Alkuperäinen julkaisija: OM

Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmään ehdotetaan laajennusta

Julkaistu 13.2.2014  Päivitetty 4.3.2014

Hovioikeuksissa vuodesta 2011 käytössä olleen jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalaa tulisi laajentaa, ehdottaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista otettaisiin jatkokäsittelyluvan piiriin. Uudistus selkeyttäisi lupajärjestelmää ja edistäisi sitä, että oikeudenkäynnin painopiste on käräjäoikeudessa.

Jatkokäsittelylupajärjestelmä merkitsee, että kaikista käräjäoikeuden päätöksistä voi valittaa edelleen hovioikeuteen, mutta hovioikeus ottaa täystutkintaan vain ne asiat, joille se on myöntänyt jatkokäsittelyluvan.

Työryhmä ehdottaa, että kaikkien riita- ja hakemusasioiden laajamittainen käsittely hovioikeudessa edellyttäisi jatkokäsittelylupaa. Tavallisimpia hakemusasioita ovat esimerkiksi maksukyvyttömyyteen ja ulosottoon liittyvät valitukset. Myös mm. lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskevat asiat siirtyisivät jatkokäsittelylupajärjestelmän piiriin.

Rikosasioissa syytetty tarvitsisi työryhmän ehdotuksen mukaan jatkokäsittelyluvan, jos hänet on tuomittu enintään 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Tätä ankarammissa rangaistuksissa syytetty ei tarvitsisi lupaa. Syyttäjä ja rikoksen uhri tarvitsisivat aina jatkokäsittelyluvan hakiessaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Nykyisin jatkokäsittelylupaa edellytetään velkaa tai muuta rahasaamista koskevissa riita-asioissa, joissa niin sanottu häviöarvo on korkeintaan 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Hakemusasioita jatkokäsittelylupa ei nyt koske lainkaan.

Rikosasioissa syytetty tarvitsee nykyisin jatkokäsittelyluvan, jos hänet on tuomittu enintään 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä ja rikoksen uhri tarvitsevat luvan, jos valitus koskee rikosta, josta rangaistus on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.


Jatkokäsittelylupajärjestelmä on toiminut hyvin

Kolme vuotta voimassa ollut jatkokäsittelylupajärjestelmä on toiminut hyvin ja tuonut työn säästöä erityisesti rikosasioiden osalta. Oikeusturvaongelmia ei ole ilmennyt.

Järjestelmän laajentamisella voidaan nopealla aikataululla kehittää ja tehostaa oikeudenhoitoa. Jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentaminen sisältyy oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013-2025.

Hovioikeuksissa vuonna 2012 ratkaistuista asioista noin viidesosassa ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Ehdotettu järjestelmän laajentaminen voisi työryhmän arvion mukaan kasvattaa kielteisten lupapäätösten osuuden noin 35 prosenttiin vuosittain ratkaistuista asioista.

Uudistuksen myötä pääkäsittelyt vähenisivät, mikä voisi työryhmän mukaan merkitä jopa 2 miljoonan euron säästöä ja noin 30 henkilötyövuoden asteittaista vähentämistarvetta hovioikeuksissa. Osa vapautuvista henkilötyövuosista tulisi siirtää käräjäoikeuksiin, sillä jatkokäsittelylupajärjestelmä toimii laadukkaan käräjäoikeusprosessin varassa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, puh. 02951 50276,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

oikeudenkäynti, tuomioistuimet