Perinnönjako

Ketkä perivät?

Kuolinpesän osakkaat hallinnoivat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä.

Mikäli testamentilla ei ole muuta määrätty, määräytyy perillistaho perintökaaren mukaan. Ensisijaisia perillisiä ovat lapset (rintaperilliset) ja heidän sijaansa tulevat lasten jälkeläiset. Jos perittävä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, perii hänet aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Mikäli perittävällä ei ollut puolisoa tai puoliso ei ole elossa, perivät vanhemmat ja sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Mikäli nämäkään eivät ole elossa, perivät isovanhemmat, tai jos heitä ei enää ole, heidän lapsensa. Lakisääteinen perimys katkeaa tähän, eli perittävän sedät ja tädit voivat vielä periä, mutta serkut eivät.

Miten perinnönjako tehdään?

Ennen perinnönjakoa laaditaan ositus, mikäli vainaja on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella. Osituksessa puretaan puolisoiden eli vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde, ja määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tästä muodostuu perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille.

Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.

Osakkaat voivat sopia siitä, miten jako suoritetaan. Mikäli sopimukseen ei päästä, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja suorittaa perinnönjaon. Hakemus tällaisen henkilön määräämisestä tehdään käräjäoikeudelle.

Mikäli joku osakkaista on alaikäinen, tulee huolehtia, että hänelle on määrätty pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevissa asioissa edunvalvojan sijainen, mikäli se lain mukaan on tarpeen esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.

 
Julkaistu 23.9.2013