Yleiset tuomioistuimet
Hallintotuomioistuimet
Suomeksi - På svenska - In English - Sámegillii

Oikeus.fi

Oikeus.fi

Etusivu » Ajankohtaista » Tiedotteet » 2017 » Esitys käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi annettiin eduskunnalle
Alkuperäinen julkaisija: OM

Esitys käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi annettiin eduskunnalle

Julkaistu 26.1.2017

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi. Tavoitteena on toteuttaa uudistus vuoden 2019 alusta.

Esityksen mukaan nykyisten 27 sijaan jatkossa käräjäoikeuksia olisi 20. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin.

Käräjäoikeudet nimettäisiin pääosin maakuntien nimien perusteella. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksia olisivat siten Ahvenanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet.

Uudessa käräjäoikeusverkostossa 36 toimipistettä

Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähenisi nykyisestä 57:stä 36:een. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle (Hyvinkää, Kemi, Kokkola ja Ylivieska) ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle (Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki).

Uudistuksen seurauksena käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme on hallinnollista kansliaa (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori); ne sijaitsevat eteläisessä Suomessa, jossa välimatkat ovat pääosin lyhyitä ja liikenneyhteydet hyviä. Porvooseen ja Raaseporiin jäisi istuntopaikka. Muista kanslioista lakkaisivat Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus. Näitä lakkauttamisia puoltaa osin käsiteltävien asioiden ja asiakaskäyntien vähäinen määrä. Lisäksi välimatkat muihin toimipisteisiin jäävät kohtuullisiksi.

Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin 14 (Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Tornio ja Uusikaupunki), koska ne ovat vähäisellä käytöllä ja niiden turvallisuudessa on puutteita. Teknisen varustelutason uudistaminen taas edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja.

Tavoitteena toimintakykyiset käräjäoikeudet myös tulevaisuudessa

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan muuttuvassa toimintaympäristössä turvata tulevaisuudessakin.

Pyrkimyksenä on luoda toiminnallisesti tehokas ja maantieteellisesti riittävän kattava toimipaikkaverkko. Käräjäoikeuksien toimintakykyä vahvistettaisiin muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, joissa työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Suuremmissa yksiköissä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla maantieteellisellä alueella. Oikeudenhoidon kokonaisresurssit voitaisiin siten jakaa nykyistä tehokkaammin, mikä edistäisi oikeuden saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Käräjäoikeuksien riittävän suuren koon lisäksi huomiota on kiinnitetty myös mm. aluejaon tarkoituksenmukaisuuteen, kielellisiin oikeuksiin, oikeuden saatavuuteen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin.

Käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet sijoitettaisiin suurimpiin väestökeskittymiin. Toiminnot keskitettäisiin yhteen toimipisteeseen, jollei useamman toimipaikan säilyttäminen olisi esimerkiksi asiamääristä tai välimatkoista johtuen välttämätöntä.

Muutoksen taustalla monia tekijöitä

Esityksen mukaan oikeudellisen ympäristön monimutkaistuminen edellyttää tuomioistuinten henkilöstöltä vahvaa yleis- ja erityisosaamista sekä myös kielellistä ja teknistä osaamista. Meneillään oleva tuomioistuinlaitoksen henkilöstön ikärakenteesta johtuva eläköityminen on osaltaan iso muutostekijä.

Tuomioistuinten toiminnalle paineita asettavat myös vallitseva valtiontaloudellinen tilanne ja sen myötä niukkenevat resurssit. Tuomioistuinten resursseja on vähennetty merkittävästi viime vuosina. Tuomioistuinten toimintakyvyn turvaaminen edellyttää uusia tehokkaampia keinoja järjestää tuomioistuinten toiminta ja johtaa niitä.

Vuonna 2013 laaditussa oikeusministeriön oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013-2025 ehdotettiin useita erilaisia toimenpiteitä oikeuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi. Ohjelmaa toteutetaan nyt oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin oikeudenhoidon kehittämisohjelman 2016 mukaisesti. Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen toteuttaminen on yksi näiden ohjelmien keskeisistä hankkeista.

Lisäksi useilla muilla ohjelmien hankkeilla on kiinteä yhteys käräjäoikeuksissa tehtävään työhön. Vireillä on useita muita uudistuksia, joilla käräjäoikeuksien työmäärää pyritään vähentämään. Tavoitteena on, että yhtäältä käräjäoikeuden käsiteltäviksi tulevat asiat ja toisaalta henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenevät.

Käräjäoikeuden käsittelyyn tulevat asiat määräytyisivät tulevaisuudessa yhä useammin asian laadun ja vaativuuden sekä oikeusturvan tarpeen mukaan. Esimerkiksi valmisteilla olevilla summaaristen asioiden eli riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämistä, sakkomenettelyn käyttöalan laajentamista sekä oikeusprosessien keventämistä koskevilla uudistuksilla on toteutuessaan huomattava vaikutus käräjäoikeuksissa tulevaisuudessa käsiteltävien asioiden määriin.

Digitalisaation luomat mahdollisuudet tulee hyödyntää käräjäoikeuksien toiminnan kehittämisessä. Vireillä olevalla syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeella eli ns. AIPA-hankkeella sekä muilla sähköistä asiointia lisäävillä toimenpiteillä, kuten videoneuvottelun käytön lisäämisellä, on suuri merkitys tuomioistuinlaitoksen työskentelytapojen muutokselle ja kehittämiselle.

Käräjäoikeusverkostouudistuksen yhteydessä tehtäisiin tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Näin esimerkiksi merioikeus-, ryhmäkanne-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä.

Lisätietoja:
osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen, puh. 02951 50138
hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos, puh. 02951 50428
hallitussihteeri Jennimari Huovinen, puh. 02951 50394
projektipäällikkö Jyrki Määttä, puh. 02956 49743
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Avainsanat

tuomioistuimet, käräjäoikeudet
Sivun alkuun |