Alkuperäinen julkaisija: OM

Työryhmä laajentaisi mahdollisuuksia tuomita rikoksesta peräisin oleva omaisuus valtiolle menetetyksi

Julkaistu 20.1.2015

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa rikoslain menettämisseuraamuksia koskevien säännösten tarkistamisesta. Menettämisseuraamuksilla tarkoitetaan omaisuuden, esimerkiksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn, korvauksetonta menettämistä valtiolle rikoksen johdosta.

Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön EU:n direktiivi rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta.

Työryhmän mukaan Suomen lainsäädäntö täyttää pääosin direktiivin vaatimukset, mutta osa sen määräyksistä edellyttää kuitenkin lainmuutoksia. Näin on etenkin kolmanteen osapuoleen kohdistuvan menettämisseuraamuksen osalta.

Lakiin lisättäisiin mahdollisuus tuomita menetetyksi hyöty siltä, jolle se on menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttämiseksi siirtynyt. Edellytyksenä on, että tämä on omaisuuden vastaanottaessaan tiennyt omaisuuden olevan tai vastaavan rikoksella saatua hyötyä tai että tällä on ollut perusteltu syy sitä epäillä taikka että omaisuus on saatu lahjana tai muuten vastikkeetta.

Laajennettu hyödyn menettäminen kattavammaksi

Ehdotuksen mukaan rikollisesta toiminnasta peräisin oleva omaisuus voitaisiin tuomita menetetyksi laajennettuna hyötynä nykyistä kattavammin.

Laajennettua hyödyn menettämistä sovellettaisiin rikollisesta toiminnasta peräisin olevaan omaisuuteen, kun rikoksentekijän todetaan syyllistyneen laissa määriteltyihin rikoksiin, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voivat tuottaa taloudellista hyötyä. Menettämisseuraamukseen tuomittaisiin rikoksen tekijä tai siihen osallinen taikka se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.

Työryhmän mukaan yleisenä edellytyksenä olisi edelleen, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus vähintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi lakiin lisättäisiin sellaisia menettämisseuraamuksen tuomitsemisen mahdollistavia rikoksia, joista säädetty ankarin rangaistus on vähemmän kuin neljä vuotta.

Ehdotuksen mukaan tällaisen niin kutsutun liipaisinrikoksen tulisi olla luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa taloudellista hyötyä, kun voimassa olevassa laissa edellytetään huomattavaa hyötyä. Lisäksi luovuttaisiin rajauksesta, jonka mukaan omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se on peräisin vähäisenä pidettävästä rikollisesta toiminnasta.

Lakiin kirjattaisiin auki säännös väittämis- ja todistustaakasta eli siitä, että menettämisvaatimuksen esittäjänä syyttäjän on vedottava niihin seikkoihin, johon hänen vaatimuksensa perustuu. Hänellä olisi myös todistustaakka näistä seikoista eli hänen tulisi osoittaa, että on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta. Sen sijaan kun vaatimus koskee laajennetun hyödyn menettämistä, olisi rikoksesta epäillyn osoitettava omaisuuden laillinen alkuperä todennäköiseksi. Tämä ns. käännettyä todistustaakkaa koskeva ehdotus perustuu hallitusohjelmaan osana harmaan talouden torjuntaa.

- Tavoitteena on, että rikoksesta tai rikollisesta toiminnasta peräisin oleva hyöty saataisiin tuomituksi valtiolle menetetyksi entistä kattavammin. Siten estettäisiin nykyistä tehokkaammin rikoksista hyötyminen ja hyödyn käyttäminen uusien rikosten rahoittamiseen, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastaanottaessaan työryhmän mietinnön.

Direktiivi on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään 4.10.2016.

Mietintöön sisältyy Suomen Asianajajaliiton eriävä mielipide, joka koskee ehdotettua käännettyä todistustaakkaa.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, puh. 02951 50246, ja
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500


Avainsanat

rikoslaki, rangaistukset, EU
Sivun alkuun |