Avioliiton solmiminen

Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan siitä, että aiottu avioliitto on lain mukaan sallittu.

Kuka voi mennä avioliittoon

Avioliittoon voi mennä jokainen

  • joka on täyttänyt 18 vuotta
  • joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Kahdeksaatoista vuotta nuorempi voi kuitenkin solmia avioliiton oikeusministeriön luvalla.

...ja kenen kanssa?

Avioliitto ei ole sallittu läheisten sukulaisten kesken. Tämän mukaisesti avioliitto on kielletty:

  • lapsen ja hänen vanhempansa sekä sisarusten ja puolisisarusten välillä
  • kun toinen avioliittoon aikovista on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen (esimerkiksi eno ja sisarentytär).

Viimeksimainitussa tapauksessa avioliitto on kuitenkin sallittu oikeusministeriön luvalla.

Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunta, jonka jäseniä kihlakumppanit ovat tai toinen heistä on. Avioliiton esteiden tutkintaa pyydettäessä avioliittoon aikovien on allekirjoitettava vakuutus siitä, että aiotulle avioliitolle ei ole estettä.

Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta

Kun avioliiton esteiden tutkija on todennut, että aiotulle avioliitolle ei ole esteitä, on avioliittoon aikoville annettava tästä todistus. Todistusta ei saa antaa aikaisemmin kuin seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä.

Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta on voimassa neljän kuukauden ajan todistuksen antamisesta lukien. Tämän määräajan kuluttua umpeen vihkiminen voidaan toimittaa vasta sen jälkeen, kun avioliiton esteet on uudelleen tutkittu.

Kirkollisen vihkimisen edellytykset

Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa:

  • evankelis-luterilaisessa kirkossa
  • ortodoksisessa kirkkokunnassa
  • muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jonka jäsenellä on vihkimisoikeus.

Kirkollista vihkimistä ei voida toimittaa ennen kuin avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on annettu tästä todistus. Tämän lisäksi oikeus saada kirkollinen vihkiminen riippuu kunkin uskonnollisen yhdyskunnan omista määräyksistä. Kukin uskonnollinen yhdyskunta määrää itse näistä muista kirkollisen vihkimisen ehdoista.

Siviilivihkimisen edellytykset

Siviilivihkiminen voidaan toimittaa aina, kun avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on annettu tästä todistus.

Kuka vihkii avioliittoon?

Kirkollisen vihkimisen saa avioliittolain mukaan toimittaa:

  • evankelis-luterilaisen kirkon pappi
  • ortodoksisen kirkkokunnan pappi
  • rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa se, jolla on vihkimisoikeus.

Siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan:

  • laamanni, käräjätuomari ja käräjäviskaali
  • käräjäoikeuden notaari, joka on määrätty toimittamaan vihkimisiä
  • maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja ja maistraatissa toimiva julkinen notaari.

Sukunimen valinta ennen vihkimistä

Avioliittoon aikovat voivat valintansa mukaan joko säilyttää avioliitossa omat sukunimensä tai ottaa yhteisen sukunimen. Jos he valitsevat yhteisen sukunimen, voi se avioliittoon aikovista, jonka nimi muuttuu, lisäksi päättää, että hän käyttää aikaisempaa sukunimeään yhteisen sukunimen edellä. Yhteisen sukunimen valinnasta on ennen vihkimistä ilmoitettava vihkijälle.

Lisätietoja puolisoiden ja lasten sukunimestä saa maistraatista tai siitä seurakunnasta, johon jompikumpi kihlakumppaneista kuuluu.