Teksti Olli Olanterä Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeus pähkinänkuoressa

Vakuutusoikeudessa käsiteltävillä asioilla on usein suuri merkitys muutoksenhakijoille. Enimmillään kysymys on muutoksenhakijan loppuelämän toimeentulosta ja sen myötä hänen koko elämänsä laadusta. Jokainen kansalainen saa elämänsä aikana vähintäänkin yhden päätöksen, josta on mahdollisuus valittaa vakuutusoikeuteen. Kansalaisilla on siis suurempi mahdollisuus päätyä vakuutusoikeuden kuin jonkun muun tuomioistuimen asiakkaaksi.

Käsiteltävien asioiden rahallinenkin intressi on usein suuri. Nuorelle henkilölle myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen kustannusvaikutukset voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin. Vakuutusoikeuden etuuslaitosten korvauskäytäntöä ohjaavien periaatepäätösten kustannusvaikutukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Yhteiskunnalliseen merkittävyyteensä nähden vakuutusoikeus tunnetaan huonosti.

Mikä vakuutusoikeus sitten on?

Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee erilaisia toimeentuloturva-asioita. Suurimpia asiaryhmiä ovat työeläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asiat sekä Kansaneläkelaitoksen etuuksia koskevat asiat. Muita käsiteltäviä ryhmiä ovat muun muassa rikosvahinko-, sotilasvamma- ja palkkaturva-asiat.

Vakuutusoikeuden toimialaan kuuluvat toimeentuloturva-asiat käsitellään aluksi eläkelaitoksissa, vakuutusyhtiöissä, Kansaneläkelaitoksessa, työttömyyskassoissa ja muissa vastaavissa etuuslaitoksissa. Näihin etuuslaitosten päätöksiin voidaan hakea ensi asteena muutosta muutoksenhakulautakunnilta, joita ovat työeläkeasioiden, tapaturma-asioiden, opintotuen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnat.

Muutoksenhakulautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Pääsääntöisesti vakuutusoikeuden päätöksiin ei saa hakea enää muutosta. Vain joissakin työtapaturma-asioissa on mahdollista hakea muutosta vielä korkeimmalta oikeudelta. Kaikissa muissa käsittelemissään asioissa vakuutusoikeus toimii siis ylimpänä muutoksenhakutuomioistuimena.

Vakuutusoikeus on jakaantunut kolmeksi osastoksi, joita johtavat laamannit. Kukin osasto on erikoistunut vain tiettyihin asiaryhmiin. Kullakin osastolla on viisi ratkaisukokoonpanoa eli jaostoa. Lisäksi vakuutusoikeudessa on hallinto- ja toimistopalveluyksikkö.

Menettely on kirjallista ja asiat ratkaistaan esittelystä jaostojen istunnoissa. Asiat ratkaistaan kolmi- tai viisijäsenisissä kokoonpanoissa. Jäsenininä ovat kaksi vakuutusoikeustuomaria sekä esittelijänä toimiva vakuutusoikeussihteeri tai lääkärijäsen, jos kysymys on lääketieteellisestä asiasta, kuten vaikkapa työkyvyttömyyseläkkeestä. Viisijäseniseen kokoonpanoon kuuluu lisäksi kaksi työoloja tuntevaa asiantuntijajäsentä.

Periaatteellisesti merkittävämmät asiat ratkaistaan vahvennetussa istunnossa, johon osallistuvat osaston kaikki tuomarit, tai täysistunnossa, johon osallistuvat vakuutusoikeuden kaikki tuomarit. Suullisiakin käsittelyitä järjestetään, joskin viime vuosina harvoin.

Vakuutusoikeudessa on tällä hetkellä 108 työntekijää, joista lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvia lakimiehiä on 59. Lakimiehet toimivat laamanneina, vakuutusoikeustuomareina ja vakuutusoikeussihteereinä. Muu henkilöstö on pääosin notaareita ja toimistosihteereitä.

Vakuutusoikeutta johtaa ylituomari. Lääkärijäsenet ovat sivutoimisia ja heidän lukumääränsä on kahdeksan. Myös työoloja tuntevat asiantuntijajäsenet ovat sivutoimisia.

Vuosittain vakuutusoikeus ratkaisee nykyisin noin 7 000 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin 12 kuukautta.

 
Julkaistu 1.3.2013