Alkuperäinen julkaisija: OM

Todistelua tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistuvat ensi vuoden alusta

Julkaistu 14.12.2015
Oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todistelua koskevat säännökset uudistuvat vuoden 2016 alusta. Uutta on, että eräissä vakavimmissa rikoksissa todistajan henkilöllisyys voidaan salata. Todistajanvalasta luovutaan ja jatkossa kaikkia todistajia kuullaan vakuutuksen nojalla.

Anonyymi todistaminen mahdolliseksi

Uusien säännösten mukaan tuomioistuin voi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 8 vuotta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Anonyymi todistaminen on siten mahdollista esimerkiksi henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä ryöstössä.

Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen on sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangaistus on 6 vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joiden yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua.

Anonyymiin todisteluun on tarkoitus turvautua vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojella. Suojaa voi tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.

Todistajan henkilöllisyyttä suojataan sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimeä ja yhteystietoja ei ilmoiteta. Todistajaa voidaan lisäksi kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Laajimman suojan antaa järjestely, jossa todistajaa kuullaan ilman näköyhteyttä ja ääni muunnettuna. Syytetyn edustajalla on aina oikeus esittää oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä.

Anonymiteettiä hakee yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan on julkinen asiamies, joka valvoo epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä on oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuu tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidetään salassa 60 vuotta, jos anonymiteetti myönnetään. Pääasia voidaan kuitenkin yleensä käsitellä julkisesti.

Täsmennyksiä vaitiolo-oikeuteen ja -velvollisuuteen

Jatkossa nykyisen ja entisen aviopuolison lisäksi myös avopuolisolla on oikeus kieltäytyä todistamasta. Kieltäytymisoikeus voi olla myös muulla asianosaisen erityisen läheisellä henkilöllä, kuten tämän aviopuolison edellisestä avioliitosta olevalla lapsella.

Jos rikos on kohdistunut syytetyn läheiseen, eikä läheinen ole esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, hän ei kuitenkaan voi kieltäytyä todistamasta, jos on syytä epäillä, ettei hän itse ole päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Säännöksellä ehkäistään mahdollista asianomistajan painostamista vaikenemaan.

Vaitiolovelvollisuus rippisalaisuuden piiriin kuuluvista seikoista on tähän asti koskenut vain evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pappeja. Uusien säännösten mukaan muunkaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö ei saa vastaavassa tilanteessa todistaa paitsi, jos hänelle uskoutunut henkilö antaa luvan todistamiseen.

Myös terveydenhuollon henkilöstön todistamiskielto laajennee yleisissä tuomioistuimissa. Jatkossa kielto koskee lääkärin, apteekkarin ja kätilön ohella muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mm. hammaslääkäriä, psykoterapeuttia ja sairaanhoitajaa.

Muita todisteluun liittyviä täsmennyksiä

Mahdollisuus videoneuvottelujen käyttöön laajenee. Oikeudessa voidaan käyttää todisteena seksuaalirikoksen uhrin tai erityisen suojelun tarpeessa olevan 15–17 vuotiaan asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta, jos myös syytetyllä on ollut mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.

Kiduttamalla saatua todistetta ei saa hyödyntää oikeudenkäynnissä lainkaan. Muuten lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Rikosjutun käsittelyssä ei voida käyttää todisteena esimerkiksi verotusmenettelyssä annettuja lausumia tai luovutettuja asiakirjoja, jotka voivat saattaa henkilön syytteen vaaraan. Edellytyksenä on, että henkilöä jo verotusmenettelyn aikaan epäillään rikoksesta tai muuten on vireillä rikosjuttu, jolla on yhteys tässä menettelyssä selvitettäviin seikkoihin.

Asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovutaan. Tällöin asianomistajalla on kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus.

Hallintotuomioistuinten uudet todistelusäännökset

Hallintotuomioistuinten todistelusäännöksiä tarkistetaan niin, että ne ovat jatkossakin yhteensopivat yleisten tuomioistuinten uusien todistelusäännösten kanssa.

Hallintolainkäyttölaissa säädetään nyt keskeisistä todisteluun liittyvistä kysymyksistä aiempaa kattavammin ja yksityiskohtaisemmin. Lakiin on lisätty omat säännökset esimerkiksi todistajan esteellisyydestä sekä todistajan vaitiolo-oikeudesta ja vaitiolovelvollisuudesta. Hallintolainkäyttölaissa on kuitenkin edelleen myös viittauksia yleisten tuomioistuinten todistelusäännöksiin.

Lisätietoja:
- yleisten tuomioistuin osalta: lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500,
- hallintotuomioistuinten osalta: lainsäädäntöneuvos Arja Manner, puh. 02951 50450
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

todistaminen oikeudenkäynnissä
Sivun alkuun |