Oikeus saada tietoja viranomaisten toiminnasta

Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä. Suomessa vallitsee siis julkisuusperiaate.

Mielestäni yritykseni teki kilpailukykyisen tarjouksen kunnan hankkiessa koululleen uusia tietokoneita. Laitetoimittajaksi valittiin kuitenkin toinen yritys. Haluaisin tutustua tarkemmin hankintapäätöksen perusteluihin. Onko tämä mahdollista?

Asianosaisella eli sillä, jonka etua tai oikeutta asia koskee, on oikeus saada tieto niistä viranomaisen asiakirjoista, jotka ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tiedonsaantioikeus on tavallista laajempi, sillä asianosaisella on oikeus saada tietoonsa myös salassa pidettäviä asiakirjoja.

Kaikkia asiakirjoja asianosaisenkaan tiedonsaantioikeus ei koske. Esimerkiksi oikeudenkäynnissä voidaan todistajien ja uhrin osoitetiedot pitää turvallisuussyistä salassa. Myöskään viranomaisen järjestämään tarjouskilpailuun osallistuvalla ei ole oikeutta saada tietoa toisen tarjouksen tekijän teknisistä liikesalaisuuksista.

Hyvään hallintoon kuuluu, että asianosainen saa tiedon omassa asiassaan tehdystä ratkaisusta suoraan viranomaiselta eikä tiedotusvälineiden kautta.

Mitä maksuja viranomaisen asiakirjan pyytämisestä peritään?

Suullinen tieto ei tietenkään maksa mitään, eikä liioin se, että tiedontarvitsija käy katsomassa viranomaisen asiakirjaa paikan päällä.

Sen sijaan paperilla tai sähköisesti annettavista asiakirjoista peritään maksuja. Niiden suuruutta kannattaa tiedustella siltä viranomaiselta, jonka hallussa asiakirja on.

 
Julkaistu 13.11.2017