Alkuperäinen julkaisija: OM

Uusi säätiölaki tulee voimaan joulukuun alusta

Julkaistu 26.11.2015
Säätiöiden perustamista ja toimintaa helpottava uusi säätiölaki tulee voimaan 1. joulukuuta. Uusi laki korvaa vanhan vuodelta 1930 peräisin olevan säätiölain. Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee.

Uudessa laissa säännellään aiempaa selvemmin muun muassa toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.

Lähipiirin suosimiskielto tiukentuu

Uusi laki selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä toimiville taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää miltään osin voi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.

Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määritelmä on selkeämpi ja laajempi kuin tähän asti. Lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä näiden perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset. Myös heidän määräysvallassaan olevia yhteisöjä pidetään lähipiiriin kuuluvina. Lähipiiriin luetaan lisäksi säätiön johtavassa asemassa olevat työntekijät. Uutta on, että lähipiiritoimet pitää myös julkistaa vuosittain säätiön toimintakertomuksessa. Säätiötoiminnan avoimuutta lisää myös konsernitilinpäätösvelvollisuuden laajentaminen.

Laki selkeyttää säätiön johdon vahingonkorvausvastuuta. Kiellettyjen lähipiirietujen antaminen voidaan rangaista laittomana varojenjakona. Vanhassa säätiölaissa ei ollut erityisiä säätiöiden toimintaan liittyviä rangaistussäännöksiä.

Lähipiirisääntelyn muutosten tavoitteena on lisätä luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä. Sellaisiin ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden säännöissä nykyisin sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovelletaan lähipiirin taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen vuodesta 2035 alkaen. Toisaalta uuden lain mukaan voi perustaa myös uusia tuki- ja sukusäätiöitä, joiden asema ilmenee säätiön säännöistä.

Toimintaedellytykset selvemmiksi

Uusi laki selkeyttää säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä. Sallittua on liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja, jos säännöt sen sallivat, varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi.

Säätiön rekisteröintivaihe yksinkertaistuu. Perustajille tarjotaan myös uusia keinoja säätiön hallinnon ja valvonnan järjestämiseen. Hallinnon selventämiseksi ja helpottamiseksi säätiölakia on yhtenäistetty yhteisölainsäädännön kanssa.

Uuden lain mukaan uuden säätiön perustaminen edellyttää 50 000 euron vähimmäispääomaa, mikä lähes vastaa 30 vuotta sitten säädetyn markkamäärän nykyarvoa euroissa. Rekisteriviranomaisen harkintavallasta luovutaan sen suhteen, riittääkö pääoma säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Perustajien pitää laatia toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma kolmelle ensimmäiselle vuodelle.

Säätiöiden toimintamahdollisuuksia lisätään keventämällä tai poistamalla erilaisia muodollisia rajoituksia. Lisäksi säätiön perustaja voi säätiön säännöissä määritellä toisaalta lakia täydentäviä valvonta- ja oikeussuojakeinoja ja toisaalta joiltakin osin poiketa laissa säädetyistä rajoituksista, jotka koskevat esimerkiksi säätiön tarkoituksen muuttamista, sulautumista ja purkamista. Nämä muutokset helpottavat säätiömuodon käyttöä heikentämättä säätiön ja sen sidosryhmien asemaa.

Avoimuus ja valvonta paranevat

Säätiön toiminnan avoimuutta parannetaan niin, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on annettava tähänastista yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön toiminnasta ja lähipiiriin kohdistuvista toimista. Myös konsernitilinpäätösvelvollisuutta laajennetaan. Avoimuuden lisääminen helpottaa niin viranomaisten kuin sidosryhmienkin mahdollisuuksia valvoa säätiötä.

Säätiöiden valvonnasta vastaa edelleen Patentti- ja rekisterihallitus. Valvonnan tehostamiseksi säätiölaista on poistettu viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteitä. Säätiövalvonnan kustannukset katetaan edelleen perimällä säätiöiltä valvontamaksua, jonka suuruus määritellään erillisessä laissa. Säätiöiden tilintarkastajien asema vahvistuu.

Viranomaisvalvontaa tehostaa myös säätiöiden toiminnan ja talouden avoimuuden lisääminen sekä säätiön hallinnon ja toiminnan pelisääntöjen selventäminen.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, puh. 02951 50220
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

säätiöt
Sivun alkuun |