Kuka kukin on oikeudessa?

Rikosjutun käsittelyä oikeudessa johtaa tuomari. Suurimman osan rikosasioista käsittelee ja ratkaisee yksi tuomari. Vakavimmat rikosasiat käsitellään tuomarin ja lautamiesten muodostamassa kokoonpanossa. Rikosjutun voi käsitellä myös kahden tai kolmen tuomarin kokoonpano, jos asia on erityisen vaikea tai muu erityinen syy sitä vaatii. Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, jos hänellä on vaatimuksia, syytetty eli vastaaja ja syyttäjä, joka esittää vastaajaa koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia.

Vastaajana oikeudessa

Vastaaja saa tiedon häntä vastaan nostetusta syytteestä, kun hänelle annetaan haaste. Sen antaa joko tuomioistuin tai syyttäjä.

Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaamaan häneen kohdistettuihin vaatimuksiin. Samalla hänet yleensä kutsutaan oikeudenkäyntiin, mutta häntä voidaan myös pyytää vastaamaan syytteeseen kirjallisesti jo ennen oikeudenkäyntiä.

Viimeistään oikeudenkäynnissä vastaajalta tiedustellaan, myöntääkö vai kiistääkö hän syyllistyneensä rikokseen, josta häntä syytetään. Häneltä kysytään kantaa myös asianomistajan esittämiin korvausvaatimuksiin.

Asianomistajana oikeudessa

Jos asianomistajalla on rikoksen johdosta korvausvaatimuksia, hän voi pyytää, että syyttäjä esittää ne oikeudessa. Syyttäjä voi ajaa korvausvaatimusta asianomistajan puolesta, jos asia on yksinkertainen ja selvä, ja syyttäjälle on toimitettu lasku, kuitti tai muu kirjallinen selvitys vaatimuksesta.

Jos asianomistaja ajaa itse vahingonkorvausvaatimustaan, hän voi joko toimittaa sen kirjallisena tuomioistuimelle ennen oikeudenkäyntiä tai esittää sen oikeudessa.

Asianomistaja voidaan kutsua tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, jos hänen läsnäolonsa on asian selvittämiseksi tarpeen. Hänellä on silloin oikeus saada korvaus matkakustannuksista ja ansionmenetyksestä.

Velvollisuus saapua oikeuteen

Tuomioistuin tai syyttäjä kutsuu jutun osapuolet oikeudenkäyntiin (pääkäsittelyyn). Kutsu on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, voidaanko juttu ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta.