Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista

Tälle sivulle on koottu asioita, joista rikoksen uhrilla on oikeus saada viranomaisilta tietoa. Tiedot voivat vaihdella uhrin tarpeiden, henkilökohtaisten olosuhteiden ja rikoksen luonteen mukaan. Yhteystietoja ja linkkejä lisätietoihin löytyy sivun lopusta.

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista selkokielellä

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista eri kielillä

‍

On tärkeää, että rikoksen uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta rikos on helpompi selvittää. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi poliisiasemalla tai sähköisesti poliisin verkkopalvelussa. Seksuaaliväkivallan uhri voi tehdä ilmoituksen myös seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetussa Seri-tukikeskuksessa. Uhrilla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.

Rikoksen uhri voi tarvita lääkärin apua tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, kuten sosiaalipäivystystä, sairaalahoitoa sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoutusta. Uhri voi käyttää näitä palveluja samoilla edellytyksillä kuin muut asiakkaat. Seri-tukikeskukset auttavat kaikkia 16-vuotta täyttäneitä seksuaaliväkivaltaa kohdanneita sukupuolesta riippumatta.

Monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille tukea, neuvontaa ja ohjausta. Rikosuhripäivystys antaa kaikenlaisiin rikoksiin ja rikosprosessiin liittyvää apua sekä uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaista neuvontaa. Lähisuhdeväkivallan uhrit voivat saada suojaa ja tukea turvakodeista, ja apua on tarjolla myös puhelin- ja avopalveluna. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erityistukea seksuaalirikoksen uhreille ja maahanmuuttajataustaisille naisille. Ihmiskaupan uhreille on erillinen auttamisjärjestelmä, johon he voivat päästä tietyillä edellytyksillä. Jos uhri antaa luvan, poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voi välittää hänen yhteystietonsa tukipalveluun, josta otetaan häneen yhteyttä.

Uhri voi käyttää tukihenkilöä rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Uhri voi pyytää tukihenkilöksi haluamansa henkilön. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä voi saada maksuttoman, tehtävään koulutetun tukihenkilön. Tukihenkilö saa olla läsnä kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, mutta läsnäoloa voidaan joissakin tilanteissa rajoittaa.

Uhrilla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa rikosilmoituksen tekemisessä, kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Pieni- ja keskituloisilla voi olla mahdollisuus saada valtion oikeusapua. Tällöin avustajan palkkion maksaa osaksi tai kokonaan valtio. Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta tai käyttäen sähköistä asiointipalvelua. Uhri voi myös pyytää asianajo- tai lakiasiaintoimistoa hakemaan oikeusapua hänen puolestaan.

Tuomioistuin voi määrätä uhrille oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön, jos kyseessä on lähisuhdeväkivalta, seksuaalirikos tai uhrin henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva vakava rikos. Tällöin valtio maksaa palkkion uhrin tuloista riippumatta.

Joskus uhri voi altistua pelottelulle, kostotoimille tai rikosprosessista aiheutuville lisäkärsimyksille. Uhrin on syytä kertoa asiasta viranomaisille. Viranomaiset arvioivat, tarvitseeko uhri suojelua esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä ja mitkä suojelutoimenpiteet olisivat tarpeen. Arviointi tehdään yhteistyössä uhrin kanssa ja siinä otetaan huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, olosuhteet ja rikoksen laatu.

Uhria voidaan joissakin tapauksissa kuulla oikeudenkäynnissä näkösuojan takaa, videoyhteyden avulla taikka ilman syytetyn tai yleisön läsnäoloa. Uhrin kuulustelu esitutkinnassa voidaan joissakin tapauksissa tallentaa videolle ja tallennetta käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, esimerkiksi silloin, jos uhri on alle 18-vuotias.

Uhrin yksityisyyden suojaamiseksi tuomioistuin voi tietyin edellytyksin käsitellä asian ilman yleisön läsnäoloa sekä määrätä oikeudenkäyntiasiakirjat ja tuomion tarpeellisin osin salassa pidettäviksi. Uhri voi pyytää tätä tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi joissakin asioissa määrätä myös uhrin henkilöllisyyden pidettäväksi salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi seksuaalirikokset.

Tuomioistuin harkitsee oikeudenkäynnin järjestelyt ja suojelutoimenpiteet aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon sen, ettei puolustukselle kuuluvia oikeuksia rajoiteta. Tuomioistuimen ratkaisu voi siten poiketa aiemmin tehdystä arviosta.

Vakavissa uhkatilanteissa uhri voi hakea yhteystietojen salaamista, turvakieltoa, lähestymiskieltoa taikka jopa nimen tai henkilötunnuksen muuttamista. Lisätietoja näistä saa viranomaisilta tai tukipalveluista. Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta. Vakavan rikoksen uhriksi joutuneelle lähestymiskiellon hakijalle voidaan määrätä maksuton oikeudenkäyntiavustaja. Jos lähestymiskiellon suojaama henkilö muuttaa toiseen EU-valtioon ja kokee tarvitsevansa suojaa myös siellä, hän voi pyytää lähestymiskiellon määränneeltä tuomioistuimelta eurooppalaista suojelumääräystä.

Uhrilla on oikeus rikosasian käsittelyn yhteydessä vaatia, että rikoksen tekijä korvaa aiheuttamansa vahingot. Uhrin täytyy ilmoittaa esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimelle vahingoista sekä siitä, vaatiiko hän tekijältä korvauksia. Uhrilla on oikeus vaatia korvausta esimerkiksi rikkoutuneesta tai kadonneesta omaisuudesta, lääke- ja lääkärinkuluista, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestä sekä joissakin tapauksissa henkisestä kärsimyksestä.

Uhri voi pyytää syyttäjää ajamaan korvausvaatimusta hänen puolestaan. Tällöin asian tulee olla yksinkertainen ja selvä, ja syyttäjälle tulee toimittaa lasku, kuitti tai muu kirjallinen selvitys vaatimuksesta. Yleensä kyse on omaisuusvahingoista. Syyttäjä arvioi tapauskohtaisesti, voiko syyttäjä ajaa korvausvaatimuksia uhrin puolesta. Jos tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, maksujärjestelyistä voi sopia hänen kanssaan tai korvausten perimisen voi antaa ulosottomiehen hoidettavaksi.

Rikoksen uhrilla voi olla oikeus saada korvausta aiheutuneesta vahingosta valtion varoista. Korvausta haetaan Valtiokonttorilta ja sitä maksetaan pääasiassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä. Korvauksen saamiseksi uhrin täytyy ilmoittaa rikoksesta poliisille. Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, uhrin on myös vaadittava siellä korvausta rikoksen tekijältä. Korvauksia voi yksittäistapauksessa saada myös vakuutusyhtiöltä tai Kelasta.

Jos rikoksen uhri kutsutaan asian selvittämiseksi tuomioistuimeen, hänellä on oikeus saada valtion varoista korvausta oikeuteen saapumisesta aiheutuneista kustannuksista.

Uhrille voidaan maksaa päivärahaa sekä korvausta matkakustannuksista ja taloudellisesta menetyksestä.

Jokaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus käyttää saamen kieltä. Viranomaisen on tarvittaessa järjestettävä tulkkaus. Muunkielisen uhrin on saatava käyttää kaikissa rikoksen selvittämiseen liittyvissä tilanteissa ja syyttäjän ajamassa rikosasiassa oikeudenkäynnissä kieltä, jota hän osaa. Rikoksen selvittämiseen liittyviä tilanteita ovat esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen ja uhrin kuuleminen esitutkinnassa. Tarvittaessa viranomaisen on järjestettävä uhrille tulkkaus jollekin hänen osaamalleen kielelle. Tulkkauksen järjestämisestä on huolehdittava myös silloin, kun uhri on viittomakielinen tai tulkkaus on uhrin aisti- tai puhevian takia tarpeen. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Tulkin palkkion maksaa valtio.

Uhri voi pyytää käännöstä tietyistä keskeisistä asiakirjoista. Käännös voidaan antaa suullisesti, kun oikeusturva ei vaadi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Joissakin tapauksissa uhrille voidaan kääntää asiakirjan osa tai asiakirjasta tehty yhteenveto.

Esitutkinnassa uhri voi saada käännöksen rikosilmoituksen kirjallisesta vahvistuksesta, päätöksestä lopettaa esitutkinta ja tarvittaessa muusta asian kannalta olennaisesta asiakirjasta. Syyttäjältä uhri voi saada käännöksen päätöksestä olla nostamatta syytettä.

Tuomioistuimessa uhri voi saada käännöksen tuomiosta, istunnon aikaa ja paikkaa koskevasta ilmoituksesta sekä tarvittaessa muusta asian kannalta olennaisesta asiakirjasta.

Rikosasioita voidaan sovitella, jos sekä uhri että epäilty suostuvat siihen. Lisäksi edellytetään, että epäilty vahvistaa pääasiat tapahtumien kulusta ja että sovittelu on uhrin edun mukaista. Sovittelu on maksutonta ja aina vapaaehtoista, ja sen voi myös halutessaan lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa. Koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat auttavat rikosasian osapuolia keskustelemaan tapahtuneesta ja sopimaan rikoksesta aiheutuneiden haittojen hyvittämisestä ja vahinkojen korvaamisesta uhrille. Palvelua saa sovittelutoimistoista kaikkialla maassa.

Rikoksen uhrilla on oikeus saada pyynnöstään tieto asian käsittelystä, tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta sekä rikosasiassa annetusta tuomiosta. Lisäksi rikoksen uhrilla on oikeus saada tieto esitutkintaviranomaisen päätöksestä lopettaa esitutkinta sekä syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä.

Joissakin vakavissa rikoksissa uhrilla on oikeus pyynnöstä saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta, karkaamisesta ja tietyin edellytyksin muusta vankilasta poistumisesta. Jos uhri haluaa saada ilmoituksen, hänen on kerrottava siitä esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle. Esitutkintaviranomainen antaa tarkempia tietoja asiasta.

Tiedon saaminen edellyttää, ettei ilmoittamisesta arvioida aiheutuvan vaaraa vangin tai tutkintavangin hengelle tai terveydelle.

Esitutkintaviranomainen antaa uhrille tarkempia tietoja kuulusteluun liittyvistä asianomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Uhrin täytyy muun muassa kertoa rikoksesta ja mahdollisista vahingoista totuudenmukaisesti.

Uhri voi kannella esitutkintaviranomaisen menettelystä, jos uhri katsoo viranomaisen toimineen virheellisesti tai laiminlyöneen tehtävänsä. Kantelu tehdään kirjallisesti joko siihen viranomaisen yksikköön, jossa menettelyvirheen katsotaan tapahtuneen tai ylemmälle viranomaiselle.

Syyttäjän päätöksestä jättää syyte nostamatta uhri voi kannella valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan. Uhri voi kannella valtakunnansyyttäjälle myös muusta syyttäjän päätöksestä tai menettelystä, jota uhri pitää virheellisenä.

Uhri voi kannella viranomaisen menettelystä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Uhri voi saada tukea ja neuvontaa uhrien tukipalveluista, vaikka rikos olisi tehty toisessa valtiossa.

Jos uhri on joutunut rikoksen kohteeksi toisessa EU-valtiossa, esitutkintaviranomainen voi tietyissä tilanteissa siirtää sille tehdyn rikosilmoituksen tai aloittamansa esitutkinnan toisen EU-valtion viranomaiselle. Rikosilmoituksen siirtäminen edellyttää muun muassa, että uhri ei ole voinut tehdä rikosilmoitusta tekopaikan valtiossa tai että vakavan rikoksen ollessa kyseessä uhri ei ole halunnut menetellä niin. Vakavissa rikoksissa siirtoa harkitaan myös EU:n ulkopuolelle.

‍

Julkaistu 22.10.2024