Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Helsingin hallinto-oikeus varautuu turvapaikanhakijoiden valituksiin

Teksti: Hille Puusaari Kuva: Suvi Vainionpää

Helsingin hallinto-oikeus varautuu turvapaikanhakijoiden valituksiin - mielenkiintoista työtä tarjolla mahdollisesti noin sadalle

Helsingin hallinto-oikeus on tänä vuonna palkkaamassa mahdollisesti noin sata henkilöä turvapaikkapäätöksistä tehtyjen valitusten käsittelijöiksi. Aikaisemmin on rekrytoitu jo kolmisenkymmentä. Suurin osa palkataan esittelijöiksi, mutta jonkin verran rekrytoidaan myös tuomareiksi. Rekrytoinneilla pyritään vastaamaan ennakoituun valitusruuhkaan.

Esittelijöille ja tuomareille on siis avautumassa mielenkiintoisia tehtäviä kansainvälistä suojelua koskevien asioiden parissa.

– Tuomareilla ja esittelijöillä tulee olla valmiudet seurata ja soveltaa sekä kansallisia että ylikansallisia säännöksiä ja oikeuskäytäntöä. Myös kiinnostus ja kyky seurata eri maiden ja alueiden turvallisuustilannetta on tarpeen. Englannin kielen taito on tärkeä, koska monet maatietousraportit julkaistaan vain englanniksi. Myös muusta kielitaidosta on hyötyä, kertoo hallinto-oikeustuomari Pirita Pesonen Helsingin hallinto-oikeudesta.

Pesonen työskentelee hallinto-oikeudessa turvapaikka-asioiden valmisteluyksikön johtajana. Hallinto-oikeudessa käsitellään asioita, joissa kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa hakeneet valittavat päätöksestä, jolla Maahanmuuttovirasto on hylännyt tai jättänyt tutkimatta heidän hakemuksensa. Valittaja on saatettu Maahanmuuttoviraston päätöksellä määrätä käännytettäväksi maasta tai hänelle on voitu myöntää oleskelulupa eri perusteella kuin millä hän on ensisijaisesti lupaa hakenut eikä myönnetyn oleskeluluvan taso ole valittajan mielestä riittävä.

Ennen päätösesityksen ja muistion laatimista on esittelijän selvitettävä huolellisesti faktat ja hahmotettava tapaukseen soveltuvat säännökset ja oikeuskäytäntö.

– Maatietouden ja turvallisuustilanteen lisäksi on hahmotettava, minkälaiset henkilökohtaiset olosuhteet valittajalla on kotimaassaan ollut ja tulisi palautettuna olemaan, Pesonen sanoo.

Käsittelyaika nopeutetun menettelyn valitusasioissa 5,5 kuukautta

Viime vuonna Helsingin hallinto-oikeuteen saapui noin 1170 valitusta kielteisistä kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä.

Noin 14 000 hakijan arvioidaan valittavan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Tälle vuodelle ennakoidaan valitusruuhkaa. Kun vuonna 2014 kansainvälistä suojelua haki Suomesta noin 3700 turvapaikanhakijaa, viime vuonna hakijoita oli noin 30 000. Näistä 40 prosentin eli noin 14 000 hakijan arvioidaan valittavan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Tähän asti keskimääräinen käsittelyaika normaalimenettelyn turvapaikka-asioille on ollut noin 8 kuukautta ja nopeutetun menettelyn asioille 5,5 kuukautta.

– Käsittelyaikoja pyritään lyhentämään huomattavasti, mutta on vaikea arvioida, millaisiksi ne muodostuvat. Riippuu paljolti valitusten ja resurssien määrän keskinäisestä suhteesta. Lisäksi työmenetelmiä uudistamalla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen työskentelytapaan, Pesonen sanoo.

Myös oikeusministeriö on käynnistänyt monia hankkeita työmenetelmien uudistamiseksi ja asiankäsittelyn sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi. Ministeriö on muun muassa jalkauttamassa sähköistä asiointia ja rakentamassa uutta dokumentinhallintajärjestelmää, jossa tietoja voidaan käsitellä sähköisessä muodossa läpi koko prosessin.

Turvapaikanhakijoiden tilanteet vaihtelevat paljon

Turvapaikanhakijoiden tilanteet vaihtelevat henkilöittäin ja maittain suuresti.

– Yleisin tilanne on se, että henkilö kokee olevansa vainon tai oikeudenloukkausten kohteena kotimaassaan etnisen taustansa, uskontonsa, poliittisen mielipiteensä, seksuaalisen suuntauksensa tai muun syyn takia.

– Henkilö saattaa olla myös ihmiskaupan uhri. Myös alueen yleinen turvattomuus ja aseelliseksi selkkaukseksi luokiteltava tilanne saattavat olla syynä kansainvälisen suojelun hakemiselle, Pesonen kertoo.

Helpompia ratkaista ovat tapaukset, jotka vastaavat jotain aiempaa tapausta ja joissa kyseisen maan olosuhteet ovat ennestään tiedossa ja pysyneet ennallaan. Hankalimpia taas ovat uudet maat tai maat, joissa turvallisuustilanne on muuttunut ja joiden osalta joudutaan tekemään laajaa selvitystyötä maan turvallisuustilanteen ja valittajan olosuhteiden selvittämiseksi.

Oikeusturva kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa turvataan sillä, että selvitetään mahdollisimman tarkkaan valittajan oma kertomus, mahdolliset todisteet ja saatavilla oleva maatietous.

– Huomioon on otettava, millainen tilanne valittajalla olisi kotimaassaan, mikäli hänet sinne palautettaisiin. Huomiota kiinnitetään maan yleiseen turvallisuustilanteeseen ja valittajan henkilökohtaisiin perusteisiin, usein myös terveydentilaa koskeviin kysymyksiin ja siteisiin kotimaassa tai täällä.

Suullisia käsittelyjä pidetään, mutta melko vähän juttujen kokonaismäärään nähden.

– Suullinen käsittely järjestään kuitenkin aina, kun sellainen koetaan tarpeelliseksi asian selvittämisen kannalta, Pesonen huomauttaa.

Jatkuva koulutus tarpeen

Tuomioistuimet ovat riippumattomia ja tekevät kussakin yksittäisessä asiassa ratkaisunsa itsenäisesti.

– Koulutusta ja tietoa tarvitaan kuitenkin paljon unionin oikeudesta, unionin tuomioistuimen ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä sekä maatietoudesta, sanoo Pesonen.

Koulutuksia järjestävät muun muassa oikeusministeriö, ERA (Academy of European Law) ja EJTN (The European Judicial Training Network). Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimistot ovat järjestäneet koulutuksia eri maiden turvallisuustilanteesta sekä UNHCR:n omista kannanotoista.

Pirita Pesosella on kymmenen vuoden työkokemus hallintotuomioistuimista esittelijän, valmistelijan ja nyt hallinto-oikeustuomarin tehtävistä. Hän on työskennellyt Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

– Tuomioistuintyö on mielenkiintoista ja monipuolista, elämän monille alueille ulottuvaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Esittelijän tehtävistä on edelleen mahdollista edetä tuomariksi, Pesonen sanoo.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 4.2.2016