Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Auskultantin kokemukset: Uudenmuotoinen tuomioistuinharjoittelu täytti tavoitteet
Teksti: Eeva Vartio (OTK, VT) Kuva: Janna Santi

Auskultantin kokemukset: Uudenmuotoinen tuomioistuinharjoittelu täytti tavoitteet

Eeva Vartio Turusta on ensimmäisiä, jotka ovat suorittaneet uudentyyppisen tuomioistuinharjoittelun. Hän kertoo kokemuksistaan, millaista oli suorittaa harjoittelu kahdessa erityyppisessä tuomioistuimessa. Ensimmäinen puoli vuotta käräjäoikeudessa ja toinen puoli vuotta hallinto-oikeudessa.
Eeva Vartio

Aloitin tuomioistuinharjoittelun Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 1.3.2012. Olin vuosia seurannut tuomioistuinharjoittelua koskevaa muutoskeskustelua ja odotin innolla syksyä 2011, jolloin lainmuutos mahdollisti auskultoinnin myös hallintotuomioistuimessa.

Olen tehnyt esittelijän työtä vuodesta 1999 vuoteen 2006 sosiaalivakuutuslautakunnassa, joka oli ensimmäinen muutoksenhakuaste Kelan etuuspäätöksistä tehdyille valituksille.

Kun sosiaalivakuutuslautakunnat lakkautettiin ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta perustettiin vuonna 2007 ja työntekopaikka vaihtui muutoksen myötä Turusta Helsinkiin, päätin siirtyä Kansaneläkelaitoksen palvelukseen, jossa olen työskennellyt lakimiehenä vuodesta 2006 alkaen.

Auskultoinnin jälkeen jatkan hallinto-oikeudessa hallinto-oikeussihteerinä 30.6.2013 asti toimien samalla seuraavan käräjänotaarin työhön opastajana. Kelassa minua odottaa työ työttömyysturva-asioiden lakimiehenä. Tavoitteenani on tulevaisuudessa työllistyä oikeuslaitoksen palveluksessa.

Käräjäoikeus 1.3.2012 - 30.8.2012

Ensimmäisinä käräjänotaarityöpäivinäni Varsinais-Suomen käräjäoikeuden notaarivastuutuomari käräjätuomari Vesa Karttunen ohjasi minua uudenmuotoiseen tuomioistuinharjoitteluun kannustaen ja aktiivista otetta suositellen. Vesa totesi, ettei kukaan tiedä tarkasti, millaiseksi hallinto-oikeuteen menevän käräjänotaarin harjoittelu muodostuu, joten sain osallistua aktiivisesti harjoittelun kehittämiseen.

Työskentelin koko käräjäoikeusharjoitteluvaiheen ajan käräjäoikeuden 1. osastolla, jossa ratkaistaan riita- ja hakemusasioita. Käräjäoikeudessa sovellettava substanssilainsäädäntö oli suurelta osin jo opiskeluajoilta tuttua, mikä helpotti työhön ryhtymistä, mutta prosessisäännösten käytännön soveltamisessa riitti opeteltavaa.

Suuri osa hakemusasioista koski edunvalvontaa ja avioeroja sekä pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Harvinaisempia käräjänotaarin ratkaistavaksi annettuja hakemusasioita olivat lapseksiottaminen ja kuolleeksi julistaminen. Kolmas iso hakemusasioiden ryhmä oli konkurssiasiat.

Kolmannesta harjoittelukuukaudesta alkaen toimin konkurssi-istuntojen puheenjohtajana. Konkurssihakemusten käsittelyssä ja istunnoissa näin käytännössä, millaisissa tilanteissa verottaja hakee veronmaksuja ja kirjanpitovelvollisuutta pitkään laiminlyöneen yrityksen konkurssiin. Tuomioistuinharjoitteluni vaikeimpia hetkiä olivat konkurssiin asettamisen julistaminen istunnossa, jossa konkurssiin asettamista vastustava yrittäjä oli henkilökohtaisesti paikalla. Velkajärjestelyasioita en saanut ratkaistavakseni kuten muut käräjänotaarit.

Yksikään minulle jaetuista riitaisista summaarisista ei mennyt istuntoon, joten minulta jäi saamatta omakohtainen kokemus riitaistunnon johtamisesta. Tutortuomarini käräjätuomari Matti Mikkolan mukana pääsin seuraamaan useita laajoja riita-asioita erityisesti työoikeuden alalta. Esittelijä- ja sosiaaliturvalakimieskokemusta vuosia kerryttäneenä koin riita-asian prosessin opettelun käräjäoikeusharjoitteluni haastavimpana ja mielekkäimpänä asiana.

Tutortuomarin kanssa kävimme pitkiä keskusteluita materiaalisesta prosessinjohdosta ja todistelusta riita-asiassa. Laajan riita-asian tuomion muodostuminen vaihe vaiheelta avasi minulle parhaiten sen ajatusprosessin, miten tuomari työskentelee. Olin tullut käräjäoikeuteen sosiaaliturvan toimeenpanotyöstä, jossa on tärkeää toimeentulon turvaaminen materiaalisen totuuden nojalla. Käräjäoikeusharjoittelussa opin käytännössä sen, miten oikeudenkäymiskaarta sovelletaan ja mitä prosessuaalinen totuus merkitsee.

Rikosistunnoissa puheenjohtajana toimiminen tottumattomalle vauhdikasta

Käräjäoikeusharjoittelun puolivälissä aloin ratkaista hakemus- ja riita-asioiden lisäksi rikosasioita kirjallisessa menettelyssä. Heinäkuun istuntotauosta johtuen rikosistuntoni sijoittuivat vasta elokuulle. Rikosasian prosessi teon tapahtumisesta esitutkinnan, haastehakemuksen ja haastamisen kautta ratkaisuun asti hahmottui käytännön työssä. Päivä haastemiesten matkassa näytti tiedoksiannon vaikeudet käytännössä. Toimin neljän rikosistuntopäivän puheenjohtajana kahden viikon aikana, mikä oli tottumattomalle vähän turhankin vauhdikasta. Rikosistuntojen jakaminen tasaisesti neljälle kuukaudelle on mielestäni parempi vaihtoehto.

Rikos- ja riita-asian prosessit alkoivat kuuden kuukauden käräjäoikeusharjoittelun loppuvaiheessa hahmottua selkeinä prosessisääntöinä. Koska kokemukseni puheenjohtajana jäi lyhyeksi, en ehtinyt saavuttaa varmuutta prosessin osaamisesta, joten käräjänotaarin huomio taisi kiinnittyä enemmän muotoon kuin sisältöön.

Hallinto-oikeus

Siirtyminen käräjäoikeuden keskitettyjen, välittömien ja suullisten pääkäsittelyiden, prekluusion ja prosessuaalisen totuuden maailmasta hallinto-oikeuden kirjalliseen prosessiin, materiaalisen totuuden selvittämiseen ja virallisperiaatteen toteuttamiseen ei tapahtunut vaikeuksitta. Apuun tuli tutortuomarikseni hallinto-oikeustuomari Hannele Sarell, joka toimi myös tarkastavana jäsenenä kokoonpanossani. Myös hallinto-oikeudessa minua kannustettiin aktiivisesti osallistumaan tuomioistuinharjoittelun sisällön kehittämiseen.

Ensimmäisenä päivänä hallinto-oikeudessa selasin listaa asiaryhmistä: valtio-oikeus, valtion virkamiehet, kunnallisasiat, kirkollisasiat, maankäyttö- ja rakennusasiat, tieasiat, kiinteistöasiat, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, lääkeasiat ja apteekkilaitos, liikenne ja viestintä, maa- ja metsätalous, veroasiat, ulkomaalaisasiat... Huokaisin. Näitä valitusasioita en olisi osannut ratkaista lakikirjaa lukemalla. Hallinto-oikeudessa sijoituin 2. jaostoon, jonka asiaryhmiä ovat muun muassa yleishallinto-oikeus ja sosiaaliasiat.

Aloitin esittelijän työn opettelun toimeentulotukiasioilla. Ajan myötä esittelin myös yleishallinto-oikeus- ja kansalaisuusasioita sekä huostaanottohakemuksia. Aikaisemman esittelijäkokemukseni ansiosta tunsin muutoksenhaun perusasiat, mutta perehtymistä ja paneutumista riitti. Oikeusturvan hakeminen hallinto-oikeudesta on helppoa ja edullista pienen kuluriskin, valitusviranomaisen selvittämisvelvollisuuden ja virallisperiaatteen noudattamisen vuoksi.

Valituksenalaisen päätöksen sisällön ja muutoksenhakijan vaatimusten selvittäminen kirjallisessa prosessissa vei joskus yllättävän paljon aikaa. Materiaalinen prosessinjohto näyttäytyi kovin erilaisena käräjäoikeuteen verrattuna. Myös kollegiaalinen päätöksenteko poikkesi käräjänotaarin kannalta täysin siitä, mihin käräjäoikeudessa olin tottunut: käräjäoikeudessa minulla oli tuomarinvalta, hallinto-oikeudessa esittelijän vastuu.

Suulliset käsittelyt

Osallistuin suulliseen käsittelyyn lastensuojelu-, vero-, opetustoimi- ja oleskelulupa-asioissa. Hallinto-oikeuden suullinen käsittely on asian yksi selvittämiskeino, mikä sekoittui kuitenkin asianosaisten ja avustajien puheissa usein pääkäsittelyyn. Selvitettävät asiat vaihtelivat jutun luonteen mukaan.

Huostaanottoasioissa lasta kuultiin kodin olosuhteista ja omista toiveista siten, että hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen keskusteli lapsen kanssa ja myös muut hallinto-oikeuden jäsenet saattoivat esittää kysymyksiä lapselle. Oleskelulupa-asioissa hallinto-oikeus vastaanotti todistelua aidosta rakkaudesta väitetyissä lumeavioliittotapauksissa. Oppilaitoksesta erottamistapauksessa kuultiin todistajien kertomuksia siitä, millä keinoin koulu voi puuttua koulun sääntöjä laiminlyövän oppilaan toimintaan. Veroasiassa verovelvollinen halusi osoittaa, kuinka ihmisellä voi olla koti kahdessa matkalaukussa. Käräjänotaarin yllätykseksi erittäin kokenut asianajaja tokaisi veroasian suullisessa käsittelyssä: "Eikö tuomioistuin ja vastapuoli tiedä, että oikeudenkäynti on siirtynyt 2000-luvulle oikeudenkäymiskaaren ja prekluusion nojalla?".

Osallistuin rakennusasioissa kolmeen katselmukseen, joissa toimin valokuvaajana. Katselmukset koskivat rauhallisen omakotialueen keskelle rakennettavaa ravintolaa, naapurin saamaa poikkeamislupaa ja ulkomaisten marjanpoimijoiden käyttämien majoitustilojen turvallisuutta.

Tutustuakseni kahden muun jaoston asiaryhmiin sain etukäteen nähtäväkseni esittelijöiden työn alla olevia valituksia ja vietin yhden viikon molemmilla jaostoilla. Kunakin päivänä keskustelin eri esittelijän kanssa hänen vastuualueestaan yleisesti, sovellettavasta lainsäädännöstä ja keskeisestä oikeuskäytännöstä. Tutustumisviikkojen aikana opin erityisesti kunnallisvalituksen ja hallintovalituksen eron sekä verotuksen kaksinasianosaissuhteen. Kunnallis-, maankäyttö- ja rakennusasioissa huomasin, etten edes itse ollut kovin tietoinen yksittäisen ihmisen oikeusturvakeinoista. Pidin tutustumisviikkoja hyvänä tapana saada näkemys hallinto-oikeuden koko toiminta-alasta.

Tavoitteet saavutettiin

Hyöty, jonka sain uudenmuotoisesta tuomioistuinharjoittelusta omaan ammatilliseen osaamiseeni, on merkittävä riippumatta siitä, työskentelenkö tulevaisuudessa lakimiehenä hallinnossa tai oikeuslaitoksen palveluksessa. Käräjänotaarivuoden jälkeen en todennäköisesti joudu enää kokemaan samanlaista takavuosien jännitystä siitä, miten Kelan asiamiehenä suoriudun käräjäoikeudessa esiintymisestä.

Hallituksen esitykseen tuomioistuinharjoittelua koskevaksi lainsäädännöksi on uudistuksen tavoitteeksi kirjattu vastavuoroisen tuntemuksen lisääminen yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyntimenettelyn ja hallintolainkäyttömenettelyn välillä. Mielestäni suorittamani tuomioistuinharjoittelu saavutti tämän tavoitteen täydellisesti.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 26.3.2013