Arkea ja ajatuksia » Oikeudella töissä » Yleinen edunvalvoja Carita Helminen, Helsingin oikeusaputoimisto

Teksti: Eve Rasku Kuva: Hille Puusaari

Yleinen edunvalvoja Carita Helminen, Helsingin oikeusaputoimisto

Edunvalvoja turvaa päämiehensä talouden kun henkilö ei itse siihen kykene. Työn ydin on budjetin laatimisessa asiakkaan tarpeiden mukaan. Edunvalvonnan alle mahtuu monenlaista elämäntilannetta, ja jokaisen kohdalla tärkeintä on päämiehen etu.

"Jokainen päivä on erilainen", kertoo Carita Helminen edunvalvojan työstä. Helminen on Helsingin oikeusaputoimiston 3. yleinen edunvalvoja. Päämiehiä hänellä on noin 250, ja jokaisen taloudesta on huolehdittava kuin omastaan.

Edunvalvoja on henkilö, joka määrätään huolehtimaan ihmisen raha-asioista silloin kun tämä itse ei siihen kykene. Työn ydin on kuukausittaisen budjetin laatimisessa siten, että talous pysyy kunnossa ja että rahat riittävät säännöllisesti elämiseen, vuokraan ja muihin juokseviin menoihin.

"Budjettiin vaikuttaa se, mitä päämies tekee", Helminen selventää. "Esimerkiksi huolehtiiko hän itse kaupassa käymisestä vai kuuluuko hän ruokapalvelun piiriin, asuuko omillaan ja millaisia menoja on tulossa."

Pakollisten menojen lisäksi edunvalvoja antaa päämiehensä käyttöön tietyn kuukausittaisen rahasumman. Rahasumma voi vaihdella, ja sen suuruuteen vaikuttavat sekä päämiehen tarpeet että menot ja tulot. Budjetin laatimisesta huolimatta edunvalvoja ei säätele, mihin päämies omaan käyttöönsä saadun summan kuluttaa.

Holhoustoimilaki edellyttää, että edunvalvoja huolehtii siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, mitä on hänen kannaltaan pidettävä tarpeellisena. Muutoin edunvalvoja ei puutu päämiehensä arkeen.

"Edunvalvojan rooli on lähinnä omaisuuden turvaamisessa" Helminen kertoo. "Arkielämässä avustaminen ei kuulu edunvalvonnan piiriin: Mikäli tarvetta sellaiselle on, siitä vastaa esimerkiksi omainen, sosiaalityöntekijä tai vaikkapa kodinhoitaja."

Rahallisen omaisuuden lisäksi edunvalvoja huolehtii myös muusta omaisuudesta, esimerkiksi asunto-osakkeista ja kesämökeistä. "Tämä voi tarkoittaa vaikkapa talonmiehen palkkaamista mökille tai kylpyhuoneremontin valvomista", Helminen täsmentää.

Joskus edunvalvonnan asiakkaille tuleekin yllätyksenä, millainen edunvalvojan toimenkuva todellisuudessa on. Taloudellisesti edunvalvojalla on päämiehensä kanssa rinnakkainen oikeustoimivalta. Päämiehen edunvalvontatilille kerätään kaikki tämän saamat edut ja tuet, joiden puitteissa edunvalvoja laatii budjetin. Palkkatulot eivät kuulu edunvalvontatilille.

Työtä ihmisten kanssa

Asiakkaiden kirjo vaihtelee, ja edunvalvonnan määräämiseen voi olla monia syitä. Esimerkiksi korkea ikä ja sen mukanaan tuomat sairaudet tai alaikäisyys, vaikea kehitysvamma tai päihdeongelmat voivat johtaa päätökseen edunvalvonnan tarpeesta. Asiakaskunta voi olla haasteellista, ja edunvalvojan työssä on tultava monenlaisten ihmisten kanssa toimeen.

Omaisuuden hoitoa ei ohjaa perikunnan vaan päämiehen etu.

"Edunvalvonnan piiriin kuuluu toisaalta kasvava joukko ikäihmisiä, mutta myös alaikäisiä aina alle vuoden ikäisestä alkaen. Työssä onkin tärkeää huomioida kunkin yksilöllinen elämäntilanne", Helminen huomauttaa. "Ikäihmisillä olennaista on kuukausittaisten menojen turvaaminen, kun taas lasten kohdalla tavoitteena voi olla esimerkiksi perinnön säilyttäminen tai takaisinperintä mahdollisten rahojen väärinkäytösten vuoksi."

Päätös edunvalvojan määräämisestä tulee joko käräjäoikeuden tai maistraatin kautta. Osa hakee edunvalvojaa maistraatista myös omatoimisesti. Vaikka yleiset edunvalvojat tulevat oikeusaputoimistojen kautta, voi yksityisenä edunvalvojana toimia myös esimerkiksi lähiomainen, sukulainen tai ystävä. Edunvalvojan tehtävän on kuitenkin aina oltava nimenomaan päämiehen edun valvomisessa.

"Vaikkapa ikäihmisten kohdalla rahoja ei säästetä perikuntaa varten, vaan tärkeintä on päämies itse", kertoo Helminen. "Edunvalvojan täytyy pysyä riippumattomana. Joskus se vaatii myös jämäkkyyttä. Vaikka budjetin suunnittelu tapahtuu yhdessä päämiehen kanssa, on tässä työssä velvollisuus sanoa joihinkin pyyntöihin myös ’ei’."

Kaikkien kohdalla edunvalvonta ei kestä ikuisesti. Neljän vuoden välein maistraattiin lähetetään arvio edunvalvonnan jatkumisen tarpeellisuudesta. Mikäli tarvetta edunvalvontaan ei ole, edunvalvontatehtävä päätetään niin ikään maistraatin tai käräjäoikeuden kautta. Sekä edunvalvontapäätöksen tekeminen että edunvalvonnasta vapautuminen edellyttävät aina lääkärinlausuntoa eli kannanottoa päämiehen kykyyn itse hoitaa taloudellisia asioitaan.

Kaiken kaikkiaan edunvalvojan työ on monipuolista, ja siinä kohtaa monenlaisia ihmisiä. Helmiselle työ sopii hyvin. "Tässä työssä ei pidä järkyttyä, jos suunnitelmat muuttuvat tai pöytä ei ole tyhjä työpäivän päätteeksi", hän naurahtaa.

Kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Tekstiä lainatessa on mainittava kirjoittajan nimi ja lähde: oikeusministeriön Oikeus.fi:n Arkea&Ajatuksia -sivut www.oikeus.fi/arkeajaajatuksia

 
Julkaistu 5.11.2014