Mitä apua lapseni ja perheemme voi saada?

Oikeudellinen apu

Asianomistajalla, eli rikoksen uhrilla, on oikeus käyttää avustajaa. Avustaja voi olla joko yksityinen asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Yksityisten asianajajien yhteystietoja löytyy Asianajajaliiton verkkosivuilta. Valtion oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät oikeuslaitoksen verkkosivuilta, kuten myös luettelo, josta voi tarkistaa luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. Katso linkkilista oppaan lopussa.

Seksuaalirikoksen, läheisväkivallan tai vakavan väkivallan uhrin avustajan palkkio maksetaan valtion varoista riippumatta siitä, onko asianomistajalla tuloja tai varallisuutta. Muun rikoksen uhri voi saada oikeusapua, eli valtio maksaa hänen avustajansa palkkion, jos hän on vähävarainen ja tarvitsee asiassa oikeudellista apua.

Henkilöön kohdistuvissa vakavissa rikoksissa joku muu kuin asianomistaja itse maksaa lopullisesti oikeudenkäyntikulut. Kulujen pelossa avustajaa ei siis pidä jättää hankkimatta.

Avustaja kannattaa hankkia mahdollisimman pian rikosilmoituksen tekemisen jälkeen. Avustaja varmistaa, että lapsen kuuleminen toteutetaan lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Avustaja myös vaatii tarvittaessa asian käsittelyä oikeudenkäynnissä ilman yleisön läsnäoloa ja asiakirjoja salaisiksi sekä esittää korvausvaatimukset hankittuaan tarpeelliset selvitykset.

Muu tuki

Äkillisesti esille tullut lapseen kohdistuva rikosepäily on kriisitilanne, johon on normaalia reagoida voimakkaastikin. Toisaalta osa lapsista ei reagoi lainkaan, ja tämäkin on normaalia. Suurin osa lapsista selviää rikoksen selvittämisestä hyvin. He voivat kokea helpottavana sen, että asia tulee esille ja että heitä kuullaan.

Osa lapsista tarvitsee tukea rikosprosessin aikana ja sen jälkeen. Lapsi voi kokea asioista puhumisen vaikeaksi ja olla huolissaan monista asioista. Pientä lasta saattaa huolestuttaa esimerkiksi se, joutuuko hän tai joku muu vankilaan tai uskotaanko häntä. Lapselle voi sanoa, että häntä ei rangaista hänen kertomistaan asioista, eikä hän joudu vankilaan. Lisäksi voi todeta, että lasta kuunnellaan ja hänen kertomansa asiat otetaan vakavasti.

Jos lapsen arkielämä vaikeutuu rikoksen vuoksi, on syytä hakea apua. Lapsi tarvitsee apua, jos hän ei pysty käymään koulua tai olemaan päiväkodissa, jos hän on jatkuvasti esimerkiksi peloissaan, ärtynyt ja vihainen tai kokee voimakasta syyllisyyttä tapahtumasta. Myös vetäytyminen toisten seurasta, aggressiivisuus, univaikeudet tai voimakas ahdistuneisuus ovat huolenaiheita. Näissä tilanteissa on hyvä selvittää lapsen avun tarve. Lastensuojeluviranomaiset auttavat oikean palvelun löytämisessä omalla paikkakunnallasi.

Tutkivan poliisin kanssa on tärkeää keskustella siitä, missä vaiheessa tutkintaa lapselle mahdollisesti haetaan ammattiapua. Rikoksen tutkintaa hoitavan poliisin tulee tietää avun piiriin hakeutumisesta, koska tällä voi olla merkitystä lapsen kertomuksen arvioinnissa myöhemmin. Alkuvaiheessa lapselle voi olla hyödyksi keskustelutuki, mutta on suositeltavaa, että esitutkintaan kuuluva lapsen kuuleminen tehdään ennen terapian aloittamista. On myös tärkeää, että lapselle kerrotaan ikätasonsa mukaisesti siitä, mitä rikosprosessissa tapahtuu.

Lapselle on yleensä apua siitä, että vanhemmat hankkivat tietoa ja tukea itselleen. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen kautta on saatavilla tietoa ja tukea asian käsittelyn kaikkiin vaiheisiin. Rikoksen uhriksi joutuneella, hänen läheisellään tai asiassa todistavalla on mahdollisuus saada maksutta tukihenkilö. Tukihenkilö auttaa ja tukee rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa.

Myös lastensuojelu voi tarjota tukea perheelle. Lastensuojelun ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että lapsi on turvassa. Perheen sisäisissä akuuteissa tilanteissa uhkaa tai vaaraa kokevat perheenjäsenet voivat hakeutua turvakotiin. Lisäksi apua on saatavilla oman paikkakunnan terveyspalveluista sekä useimmissa kaupungeissa toimivista sosiaalipäivystyksistä tai kriisikeskuksista.

Internetistä löytyy runsaasti lisätietoa (ks. Linkkejä ja lisätietoa). Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla on myös paljon väärää ja harhaanjohtavaa tietoa.