Etusivu »

Riita-asia voi päättyä tuomioon tai sovintoon

Riita-asiassa on kyse yksityisten ihmisten tai yritysten välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta. Riita voi koskea esimerkiksi vahingonkorvausta, perintöä, kaupan purkamista tai huoneiston vuokrausta.

Riita-asia tulee käräjäoikeudessa vireille kantajan lähettämällä kirjallisella haastehakemuksella. Haastehakemuksen voi lähettää myös sähköisesti. Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten eli kantajan ja vastaajan sekä heidän asiamiestensä ja todistajien nimet ja yhteystiedot.

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus perustuu. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvä todistelu eli kirjalliset todisteet ja mahdollinen henkilötodistelu.

Jos asiassa on kyse on yksinkertaisesta, riidattomasta velka-asiasta tai esimerkiksi häädöstä, kantajan ei tarvitse liittää haastehakemukseensa niin yksityiskohtaisia perusteluja kuin riitaisiksi tiedetyissä asioissa. Myöskään todistelua ei tällöin tarvitse ilmoittaa haastehakemuksessa.

Käräjäoikeus tutkii haastehakemuksen ja lähettää sen jälkeen postitse tai haastemiehen välityksellä vastaajalle haasteen, jossa tätä kehotetaan vastaamaan kantajan vaatimuksiin kirjallisesti.

Jos vastaaja vastustaa kannetta, asian käsittelyä jatketaan suullisessa valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Siinä selvitetään, mistä seikoista osapuolet ovat erimielisiä. Lisäksi selvitetään, olisiko asiassa mahdollista saada aikaan sovinto. Jos valmisteluistunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, minkä jälkeen asia on lopullisesti ratkaistu.

Jos osapuolet eivät pääse sovintoon, valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn. Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen. Monimutkaisissa asioissa, joissa on henkilötodistajia, pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.

Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantaja ja vastaaja perustelevat vaatimuksensa tarkemmin. He voivat myös esittää kysymyksiä toisilleen. Seuraavaksi käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia.

Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Riita-asian ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisu toimitetaan pyynnöstä asianosaisille. Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta.

Jos jutun vastaaja ei toimita vastausta käräjäoikeuteen haasteen saatuaan määräajassa, käräjäoikeus ratkaisee asian suoraan ilman oikeuden istuntoa niin sanotulla yksipuolisella tuomiolla. Vastaaja, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, voi hakea siihen muutosta 30 päivän kuluessa. Menettelyn nimi on takaisinsaanti. Tällöin asia menee perusteellisesti käsiteltäväksi käräjäoikeuden istuntoon.

 
Julkaistu 11.1.2017