Käytännön ensiohjeita vanhemmille

Mikä on lapsikaappaus

Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on yleensä kyse, kun seuraavat edellytykset täyttyvät

  • Lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen.
  • Lapsi on asunut pysyvästi Suomessa (kansalaisuudella ei ole merkitystä).
  • Lapsi on alle 16-vuotias.

Jos lapsi on kaapattu ulkomaille

Lapsikaappausta hoitaa eri viranomainen riippuen siitä, mihin valtioon lapsi on viety.

Sopimusmaat

  • Jos on lapsi on viety ns. Haagin sopimukseen kuuluvaan valtioon, ota ensisijaisesti yhteyttä oikeusministeriöön. Haagin lapsikaappaussopimukseen kuuluvat lähes kaikki Euroopan valtiot, muun muassa Venäjä sekä Yhdysvallat ja Kanada.
  • Oikeusministeriö antaa ohjeita palautushakemuksen tekemiseksi.
  • Yhteystiedot:
    Oikeusministeriö
    Kansainvälinen yksikkö
    PL 25, 00023 Valtioneuvosto
    puh. 02951 6001, fax (09) 1606 7524
    sähköpostiosoite: central.authority@om.fi

    Ei-sopimusmaat
  • Jos lapsi on viety ei-sopimusmaahan, ota ensisijaisesti yhteys ulkoasiainministeriöön.
  • Ulkoasianministeriö avustaa kaappauksen selvittämisessä.
  • Yhteystiedot:
    Ulkoasiainministeriö
    Konsuliasioiden yksikkö
    PL 176, 00161 Helsinki
    puh. (09) 160 05, fax (09) 1605 5755
    sähköpostiosoite: KPA-10@formin.fi

Jos lapsen olinpaikka on tuntematon

  • Joskus on epäselvää, mihin valtioon lapsi on viety tai mikä on hänen tarkempi olinpaikkansa. Ota tällöin yhteys kotipaikkasi poliisiin. Poliisi voi tehdä keskusrikospoliisin kautta olinpaikkaetsintäkuulutuksen.
  • Jos tiedät, että lapsi on kaapattu sopimusvaltioon, mutta hänen tarkempi olinpaikkansa on tuntematon, ota yhteys myös oikeusministeriöön.
  • Jos tiedät, että lapsi on kaapattu ei-sopimusvaltioon, mutta hänen tarkempi olinpaikkansa on tuntematon, ota yhteys myös ulkoasiainministeriöön.

Oikeudellinen neuvonta on tarpeen

Lapsen palauttaminen on oikeudellisesti monimutkainen prosessi. Viranomaisten avun lisäksi vanhempi tarvitsee myös lakimiehen palveluja sekä Suomessa että ulkomailla.

  • Ota yhteys asianajajaan tai muuhun lakimieheen. Hän avustaa mm. huoltoon liittyvien oikeuskysymysten selvittämisessä ja palautushakemuksen tekemisessä sekä edustaa vanhempaa oikeudenkäynneissä.
  • Selvitä mahdollisuudet maksuttomaan oikeudenkäyntiin yleisestä oikeusaputoimistosta.

Kun pelkäät lapsesi kaappausta

Vanhempien kokemuksia

Lapsikaappaus tulee useimmiten eteen yllättäen. Kaappauksen kokeneiden vanhempien mukaan tilannetta saattaa kuitenkin edeltää esimerkiksi

  • Muutokset toisen vanhemman käytöksessä, kuten lisääntyvät kiistat lapsen kasvatuksesta
  • Riitainen avioero ja erimielisyys lapsen huollosta ja tapaamisesta
  • Muuttoaikeet kotimaahan lapsen kanssa
  • Selväsanainen kaappauksella uhkaaminen

Kaappauksella uhkaaminen ei vielä merkitse, että kaappaus toteutuu. Se on viimeistään merkki siitä, että sinun on otettava selvää lapsikaappauksesta ja sen ennaltaehkäisystä. Ongelmana on kuitenkin, että kaikki kaappaukset ovat yksilöllisiä.

Turvaamistoimet

Jos epäilet, että toinen vanhempi aikoo luvatta viedä lapsen maasta

  • Ota yhteys ulosottomieheen tai poliisiin. Nämä viranomaiset voivat ottaa lapsen välittömästi haltuunsa maastaviennin estämiseksi esim. lentoasemalla.
  • Ota yhteys kotipaikkakuntasi sosiaaliviranomaiseen. Eräissä tapauksissa lapsen kiireellinen huostaanotto kaappauksen estämiseksi on mahdollinen.

Henkinen tuki

Kaappausprosessi on aina myös henkisesti raskas. Tukea voit saada eri viranomaisilta ja monilta kansalaisjärjestöiltä kuten

  • Kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveysviranomaiset
  • Kaapatut Lapset ry
    puh. (09) 587 4401
  • Suomen Mielenterveysseura ry
    Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
    puh. (09) 615 516,
  • SOS-keskus
    Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
    puh. (09) 413 50 510 (kriisivastaanotto), puh. 010 19 5202 (valtakunnallinen kriisipuhelin), fax (09) 413 50 570