Perintöoikeus

Miten omaisuus jaetaan lasten ja minun kesken, jos puolisoni kuolee?

Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Osituksessa puolisoiden koko yhteenlaskettu omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

Jos kuitenkin leski omistaa enemmän kuin mitä kuollut puoliso omisti, hänellä on oikeus pitää koko oma omaisuutensa itsellään.

Rekisteröidyssä parisuhteessa omaisuus jaetaan vastaavalla tavalla, jos rekisteröidyn parisuhteen kuolleelta osapuolelta on jäänyt rintaperillisiä.

Puolisollani ei ollut lapsia, perinkö minä hänet?

Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen.

Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille.

Avopuolisot eivät peri toisiaan. Jos avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee hänen kuollessaan hänen lapsilleen tai, jollei lapsia ole, hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen.

Jos avopuolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, eloonjäänyt puoliso tai kuolleen avopuolison perilliset voivat vaatia omaisuuden erottelua tai hyvitystä yhteistalouteen annetusta panoksesta.

Jos avopuolisot haluavat varmistaa, että pitempään elävä saa jotakin kuolleen osapuolen jäämistöstä, heidän on tarpeen tehdä testamentti. Vainajan rintaperillisellä on testamentista huolimatta oikeus vaatia itselleen lakiosaa.

Onko minulla oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiimme, kun puolisoni on kuollut?

Leskeksi jääneellä aviopuolisolla on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jos hänellä ei ole itsellään omistuksessaan kodiksi sopivaa asuntoa. Leskellä on tämä oikeus siitä riippumatta, onko asunto ollut osittain tai kokonaan kuolleen puolison nimissä. Leski saa pitää kodin hallussaan, vaikka vainajan rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatisi omaa osaansa jäämistöstä. Myös yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto jää lesken hallintaan.

Rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuollessa eloonjääneellä osapuolella on vastaavat oikeudet kuin leskeksi jääneellä aviopuolisolla.

Avoleskellä ei ole samanlaista oikeutta jäädä asumaan perheen yhteisen kotiin, jos huoneisto on ollut kuolleen puolison omaisuutta. Jos avopuolisot haluavat varmistaa, että pitempään elävä saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, heidän on tarpeen tehdä testamentti.

Jos kuitenkin avopuolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, avoleskelle voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta, jos avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja hänen toimeentulonsa avopuolison kuoleman vuoksi on heikentynyt. Avustus voidaan antaa esimerkiksi määräaikaisena käyttöoikeutena avopuolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon.

Tietoa perintöverotuksesta verohallinnon sivuilta: www.vero.fi/

 
Julkaistu 1.3.2017