Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista selkokielellä suomeksi

Rikosilmoituksen tekeminen

On tärkeää, että rikoksen uhri ilmoittaa

rikoksesta poliisille eli tekee rikosilmoituksen.

Ilmoitus täytyy tehdä niin pian kuin mahdollista.

Siten rikos on helpompi selvittää.

Rikosilmoitus täytyy tehdä

myös vahingonkorvauksen takia.

Uhri voi saada vahingonkorvausta usein vain,

kun hän on tehnyt rikosilmoituksen.

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla

tai poliisin verkkosivuilla: poliisi.fi

Seksuaalisesta väkivallasta

voi tehdä ilmoituksen myös Seri-tukikeskuksessa

Keskus auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja.

Uhrilla on oikeus saada kirjallinen vahvistus

siitä, että hän on tehnyt rikosilmoituksen.

Tuki rikoksen uhreille

Rikoksen uhri voi tarvita lääkärin apua

tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Niitä voivat olla esimerkiksi sosiaalipäivystys,

sairaalahoito tai kuntoutus.

Uhri voi käyttää näitä palveluja

samalla tavalla kuin muut asiakkaat.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia ihmisiä,

joille on tehnyt seksuaalista väkivaltaa

ja jotka ovat 16 vuotta tai vanhempia.

Myös monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille

tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Esimerkiksi Rikosuhripäivystys

tarjoaa apua ja neuvoja rikoksen uhreille

rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa

ja uhrin oikeuksiin liittyvissä asioissa.

Jos väkivalta tapahtuu perheessä tai parisuhteessa,

uhri voi saada suojaa ja tukea turvakodista.

Apua on tarjolla myös avopalveluna.

Avopalvelu voi olla esimerkiksi

puhelinneuvontaa, keskusteluapua,

ryhmätoimintaa tai tuettua asumista.

Joillakin paikkakunnilla on tarjolla

erityistukea seksuaalirikoksen uhreille

ja maahanmuuttajataustaisille naisille.

Ihmiskaupan uhreille on

oma auttamisjärjestelmä.

Jos uhri antaa luvan,

poliisi voi välittää

uhrin yhteystiedot tukipalveluun

Tukipalvelu ottaa yhteyttä uhriin.

Uhri voi käyttää tukihenkilöä

rikosasian käsittelyn eri vaiheissa.

Uhri voi pyytää tukihenkilöksi

henkilön, jonka hän itse haluaa.

Rikosuhripäivystyksestä voi

myös saada maksuttoman,

tehtävään koulutetun tukihenkilön.

Tukihenkilö saa olla mukana

kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä,

mutta joissakin tilanteissa

mukana oloa voidaan rajoittaa.

Oikeudellinen apu

Uhrilla on oikeus käyttää

oikeudellista avustajaa,

oikeudellista avustajaa,

kun hän tekee rikosilmoitusta

ja kun asiaa käsitellään

kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä.

Avustajana saa toimia yksityinen asianajaja,

valtion oikeusaputoimiston oikeusavustaja

tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.


Pienituloiset ja keskituloiset

voivat mahdollisesti saada valtion oikeusapua.

Tällöin avustajan palkkion maksaa

osaksi tai kokonaan valtio.

Oikeusaputoimisto selvittää

hakijan taloudellisen tilanteen.

Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta

tai sähköisen asiointipalvelun kautta:

oikeus.fi/oikeusapu

Uhri voi myös pyytää,

että asianajotoimisto tai lakiasiaintoimisto

hakee oikeusapua hänen puolestaan.

Oikeusapuun kuuluu muun muassa

neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä.

Oikeusapua voi saada asian kaikissa vaiheissa.


Tuomioistuin voi joissakin tapauksissa

määrätä uhrille oikeudenkäyntiavustajan

ja tukihenkilön.

Tällöin on kyseessä usein seksuaalirikos,

läheisen ihmisen tekemä väkivaltarikos

tai uhrin henkeen, terveyteen

tai vapauteen kohdistunut rikos.

Tällöin avustajan ja tukihenkilön

palkkion maksaa valtio,

eivätkä uhrin tulot vaikuta asiaan.

Uhrin suojelu

Rikoksen uhri voi joskus kokea,

että joku pelottelee tai uhkaa häntä

tai yrittää kostaa hänelle.

Uhrin on syytä kertoa

asiasta viranomaisille.

Tällöin viranomaiset arvioivat,

tarvitseeko uhri suojelua

esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Samalla arvioidaan, mitä toimenpiteitä

uhrin suojeleminen vaatii.

Arviointi tehdään yhdessä uhrin kanssa.

Siinä otetaan huomioon

uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet,

olosuhteet ja rikoksen laatu.


Oikeudenkäynnissä uhri voi

joissakin tapauksissa puhua

näkösuojan takaa tai ilman,

että syytetty tai yleisö ovat paikalla.

Uhria on myös mahdollista kuulla

videoyhteyden kautta ilman,

että uhrin tarvitsee olla paikalla oikeudessa.

Joissakin tapauksissa uhrin kuulustelu

voidaan tallentaa videolle

ja näyttää tallenne oikeudenkäynnissä.

Tämä voi olla mahdollista esimerkiksi

silloin, jos uhri on alle 18-vuotias.


Uhrin suojaamiseksi oikeuden istunto

voidaan joissakin tapauksissa pitää ilman yleisöä.

Oikeudenkäynnin asiakirjat ja tuomio

voidaan myös määrätä salassa pidettäviksi.

Uhri voi pyytää tätä tuomioistuimelta.

Tuomioistuin voi joissakin asioissa määrätä,

että uhrin henkilöllisyys pidetään salassa.

Tällaisia asioita ovat esimerkiksi seksuaalirikokset.

Tuomioistuin harkitsee oikeudenkäynnin

järjestelyt ja uhrin suojelemisen

jokaisessa tapauksessa erikseen.

Tuomioistuin ottaa huomioon aina sen,

että puolustukselle kuuluvia oikeuksia ei rajoiteta.

Tuomioistuimen ratkaisu voi poiketa

arviosta, joka on tehty esitutkinnassa.


Vakavissa uhkatilanteissa

uhri voi hakea yhteystietojen salaamista,

turvakieltoa, lähestymiskieltoa

tai nimen tai henkilötunnuksen muuttamista.

Lisätietoa näistä saa viranomaisilta

tai uhrien tukipalveluista.

Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta.

Jos kyseessä on vakava rikos,

lähestymiskieltoa pyytänyt henkilö voi saada

avustajan oikeudenkäyntiin maksutta.

Jos lähestymiskieltoa pyytänyt henkilö

muuttaa toiseen EU-valtioon

ja kokee tarvitsevansa suojaa myös siellä,

hän voi pyytää tuomioistuimelta

eurooppalaista suojelumääräystä.

Korvaukset

Uhrilla on oikeus vaatia,

että rikoksen tekijä korvaa

aiheuttamansa vahingon.

Uhrin täytyy ilmoittaa vahingoista

esitutkinnassa ja viimeistään oikeudenkäynnissä.

Uhrin täytyy myös ilmoittaa siitä,

vaatiiko hän korvauksia.

• omaisuudesta, joka on mennyt rikki tai kadonnut
• lääkärinkuluista ja lääkkeistä
• kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta
• pysyvästä haitasta
• ansionmenetyksestä
• henkisestä kärsimyksestä (joissakin tapauksissa).

Uhri voi pyytää,

että syyttäjä tekee korvausvaatimuksen

hänen puolestaan.

Näin voidaan tehdä, jos tilanne on selkeä

ja yksinkertainen.

Uhrin täytyy lähettää syyttäjälle lasku,

kuitti tai muu kirjallinen selvitys korvausvaatimuksesta.

Yleensä kyse on omaisuusvahingosta.

Syyttäjä päättää,

tekeekö se korvausvaatimuksen uhrin puolesta.

Jos tuomioistuin on määrännyt

tekijän maksamaan korvauksia uhrille,

maksujärjestelyistä voi sopia

tekijän kanssa tai antaa asian

ulosottomiehen hoidettavaksi.

Uhrilla voi olla oikeus saada vahingonkorvausta

valtion varoista.

Korvausta haetaan Valtiokonttorilta,

ja sitä maksetaan pääasiassa

henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Jotta uhri saisi korvauksen,

hänen täytyy ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Jos asia käsitellään oikeudessa,

uhrin täytyy vaatia siellä

korvausta rikoksen tekijältä.

Korvauksia voi joissakin tapauksissa

saada myös vakuutusyhtiöltä tai Kelasta.

Jos oikeus määrää uhrin saapumaan

henkilökohtaisesti oikeuden istuntoon,

hänellä on oikeus saada siitä korvausta.

Uhrille voidaan maksaa päivärahaa,

korvausta matkakuluista ja

korvausta menetetyistä ansioista.

Tulkkaus ja asiakirjojen kääntäminen

Jokaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa

ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia.

Saamelaisilla on oikeus käyttää

saamen kieltä kotiseudullaan.

Jos esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä

tarvitaan tulkkausta,

viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus.

Jos uhri puhuu jotain muuta kieltä,

hänellä on oikeus käyttää

rikoksen selvittelyssä kieltä, jota hän osaa.

Rikoksen selvittelyn vaiheita ovat esimerkiksi

rikosilmoituksen tekeminen

ja uhrin kuuleminen esitutkinnassa.

Tarvittaessa viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus.

Tulkkaus täytyy järjestää myös silloin,

kun uhri on viittomakielinen

tai kun tulkkaus on tarpeen

uhrin aistivamman tai puhevian takia.

Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.

Tulkin palkkion maksaa valtio.

Uhri voi pyytää käännöstä asiakirjoista,

jotka ovat keskeisiä asian käsittelyssä.

Käännös voidaan antaa suullisesti,

kun uhrin oikeusturva ei vaadi

asiakirjan kääntämistä kirjallisesti.

Joissakin tapauksissa uhrille

voidaan kääntää asiakirjan osa

tai asiakirjasta tehty yhteenveto.

Esitutkinnassa uhri voi saada käännöksen

rikosilmoituksen kirjallisesta vahvistuksesta,

päätöksestä lopettaa esitutkinta

ja tarvittaessa muusta asiakirjasta.

Syyttäjältä uhri voi saada käännöksen

päätöksestä, että syytettä ei nosteta.

Tuomioistuimesta uhri voi saada

käännöksen tuomiosta ja ilmoituksesta,

joka koskee istunnon aikaa ja paikkaa.

Uhri voi tarvittaessa saada käännöksen

myös muusta asiakirjasta.

Rikosasioiden sovittelu

Rikosasia voidaan myös sovitella,

jos uhri ja epäilty henkilö suostuvat siihen.

Sovittelun ehto on myös,

että epäilty vahvistaa tapahtumat

ja että sovittelu on uhrin edun mukaista.

Sovittelu on maksutonta

ja aina vapaaehtoista.

Sen voi myös lopettaa kesken

missä vaiheessa tahansa.

Sovittelua ohjaavat koulutetut,

vapaaehtoiset sovittelijat.

He auttavat uhria ja tekijää

keskustelemaan asiasta

ja sopimaan vahinkojen korvaamisesta.

Sovittelua hoitavat sovittelutoimistot

kaikkialla maassa.

Asian käsittelyä koskevat tiedot

Rikoksen uhrilla on oikeus

omasta pyynnöstään saada

tietoa asian käsittelyn eri vaiheista.

Tietoa on oikeus saada

• asian käsittelystä
• oikeudenistunnon ajasta ja paikasta
• rikosasiassa annetusta tuomiosta
• poliisin päätöksestä lopettaa esitutkinta
• syyttäjän päätöksestä, että syytettä ei nosteta.

Tieto vangin tai tutkintavangin vapautumisesta

Joissakin vakavissa rikoksissa

uhrilla on oikeus saada ilmoitus,

jos vanki tai tutkintavanki vapautuu,

karkaa vankilasta tai poistuu vankilasta muuten.

Jos uhri haluaa saada ilmoituksen,

hänen täytyy kertoa siitä

poliisille tai syyttäjälle,

kun rikosasiaa käsitellään.

Lisätietoja saa poliisilta.

Tiedon saaminen edellyttää,

että ilmoituksesta ei aiheudu vaaraa

vangille tai tutkintavangille.

Muuta tietoa

Uhrin asema esitutkinnassa

Esitutkinnassa poliisi antaa tarkempia tietoja

uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista,

jotka liittyvät kuulusteluun.

Uhrin täytyy muun muassa puhua totta,

kun hän kertoo rikoksesta

ja mahdollisista vahingoista.

Viranomaisen menettelystä kanteleminen

Jos poliisi tai muu esitutkintaviranomainen

on uhrin mielestä toiminut virheellisesti

tai laiminlyönyt tehtävänsä,

uhri voi tehdä kantelun asiasta.

Kantelu tehdään kirjallisesti

siihen viranomaisen yksikköön,

joka on tehnyt virheen.

Kantelun voi tehdä myös

ylemmälle viranomaiselle.

Uhri voi tehdä kantelun

myös syyttäjän päätöksestä,

että syytettä ei nosteta.

Tämä kantelu tehdään

valtakunnansyyttäjälle,

jolla on oikeus ottaa asia

uuteen syyteharkintaan.

Uhri voi kannella valtakunnansyyttäjälle

myös muusta syyttäjän päätöksestä

tai menettelystä, jota uhri pitää virheellisenä.

Uhri voi kannella viranomaisen menettelystä

myös eduskunnan oikeusasiamiehelle

tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Jos rikos tapahtuu muussa kuin uhrin asuinvaltiossa

Uhri voi saada tukea ja neuvontaa

uhrien tukipalveluista,

vaikka rikos olisi tehty toisessa valtiossa.

Jos rikos on tapahtunut toisessa EU-valtiossa,

poliisi voi joissakin tapauksissa siirtää

rikosilmoituksen tai esitutkinnan

toisen EU-valtion viranomaiselle.

Rikosilmoituksen siirtämiselle on ehtoja.

Ilmoituksen voi siirtää esimerkiksi silloin,

kun uhri ei ole voinut tehdä ilmoitusta

valtiossa, jossa rikos tapahtui.

Ilmoituksen voi siirtää myös silloin,

kun rikos on vakava ja uhri ei ole halunnut tehdä ilmoitusta

valtiossa, jossa rikos tapahtui.

Vakavissa rikoksissa siirtoa

voidaan harkita myös EU:n ulkopuolelle.

Yhteystietoja ja lisää tietoa

Poliisi: poliisi.fi , yleinen hätänumero: 112

Tukipalvelut

• Rikosuhripäivystys: riku.fi , puh. 116 006. Neuvoja rikoksen uhreille selkosuomeksi ja kuvatauluina: riku.fi/selkokieli
• Nollalinja, aina auki oleva puhelin lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille: puh. 080 005 005, nollalinja.fi
• Turvakodit: nettiturvakoti.fi , thl.fi/turvakotipalvelut
• Turvakotien yhteystiedot koko Suomessa: nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot
• Seri-tukikeskukset seksuaalisen väkivallan uhreille: thl.fi/seri
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen: nettitukinainen.fi , tukinainen.fi , puh. 0800 97899

Esitteitä ja tietoa rikoksen uhreille: oikeus.fi