit Salaja ja Silvonen saivat mahdollisuuden jatkaa töitä suoraan käräjäsihteereinä.

– Työssämme toimimme tuomarin työparina ja käsittelemme rikostapauksia sekä avustamme alusta asti juttujen valmistelussa. Lähetämme kutsuja, pyydämme vaatimuksia, järjestämme istuntoja ja toimimme pöytäkirjanpitäjinä, Salaja luettelee.

– Työssä parasta on mielenkiintoiset tapaukset, mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ja se, että työpäivät voivat olla hyvinkin erilaisia, Silvonen miettii.

Oikeustradenomikoulutus saa suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Silvoselta vahvat suositukset hyvin suunniteltujen ja mielenkiintoisten opintojen myötä.

– Jos on juridiikasta kiinnostunut eikä välttämättä halua oikeustieteelliseen asti lähteä, on tämä hyvä vaihtoehto. Tutkinto poikkeaa kuitenkin hieman aivan tavallisesta tradenomin tutkinnosta ja avaa sen myötä vähän erilailla ovia, Salaja lisää.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 12.10.2016