Lapsikaappausten ennaltaehkäisy

Turvaamistoimet

Jos vanhempi epäilee, että toinen vanhempi aikoo luvatta viedä lapsen maasta, hän voi pyytää väliaikaisiin turvaamistoimiin ryhtymistä. Erilaisista tilanteista johtuen täytäntöönpanon turvaamistoimet perustuvat eri säännöksiin ja ne voivat olla erityyppisiä. Tuomioistuin voi esim. velvoittaa tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanossa hakijan tallettamaan oman ja lapsen voimassa olevan passin ulosottomiehen huostaan tapaamisen ajaksi.

Erittäin kiireelliset tapaukset

Jos lapsi on yksin toisen vanhemman huollossa tai yhteisessä huollossa ja toinen vanhempi epäilee hyvin perustein, että toinen vanhempi aikoo viedä lapsen luvattomasti pois maasta, niin kiireellisissä tapauksissa vanhempi voi ottaa yhteyttä suoraan ulosottomieheen tai poliisiviranomaiseen, joka voi tällöin ottaa lapsen välittömästi haltuunsa maastaviennin estämiseksi.

Yhteinen huolto voi perustua avioliittoon tai tuomioistuimen päätökseen taikka vahvistettuun sopimukseen.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 48 a § :

  • Soveltuu kiiretapauksissa, kun
    a) on yhteishuolto, joka perustuu lakiin eli huoltopäätöstä tai -sopimusta ei ole taikka
    b) yhteishuoltopäätös on annettu ja lapsikaappauksen haluaa estää se vanhemmista, jonka luokse lasta ei ole määrätty asumaan.
  • Pyyntö tehdään ulosottomiehelle tai poliisiviranomaiselle

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 2 momentti:

  • Soveltuu kiiretapauksissa, kun
    a) huoltopäätös on annettu ja sen nojalla on vireillä täytäntöönpanoprosessi taikka
    b) huoltopäätös on annettu, mutta täytäntöönpanoprosessi ei vielä ole vireillä.
  • Hakijana voi olla joko yksinhuoltaja tai se yhteishuoltaja, jonka luokse lapsi on määrätty asumaan.
  • Pyyntö tehdään ulosottomiehelle tai poliisille

Kiireelliset tapaukset

Jos lapsen huollosta on vireillä täytäntöönpano-oikeudenkäynti, turvaamistointa koskeva pyyntö voidaan vähemmän kiireellisissä tapauksissa esittää asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle, ulosottomiehelle tai poliisille. Tuomioistuin voi esim. määrätä, että sosiaalihuollon viranomaisten on sijoitettava lapsi väliaikaisesti johonkin sopivaan hoitoon kunnes tilanne selviää.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 1 momentti:

  • Soveltuu, kun huoltopäätös on annettu tai sopimus vahvistettu ja sen nojalla on vireillä täytäntöönpanoprosessi.
  • Hakemus tehdään täytäntöönpanoasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle.
  • Hakijana voi olla joko yksinhuoltaja tai se yhteishuoltaja, jonka luokse lapsi on määrätty asumaan.

Lastensuojelulliset toimenpiteet

Lapsikaappauksen uhan ollessa välitön saattaa ääritilanteessa ehkäisykeinoksi soveltua lastensuojelulain (417/2007) mukainen lapsen kiireellinen sijoitus.

Lapsen kiireellisestä sijoituksesta säädetään lastensuojelulain 8 luvussa ja huostaanotosta lastensuojelulain 9 luvussa. Lastensuojelulain 40 §:ssä säädetään huostaanoton edellytyksistä. Sen mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai muulla niihin rinnastettavalla käytöksellä. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai jos avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi on arvioitava sijaishuollon olevan lapsen edun mukaista.

Jos huoltaja tai yli 12-vuotias lapsi eivät vastusta huostaanottoa, päätöksen huostaanotosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Jos huoltaja tai yli 12-vuotias lapsi vastustaa huostaanottoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus.

Lastensuojelulain 38 § koskee kiireellistä sijoitusta. Sen nojalla lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos lapsi on 40 §:ssä mainitusta syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa.

Lastensuojeluviranomaiset voivat ryhtyä toimiin lapsen vanhemman tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella tai esimerkiksi rajavartiolaitoksen tai poliisin tekemän ilmoituksen perusteella.

Lapsen huostaanottoa ja kiireellistä sijoitusta koskevat päätökset voidaan muutoksenhausta huolimatta panna heti täytäntöön, jos täytäntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantamatta siirtää ja viranomainen tai tuomioistuin on määrännyt päätöksen heti täytäntöönpantavaksi.

Kiireellisen sijoituksen voivat tehdä joko lapsen asuinkunnan tai lapsen oleskelukunnan sosiaaliviranomaiset. Erityisesti tilanteissa, joissa lapsi on kaappausuhan vallitessa viety kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja hän on esimerkiksi matkalla satamaan, lentoasemalle tai rajanylityspaikalle taikka jo saapunut sinne, saattaa olla välttämätöntä, että kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtyvät lapsen oleskelukunnan sosiaaliviranomaiset. Jos kaappaus on jo tapahtunut tosiasia, on lastensuojelutilanteissa toimivalta ja toimintavelvoite sen kunnan sosiaaliviranomaisilla, jossa lapsella viimeksi oli Suomessa kotikunta.

Kiireellinen sijoitus voi olla perusteltu tilanteessa, jossa kaappauksen jo tiedetään tapahtuneen ja on perusteltua syytä arvioida, että lapsen olosuhteet vaarantavat vakavasti hänen terveyttään tai kehitystään. Esimerkkeinä voi mainita tilanteet, joissa lapsen kaapannut vanhempi taikka kaapattu lapsi tai nuori on psyykkisesti sairas tai vakavasti päihdeongelmainen. Aiemman tiedon perusteella saattaa myös muista syistä olla perusteltua syytä epäillä, ettei lapsen kaapannut vanhempi kykene huolehtimaan lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ja hyvinvoinnista riittävästi. Samoin on mahdollista, että lapsen voidaan muutoin arvioida joutuneen olosuhteisiin, jotka vaarantavat vakavasti hänen terveyttään ja kehitystään tai että ne vaarantuvat esimerkiksi pienen lapsen ollessa kyseessä siksi, että hän yllättäen joutuu itselleen vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön tai täysin eroon hänestä huoltapitäneestä vanhemmasta.

Kiireellisen sijoituksen tai huostaanottopäätöksen perusteella sosiaaliviranomaisilla on oikeus saada virka-apua kotimaassa mm. poliisilta ja rajavalvonnasta vastaavilta viranomaisilta.

Kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton tapahduttua sosiaalihuollosta vastaavalla viranomaisella on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Lastensuojelulain 49 §:n mukaan kiireellisesti sijoitetun tai huostaanotetun lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Säännöksen mukaan huostaanotettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun se on lapsen edun kannalta perusteltua.

Lastensuojelulain mukaiset päätökset kiireellisesti sijoitetun tai huostaanotetun lapsen huolenpidosta, olinpaikasta ja yhteydenpidosta ovat pääsääntöisesti ensisijaisia suhteessa lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta annettuihin yleisten tuomioistuinten päätöksiin tai niitä koskeviin vahvistettuihin sopimuksiin. Vain Haagin sopimukseen perustuva hovioikeuden tai korkeimman oikeuden päätös lapsen palauttamisesta voidaan panna täytäntöön huostaanotosta riippumatta.

Lähestymiskielto

Lähestymiskiellon tarkoituksena on luoda ennakolta turvaa henkilölle, joka on vaarassa joutua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen kohteeksi. Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu syy olettaa, että kieltoon määrättävä henkilö voisi uhata suojattavan henkeä, terveyttä tai vapautta tai muuten vakavasti häiritä tätä. Lähestymiskieltoja on kahdentyyppisiä. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä. Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön asunnon läheisyydessä.

Lähestymiskieltoa voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö. Lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus. Lähestymiskiellot merkitään poliisin henkilörekisteriin ja poliisi valvoo kieltojen noudattamista. Kiellon rikkomisesta saa sakkoa tai vankeutta.

Lähestymiskielto voi soveltua myös tilanteisiin, joissa uhkana on lapsikaappaus. Myös lasta voidaan suojata lähestymiskiellolla. Käytännössä tällöin toiselle vanhemmalle määrätään lähestymiskielto lasta kohtaan. Lähestymiskiellon soveltamisesta lapsikaappausten ehkäisemiseen on toistaiseksi vain vähän kokemuksia.