Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Ihmisläheistä juridiikkaa - oikeusavustaja turvapaikanhakijan avustajana

Teksti: Hille Puusaari Kuva: Catharina Asplund

Ihmisläheistä juridiikkaa - oikeusavustaja turvapaikanhakijan avustajana

– Avustaminen turvapaikka-asioissa poikkeaa "tavallisista" toimeksiannoista siinä, että näihin asioihin sisältyy paljon muutakin kuin juridiikkaa, kuten maa-, uskonto- ja kulttuuritietämystä. Työni on hyvin ihmisläheistä, sanoo julkinen oikeusavustaja Juulia Tuomaala Varsinais-Suomen oikeusaputoimistosta.

Tuomaala vastaa Turun toimipaikkaan tulevista kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä oleskelulupiin, kansalaisuushakemuksiin ja muukalaispasseihin liittyvistä valitusasioista. Jos asiakas on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, oikeusavustaja laatii valituksen.

– Turvapaikkamenettelyssä kaiken lähtökohta on, että hakijan turvapaikkaperusteet tulevat kunnolla selvitetyiksi ja että hänen oikeutensa käyttää avustajaa ja tulkkia toteutuvat.

Tuomaala tapaa asiakkaan useimmiten ensimmäistä kertaa jo turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa.

– Tässä vaiheessa kerron avustajan roolista, menettelyn eri vaiheista ja siitä, mitä tapahtuu poliisin pitämässä matkareittikuulustelussa ja maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa. Tässä vaiheessa kartoitan myös sen, onko hakija mahdollisesti ns. Dublin-tapaus, eli tutkitaanko hänen turvapaikkahakemuksensa jossain muualla kuin Suomessa.

Alussa kartoitetaan myös lisäselvitysten tarve, koska selvitysten hankkimisessa saattaa vierähtää aikaa. Selvitys voi olla mitä tahansa viranomaisasiakirjoista uhkauskirjeisiin ja valokuviin.

– Tilaan myös lääkärinlausunnon, jos on tarvis.

Hakijaa valmistellaan turvapaikkapuhutteluun

Ennen turvapaikkapuhuttelua Tuomaala käy hakijan kanssa läpi poliisin matkareittikuulustelusta laaditun pöytäkirjan ja lisäselvityksen.

– Lisäksi tutustumme mahdolliseen kielitestin tulokseen.

Oikeusavustaja valmistaa hakijaa puhutteluun.

– Kerron hakijalle, millainen tilaisuus puhuttelu on ja mitä siellä kysytään.

Turvapaikkapuhutteluun Tuomaala itse osallistuu yleensä vain silloin, jos hakijan turvapaikkaperusteet ovat monimutkaiset ja on todennäköistä, ettei hakija ilman avustajan apua muista tai osaa kertoa kaikista perusteista.

– Joskus myös hakijan terveydentila voi olla sellainen, että se vaatii avustajan läsnäoloa.

Yhteistyötä monen tahon kanssa

Oikeusavustaja tekee yhteistyötä Maahanmuuttoviraston ja poliisin kanssa. Asiakastapaamiset hoidetaan vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Paljon yhteistyötä on myös hakijoiden lääkärien, terveydenhoitajien ja joskus myös kriisityöntekijöiden ja psykologien kanssa.

Tulkin kanssa työskennellessä on tärkeintä varmistaa, että tulkki ja hakija ymmärtävä toisiaan.

– On tiedettävä, missä maassa puhutaan mitäkin esimerkiksi arabian murretta. Avustajan on seurattava kommunikaatiota tarkasti, koska usein hakija ei uskalla tai kehtaa sanoa, jos hän ei ymmärrä tulkkia.

Kulttuurierot huomioitava heti kättelyssä

Kulttuurierot maiden välillä on otettava huomioon alusta pitäen. Hakijat ovat kotimaassaan voineet tottua siihen, että lakimies voi esimerkiksi suhteiden avulla vaikuttaa päätöksen sisältöön tai nopeuttaa prosessia.

Joskus hakijan kotimaassa lakimies voi suhteiden avulla vaikuttaa päätöksen sisältöön tai nopeuttaa prosessia.

– Sen vuoksi joillain heistä on alussa epärealistiset odotukset sen suhteen, mitä lakimies voi heidän hyväkseen tehdä. Teenkin heille selväksi heti ensimmäisen tapaamisen alussa, että mikä on lakimiehen rooli turvapaikkamenettelyssä, Tuomaala sanoo.

– Monet hakijoista ovat myös hyvin epäluuloisia ja heidän voi olla vaikea luottaa lakimieheen. Itse muistankin aina teroittaa, että oikeusavustajat ovat esimerkiksi Maahanmuuttovirastosta ja poliisista täysin erillisiä viranomaisia, emmekä me vaihda tietoja keskenämme, paitsi hakijan suostumuksella ja hänen edukseen.

Tällä hetkellä suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Irakista, joista useat ovat joutuneet lähtemään ISISin aiheuttaman heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Suurimmalla osalla irakilaisista maastalähdön syynä ovat kuitenkin uskonnolliset jännitteet ja niistä seurannut hengenvaara. Hakijoita tulee paljon myös Somaliasta, Iranista, Afganistanista ja Syyriasta.

Oikeusavustajan on oltava helposti lähestyttävä

Juulia Tuomaala on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Valmistumisen jälkeen hän työskennellyt Helsingissä yksityisellä puolella turvapaikanhakijoiden avustajana. Lisäksi hän on kouluttanut lakimiehiä ja opiskelijoita turvapaikka-asioista.

– Nykyisessä työssäni pidän eniten valitusten tekemisestä, jossa täytyy yhdistää lainsäädäntöä, EIT:n ja KHO:n ratkaisukäytäntöä sekä maatietoa. Tietysti ne hetket ovat aina ikimuistoisia, kun asiakas pitkän ja turhauttavan odottelun jälkeen saa turvapaikan tai oleskeluluvan.

Ulkomaalaisasioita käsittelevän oikeusavustajan työssä ehdoton vaatimus on tietenkin hyvä englannin kielen kirjallinen taito. Erityisosaamista tärkeämmäksi Tuomaalan mielestä muodostuvat kuitenkin henkilökohtaiset ominaisuudet.

– On oltava helposti lähestyttävä, luottamusta herättävä, sosiaalinen ja itsevarma. Selkeä ilmaisukyky on tärkeää.

Tuomaala myöntää, että turvapaikanhakijoiden kanssa työskentely voi olla myös kuormittavaa.

– Asiakkaat ovat aina hyvin turhautuneita ja he vaativat enemmän yhteydenpitoa kuin muut asiakkaat. Lisäksi valitustoimeksiantoja voi usein tulla hyvinkin lyhyellä varoitusajalla ja useissa päätöksissä on vain 7 päivän valitusaika. Toisaalta tämä kehittää stressin- ja paineensietokykyä.

Ulkomaalaislakia ollaan muuttamassa

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa helmikuussa 2016. Katso tiedot hankkeesta oikeusministeriön verkkosivuilta.


www.oikeusministerio.fi

Työn hyvänä puolena on sosiaalisten taitojen kehittyminen.

– Työ avartaa maailmankuvaa ja antaa valmiuden toimia erilaisten ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Ulkomaalaisasioiden parissa työskentely hyödyttää myös uraa.

– Havaitsin esimerkiksi arabian kielen taitoni kehittyneen ihan huomaamatta, ja päätinkin sitten alkaa myös opiskelemaan sitä.

Ulkomaalaislainsäädännön käytännön tuntemus on tällä hetkellä hyvin arvostettua ja se antaa valmiudet työllistyä hyvin, Tuomaala vinkkaa.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 10.2.2016