Kaksikielisiin käräjäoikeuksiin myös ruotsinkielisiä käräjänotaarin virkoja

Julkaistu 19.4.2018

Erityistä kielitaitoa edellyttävien tuomarin virkojen eli ns. kielituomareiden määrään käräjäoikeuksissa ei tule muutoksia ensi vuoden alusta toteutuvassa käräjäoikeusverkoston uudistuksessa, vaikka kaksikielisten käräjäoikeuksien määrä vähenee nykyistä kahdeksasta viiteen. Virkojen määrä ja sijoittaminen vahvistettiin tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella.

- Pidän tärkeänä, että tuomioistuinten kaksikielisten palvelujen saatavuus turvataan. Halusin varmistaa, että kaksikielisten tuomioistuinpalvelujen saatavuus ei heikkenisi käräjäoikeusuudistuksesta. Tällä muutoksella kielituomarien määrä säilyy nykytasolla. Lisäksi pidin tärkeänä, että osaavien kaksikielisten tuomarien koulutus turvataan kielinotaarien viroista säätämällä, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

- Tavoitteena on turvata ruotsinkielisen palvelun saatavuus kaksikielisissä käräjäoikeuksissa. Uutta on, että käräjäoikeuksiin tulee nyt myös ns. kielinotaarin virkoja ruotsinkielistä tuomioistuinharjoittelua varten. Näin voimme varmistaa sen, että kielitaitoisia tuomareita saadaan jatkossakin rekrytoitua tuomioistuimiin, Häkkänen sanoo.

Tällaisiin erityistä kielitaitoa edellyttäviin virkoihin on kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muuten kaksikielisen käräjäoikeuden tuomareilta ja notaareilta edellytetään tuomiopiirin enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Kaksikielisiä käräjäoikeuksia ovat tällä hetkellä Espoon, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pohjanmaan, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Vuoden 2019 alusta niitä yhdistetään seuraavasti: Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä Hyvinkää ja Nurmijärvi sekä Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Helsingin ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet ovat jatkossakin kaksikielisiä.

Vuoden 2019 alusta kielituomarin virkoja on uudistuksen mukaisissa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa viisi, Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa kolme ja Pohjanmaan käräjäoikeudessa kahdeksan. Helsingin käräjäoikeudessa virkoja on kolme ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa neljä kuten nykyisinkin.

Koska yhdistymisen seurauksena Pohjanmaan käräjäoikeuden työkieli vaihtuu ruotsista suomeksi, siellä kielituomarin virkoihin vaaditaan nykyisen erinomaisen suomen kielen taidon sijaan erinomainen ruotsin kielen taito.

Kielituomareiden lisäksi kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on jatkossa myös ruotsinkielisiä tuomioistuinharjoittelupaikkoja. Tällaisia ns. kielinotaarin virkoja tulee olemaan yhteensä kahdeksan: Pohjanmaan käräjäoikeudessa kolme, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kaksi ja Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa kussakin yksi.

Kielinotaarin virkojen määrä perustuu kaksikielisten käräjäoikeuksien tuomiopiirien ruotsinkielisen väestön ja ruotsin kielellä käsiteltävien asioiden määrän. Asetuksen mukainen virkojen määrä ja jaottelu vastaavat myös käräjäoikeuksien omaa arviota.

Lisätietoja:

hallitussihteeri Jennimari Huovinen, puh. 02951 50394

Avainsanat

käräjäoikeudet, käräjänotaari, kaksikielisyys