Yleiset tuomioistuimet
Hallintotuomioistuimet
Suomeksi - På svenska - In English - Sámegillii

Oikeus.fi

Oikeus.fi

Etusivu »

Viranomaisen ratkaisusta voi valittaa hallinto-oikeuteen

Valtion tai kunnan viranomaisen hallintoasiassa tekemästä päätöksestä saa pääsääntöisesti valittaa. Päätöksen oheen on liitetty tieto siitä, miten ja kenelle siitä voi valittaa. Ellei päätöksessä ole tätä niin kutsuttua valitusosoitusta, syytä siihen kannattaa tiedustella päätöksen tehneeltä viranomaiselta.

Yleensä valituksen voi tehdä suoraan hallinto-oikeuteen. Joissakin asiaryhmissä ratkaisuun tyytymättömän on kuitenkin vaadittava ensin päätöksen oikaisemista siltä viranomaiselta, joka päätöksen on tehnyt. Näissä asioissa hallinto-oikeuteen voi valittaa vasta oikaisumenettelyssä tehdystä päätöksestä. Esimerkiksi veroasioissa oikaisua haetaan ensin verotuksen oikaisulautakunnalta, minkä jälkeen muutosta voi hakea tarvittaessa hallinto-oikeudelta.

Valitus valtion viranomaisen päätöksestä on hallintovalitus. Hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen eli sellainen henkilö tai yhteisö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta päätös koskee.

Kunnan viranomaisen päätöksestä voi tehdä yleensä kunnallisvalituksen jokainen kunnan jäsen riippumatta siitä, millä tavoin päätös häntä koskee. Toisaalta myös valitus kunnan viranomaisen päätöksestä voi olla hallintovalitus, jonka voi tehdä vain asianosainen – esimerkiksi valitus kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tai sosiaaliviranomaisen päätöksestä.

Valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti. Valitus voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi, mitä päätöstä valitus koskee ja mihin päätöksen osaan muutosta haetaan. Valituksessa on kerrottava, mitä päätöksessä vaaditaan muutettavaksi ja millä perusteilla. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta sekä yhteystiedot. Valitus on allekirjoitettava.

Valitukseen tulee liittää alkuperäinen päätös tai kopio siitä, tieto siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi sekä mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, elleivät asiakirjat jo ole päätöksen tehneen viranomaisen hallussa.

Yleensä viranomaisen päätöstä ei voida panna täytäntöön ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen tai päätöstä koskeva valitus on lopullisesti ratkaistu. Kuitenkin muun muassa verot ja julkiset maksut pannaan normaalisti maksuun valituksesta huolimatta. Myös kunnallisasioissa on pääsääntönä se, että päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka päätöksestä on tehty valitus. Valittaja voi kuitenkin aina valituksensa yhteydessä pyytää hallinto-oikeudelta päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä.

Hallinto-oikeus pyrkii käsittelemään asiat siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tulleet vireille. Tietyt asiat, kuten lastensuojeluun tai viranhaltijan irtisanomiseen liittyvät valitukset, tuomioistuin käsittelee kuitenkin kiireellisinä.

Asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa pääasiassa kirjallisesti, mutta suullisten käsittelyiden ja katselmusten järjestäminen on viime vuosina yleistynyt.

Asian vireille tulon jälkeen hallinto-oikeus varaa vastapuolelle tilaisuuden antaa selityksensä asiassa. Tarvittaessa pidetään suullinen käsittely, jossa voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita. Suullinen käsittely on osa asian selvittämistä ja valmistelua, jota voidaan jatkaa vielä suullisen käsittelyn jälkeenkin. Varsinainen päätös tehdään hallinto-oikeuden istunnossa myöhemmin.

Hallinto-oikeus voi myös toimittaa katselmuksen, eli käydä paikan päällä tutustumassa olosuhteisiin, jotka on tunnettava asian ratkaisemiseksi. Katselmuksia pidetään erityisesti rakennus- ja ympäristöasioissa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan aina, voiko päätöksestä valittaa ja tarvitaanko jatkovalitukseen valituslupa. Useimmissa asioissa hallinto-oikeuden ratkaisuun tyytymätön voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai hakea siltä valituslupaa. Joissakin asiaryhmissä on valituskielto.

 
Julkaistu 4.3.2014