Alkuperäinen julkaisija: OM

Oikeusministeriön hallinnonala valtion budjettiesityksessä 2016

Julkaistu 28.9.2015
Hallitus esittää oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja 906 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Esitykseen sisältyy hallitusohjelman mukainen lisämääräraha sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon. Oikeusministeriön hallinnonalan osuus lisämäärärahasta on 17,5 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Lisämääräraha kohdistetaan tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille, ulosottolaitokselle, syyttäjälaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle. Se vastaa keskimäärin leikkauksia, joista päätettiin vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa.

Määrärahatilanne kiristyy selvästi tulevalla nelivuotiskaudella, kun kumulatiiviset säästöt ylittävät lisärahoituksen tason. Julkisen talouden sopeuttamistoimet kaventavat siten myös oikeusministeriön hallinnonalan toiminnan puitteita.


Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimia jatketaan

Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteitä jatketaan. Ohjelman hankkeilla pyritään varmistamaan oikeusturva, vaikka oikeudenhoitoon kohdistuu merkittäviä säästöjä ja menopaineita.

Julkisen oikeusavun toimintaa tehostetaan kehittämällä oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Kesällä 2015 valmistuneen kokonaissuunnitelman tavoitteena on, että oikeusavun palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa. Yhtenä kehittämistoimena ovat etäpalvelut, joita pilotoidaan oikeusaputoimistoissa.

Käräjäoikeusverkoston uudistamista jatketaan. Tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeuksien rakennetta siten, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan turvata. Tämä edellyttää, että käräjäoikeuksista muodostetaan hallinnollisesti suurempia kokonaisuuksia, joissa työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tasaisemmin.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan ja maksullisuutta laajennetaan vuoden 2016 alusta lähtien kuitenkin niin, etteivät muutokset heikennä vähävaraisten oikeusturvaa. Maksuja nostetaan nykyistä lähemmäs asioiden käsittelykustannuksia. Muutoksilla valtion tulojen lasketaan kasvavan 12-15 miljoonaa euroa vuodessa.

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuhakemusten arvioidaan lisääntyvän. Yli puolet turvapaikanhakijoista hakee julkista oikeusapua turvapaikka-asiaansa. Samoin odotetaan kielteisiin turvapaikkapäätöksiin liittyvien valitusten määrän kasvavan merkittävästi Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyviin menoihin varataan 13 miljoonaa euroa. Lisääntyvien oikeusapumenojen hillitsemiseksi etsitään keinoja keventää menettelyitä ja prosesseja.

Markkinaoikeuden yhteyteen perustetaan eurooppalaisen patenttituomioistuimen jaosto, mikä kasvattaa huomattavasti markkinaoikeuden asiamäärää. EU:n tietosuojauudistuksen arvioitu voimaantulo vuonna 2018 edellyttää tietosuojavaltuutetun toimiston valmistautumista uusiin tehtäviin ja kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen.

Vuonna 2016 valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma sekä toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

Rikosuhrimaksulla rahaa tukipalvelujen järjestämiseen

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään EU:n uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Tukipalveluiden järjestämiseen osoitetaan lisämäärärahaa rikosuhrimaksun tuotosta 2,5 miljoonaa euroa vuodelle 2016.

Oikeusministeriö teettää tutkimuksen siitä, kuinka hyvin vallitseva oikeuskäytäntö vastaa yleistä oikeustajua. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus on varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.

Sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön uudistukset saatetaan voimaan vuoden 2016 aikana. Päiväsakkoja ja rikesakkoja on tarkoitus korottaa.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen uudistaminen on tarpeen jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten johdosta. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen toiminta, tukea rangaistusten täytäntöönpanolle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita sekä vähentää uusintarikollisuutta. Vankilaverkosto pyritään säilyttämään alueellisesti kattavana.

Hämeenlinnan vankilassa on tarkoitus aloittaa peruskorjaushanke, jonka myötä siitä tulee jatkossa naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu naisvankila. Samalla päästään myös eroon viimeisistäkin ilman wc-tiloja olevista niin sanotuista paljuselleistä. Nykyisin suurin osa Suomen naisvangeista sijoittuu Hämeenlinnan vankilaan, mutta siellä on myös osasto miesvangeille.

Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittamisvastuu siirretään vuoden 2016 alusta lähtien Rikosseuraamuslaitoksesta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Näin se tulee lähemmäksi normaalia terveydenhuoltojärjestelmää ja sen mukaista valvontaa. Muutos merkitsee, että noin 200 vankiloissa työskentelevää terveydenhuoltoalan henkilöä siirtyy hallinnollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Rikosseuraamuslaitos osallistuu poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan tavoitteenaan vähentää erityisesti rangaistuksista vapautuvien asunnottomuutta.

Lisätietoja:
talousjohtaja Tapio Laamanen, puh. 02951 50290,
ylijohtaja Kari Kiesiläinen, puh. 02951 50138 (tuomioistuimet),
ylijohtaja Arto Kujala, puh. 02951 50408 (rangaistusten täytäntöönpano ja syyttäjät),
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

talous, budjetti, määrärahat
Sivun alkuun |