Mika Sirelius, julkinen oikeusavustaja

• Julkisena oikeusavustajana Keski-Uudenmaan oikeusaputoimistossa, Hyvinkään toimipaikassa.
• Valmistunut oikeustieteen maisteriksi v. 2021 Itä-Suomen yliopistosta. Aikaisemmilta tutkinnoiltaan teologian maisteri, tradenomi ja ravintolakokki.
• Työkokemusta oikeusalalta 2 vuotta. Alanvaihtaja.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Julkisen oikeusavustaja on kuin ajanajaja, joka työskentelee valtiolla. Julkisena oikeusavustajana annan yksityishenkilöille oikeusapua lähes kaikenlaisissa oikeusasioissa. Käytännössä työ tarkoittaa oikeudellista neuvontaa sekä päämiesten asianajoa tuomioistuimessa tai ns. ulkoprosessuaalisesti. Työssä laaditaan myös asiakirjoja, kuten sopimuksia.

Yleisesti julkisilla oikeusavustajilla on paljon perheoikeuteen tai lapsiasioihin liittyviä juttuja ja toisen ison painopisteen muodostavat rikosoikeudelliset asiat. Hoidan toimistossamme myös turvapaikka-asioita. Kokonaisuudessaan käsiteltäviä asioita on hyvin laaja-alaisesti monenlaisilta oikeudenaloilta vero-oikeutta lukuun ottamatta. Joka viikko työssä saakin yllättyä siitä, että ”Ai tämänkin tyyppinen kysymys tulee eteen”.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Olen luonteeltani aika analyyttinen, utelias ja kovin tiedonjanoinen, ja kun kolmekymppisenä yhdistelin näitä persoonallisuuspiirteitä, niin huomasin oikeudellisen alan ja julkisen oikeusavustajan työn voivan sopia itseasiassa minulle todella hyvin. Näin myös alanvaihtajana ja perheellisenä ihmisenä, että oikeustieteen maisterin tutkinnossa on työllistymisen kannalta etuja, joka osalta vaikutti hakeutumiseen tälle alalle.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Tyypillinen työpäivä on ns. toimistopäivä, jolloin olen läsnä toimistolla tai paljon teen myös etätyönä. Työpäivä alkaa tietokoneen ja tehtävälistan avaamisella sekä sähköpostin läpikäynnillä. Oikeusavustajilla on yleensä noin 100 toimeksiantoa saman aikaan auki, jotka kaikki elävät omaa elämäänsä – sähköposti usein kertoo, mitkä asioista ovat aktivoituneet ja etenevät. Toimistopäivään voi kuulua myös uusien tai vanhojen asiakkaiden tapaaminen toimistolla.

Yksi tyypillinen työpäivä voi olla taas valmistelu-, pääkäsittely- tai sovitteluistuntopäivä tuomioistuimessa. Työviikko rakentuu tyypillisesti 1-2 tuomioistuinpäivästä tai muusta kokoontumisesta sekä 3-4 toimistopäivästä. Lisäksi työhön kuuluu jonkun verran koulutus ja verkostoitumistapahtumia.

Yleisesti kaikkiin työpäiviin ja -viikkoihin liittyy erilaisten ihmisten kohtaamista, oli se sitten sähköpostitse, puhelimella tai paikan päällä.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen Hyvinkään toimipaikassa, jossa meillä on perinteinen toimistotila työhuoneineen. Vietän toimistopäivistäni n. 60 % toimistolla ja n. 40 % etänä eli kotona omalla etätyöpisteellä. Työ sisältää myös lähialueen sisällä, n. 100 kilometrin säteellä, matkustamista esimerkiksi tuomioistuimiin ja pesänjakokokouksiin. Toimisto kulkee kuitenkin puhelimen ja tietokoneen mukana nykypäivänä kätevästi.

Julkiset oikeusavustajat eivät kuulu työaikalainsäädännön piiriin eikä heillä ei ole työaikaa. Käytännössä oma työni painottuu virastoaikoihin (klo 8-16.15) – se on mielekkäin aika työskennellä, koska silloin saa ihmisiä parhaiten kiinni. Toisinaan valmisteluja joutuu kuitenkin tekemään edellisenä iltana tai viikonloppuisin esimerkiksi tuomioistuinpäivistä tai työn matkustamistarpeista johtuen.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Substanssia eli lakia pitää osata lukea, tulkita ja analysoida, kuten kaikessa oikeudellisessa työssä. Toisaalta oikeusavustajan työssä vaaditaan esimerkiksi tuomareita enemmän ihmissuhdetaitoja, sillä työssä tulee kohdattua paljon niin omia asiakkaita eli päämiehiä kuin vastapuolia, joiden kanssa yritetään neuvotella ja sovitella asioista.

Työ on hyvin itsenäistä ja siinä on kyettävä määrittämään itse itselleen, kuinka paljon ja miten työnsä tekee sekä miten työaikansa hallitsee ja järjestää, jotta kokonaisuus on tasapainossa ja työnteko palvelee omia tarpeita sekä vahvuuksia. Jokaisesta toimeksiannosta julkinen oikeusavustaja kantaa vastuun viimekädessä itse.

Mikä on parasta ammatissasi?

Pidän ehdottomasti työn itsenäisyydestä eli siitä, että saan itse päättää ja miettiä, mikä on paras tapa ajaa ja viedä päämiehen asiaa eteenpäin, jotta tämän toiveet ja tavoitteet toteutuisivat – se ei suinkaan aina tarkoita sitä, että voitetaan asia oikeudessa, sillä elämässä on paljon muitakin näkökulmia huomioitavana päämiehen etua miettiessä ja siitä keskustellessa.

Positiivista työssä on se, että pääsee näkemään ja olemaan tekemisessä laaja-alaisesti eri oikeudenalojen kanssa. Tämä on hyvä paikka kartuttaa omaa osaamistaan niin substanssin, eli eri oikeudenalojen tuntemisen, kuin prosessaamisen osalta. Harva paikka tarjoaa yhtä hyvän ja laajan näkökulmaa oman ammattitaidon kehittämiseen kuin tämä.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Haastavuus on siinä, että työ vaatii oikeusavustajalta kykyä hallita tilannetta ja huolehtia siitä, ettei töitä pääse kasaantumaan niin paljon, ettei niistä selviä ja asioita jää hoitamatta. Itsenäisyyden kantaminen voi olla välillä raskasta ja tämä työntekemisen muoto ei ehkä kaikille sovi.

Haastavaa on myös sopivan rajauksen löytäminen asiakaskontaktien järjestämisessä. Niiden runsaus ja intensiivisyys voi olla henkisesti työlästä. Toisaalta oikean määrän ja sopivan tasapainon löytäminen on palkitsevaa.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee julkisen oikeusavustajan ammattia?

Tehtävässä kohtaa ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa ja on mahdollisuus heitä auttaa. Työssä saa paljon kokemusta tuomioistuimissa avustamisesta. Valtiolla on ehdottomasti etuna hyvä tukiverkosto, sekä ammattitaitoiset oikeusapusihteerit työparina. Julkisena oikeusavustajana toimiminen on etuoikeutettu paikka, sillä työssä pystyy keskittymään oikeusasioiden hoitamiseen asiakashankinnan tapahtuessa itsestään.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Vähän vastaavanlaisesti kuin lääkärin työllä, ihmisten oikeusasioiden hoitamiselle on aina tarvetta, ja tässä mielessä työtä tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Samalla kansainvälistymisnäkökulma tulee kasvamaan ja muuttamaan työn luonnetta – ainakin Uudenmaan alueella on jo paljon oikeusasioita, joissa on jonkinnäköinen linkitys ulkomaille, EU:n sisälle tai sen ulkopuolelle.