Yleiset tuomioistuimet
Hallintotuomioistuimet
Suomeksi - På svenska - In English - Sámegillii

Oikeus.fi

Oikeus.fi

Etusivu »

Velan vieminen ulosottoon ja sen perintä

Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti, velkoja voi viedä asian ulosottoon.

Osa laskuista, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut, on suoraan ulosottokelpoisia, mikä tarkoittaa sitä, että velkoja voi viedä ne suoraan ulosottoon. Jos saatava ei ole suoraan ulosottokelpoinen, velkojan on haettava asiassa käräjäoikeuden päätös tai tuomio. Asia tulee käräjäoikeudessa vireille haastehakemuksella. Oikeudenkäynnissä tutkitaan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta.

Jos velallinen ei noudata käräjäoikeuden ratkaisua vapaaehtoisesti, ratkaisu voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Asia ei tule ulosotossa vireille automaattisesti, vaan velkojan pitää toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus ja liittää siihen tuomioistuimen päätös.

Kun maksamatta jäänyt lasku tai velka on siirtynyt ulosottoon, ulosottomies lähettää velalliselle pääsääntöisesti vireilletuloilmoituksen. Ilmoituksessa kehotetaan velallista ottamaan yhteyttä ulosottomieheen.

Lisäksi velalliselle lähetetään yleensä maksukehotus, jotta hän maksaisi laskun vapaaehtoisesti. Ulosottomies voi harkintansa mukaan tehdä velallisen kanssa myös maksusuunnitelman, jotta saatava tulisi maksettua ilman ulosmittausta, kuitenkin velkojan oikeuksia heikentämättä.

Jos velallinen ei maksa vapaaehtoisesti, hänen tulojaan tai omaisuuttaan joudutaan ulosmittaamaan. Ulosottoon voidaan useimmiten ryhtyä, vaikka käräjäoikeuden ratkaisusta olisi valitettu.

Pääsääntö on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Tavallisimmin ulosmittaus kohdistuu velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata.

Velkoja voi myös halutessaan rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoittuvat palkan, eläkkeen tai muun sellaisen tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittaukseen, jota ei tarvitse erikseen muuttaa rahaksi.

Velalliselle voidaan tehdä ulosottoselvitys, jossa hänen on annettava kattavat tiedot sekä nykyisestä että aiemmasta omaisuudestaan. Tiedot voidaan velvoittaa antamaan sakon uhalla. Väärien tietojen antaminen ja tietojen salaaminen ovat rikoksia.

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus.

Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle pääsääntöisesti ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta ja ulosmittauksen ajankohdasta.

Ulosottoviranomainen ei pidä itse luottotietorekisteriä, mutta lähettää varattomiksi tai varattomiksi ja tuntemattomiksi toteamistaan velallisista tiedot luottotietorekisterien pitäjille.

Pitkäkestoinen ulosotto on aiheuttanut huhtikuusta 2012 lähtien maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin. Ulosotosta menee tieto luottotietoyhtiölle, kun velallisen palkan, eläkkeen tai muun toistuvaistulon ulosmittaus tai sen sijaan tehty maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana yhteensä vähintään 18 kuukauden ajan.

 
Julkaistu 4.3.2014