Yleiset tuomioistuimet
Hallintotuomioistuimet
Suomeksi - På svenska - In English - Sámegillii

Oikeus.fi

Oikeus.fi

Etusivu »

Lapsen huoltoa koskevien erimielisyyksien käsittely

Kun lapsen vanhemmat eroavat, he voivat tehdä lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sopimuksen lapsen asuinkunnan lastenvalvojan luona. Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen, minkä jälkeen se on pantavissa täytäntöön.

Lasta koskevat asiat voidaan ratkaista myös käräjäoikeudessa. Vanhemmat voivat joko yhdessä tai erikseen tehdä lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle hakemuksen lapsen huollon, asumisen, tapaamisoikeuden ja elatusavun määräämiseksi. Hakemuksen voi tehdä avioerohakemuksen yhteydessä, mutta myös erikseen. Käräjäoikeudelta voi hakea myös tuomioistuimen aiemman päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen muuttamista, jos vanhempien tai lapsen olosuhteet ovat muuttuneet tai muutoin on aihetta. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta useimmilla käräjäoikeuksilla on hakemuskaavakkeita, jotka helpottavat hakemuksen laatimista.

Vanhemmat voivat käyttää asian hoitamisessa apunaan lakimiesavustajaa. Oikeudellista apua voi saada valtion oikeusaputoimistoista, yksityisiltä asianajajilta ja muilta lakimiehiltä, joilla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana.

Jos hakemuksen on tehnyt toinen vanhempi yksin, käräjäoikeus varaa toiselle vanhemmalle tilaisuuden ilmoittaa kirjallisesti näkemyksensä hakemuksesta. Jos vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä, käräjäoikeus ratkaisee asian kirjallisesti kutsumatta vanhempia oikeuteen.

Jos vanhemmat ovat erimielisiä, käräjäoikeus käsittelee asian. Vanhemmat kutsutaan valmisteluistuntoon, jossa selvitetään, mitä vanhemmat vaativat, mistä seikoista heillä on riitaa ja onko asiassa mahdollista saada aikaan sovinto. Jos istunnossa syntyy sovinto, käräjäoikeus antaa sen mukaisen päätöksen ja asian käsittely päättyy.

Ellei asiaa sovita, käräjäoikeus voi pyytää sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta. Selvityksen tekijät tekevät kotikäynnin vanhempien luokse, selvittävät lapsen mielipiteen ja hankkivat tarvittaessa tietoja muilta viranomaisilta. Selvityksen saavuttua asian käsittely jatkuu käräjäoikeudessa pääkäsittelynä, jossa voidaan kuulla myös todistajia. Pääkäsittelyn jälkeen käräjäoikeus ratkaisee asian joko heti tai osapuolille ilmoitetaan käräjäoikeuden päätöksenantopäivä. Käräjäoikeudella on velvollisuus ratkaista asia lapsen edun mukaisesti.

Jos vanhemmat ovat tyytymättömiä käräjäoikeuden antamaan päätökseen, he voivat valittaa siitä hovioikeuteen.

Huoltoriitojen sovittelu

Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia erimielisyyksiä voidaan myös sovitella. Sovittelun tarkoituksena on auttaa vanhempia löytämään ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Kuntien sosiaalitoimet ja muut sovittelutoimintaan luvan saaneet tahot tarjoavat perheasiainsovittelua (lisää tietoa esitteessä Perheasiainsovittelu). Myös tuomioistuimissa voidaan sovitella huoltoriitaa.

Tuomioistuimessa sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Häntä voi avustaa lapsen kehitykseen ja vanhemmuuteen perehtynyt asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä.

Vanhemmat voivat pyytää sovittelua lapsen asuinpaikan käräjäoikeudesta joko yhdessä tai erikseen. Hakemus on vapaamuotoinen. Käräjäoikeuksista on saatavissa myös valmiita hakemuskaavakkeita, jotka helpottavat hakemuksen laatimista. Sovittelua voi pyytää myös silloin, kun vanhempien välillä on vireillä oikeudenkäynti.

Sovittelun aloittaminen edellyttää kummankin vanhemman suostumusta. Tuomioistuin päättää, aloitetaanko sovittelu.

Sovittelu etenee keskusteluina, joita sovittelija ja asiantuntija-avustaja voivat käydä sekä osapuolten kanssa yhteisesti että kummankin kanssa erikseen. Sovittelu on luottamuksellista. Siitä ei laadita pöytäkirjaa eikä keskustelujen sisältöä muutenkaan tallenneta.

Jos sovittelussa päästään sopimukseen, tuomioistuin voi vahvistaa sen. Sovittelu lopetetaan, jos toinen osapuoli ilmoittaa, ettei hän enää halua jatkaa sitä. Myös sovittelija voi lopettaa sovittelun, jos hän havaitsee, ettei sovinnolle ole edellytyksiä.

 
Julkaistu 6.8.2014