Hämeenlinnan HAO 11.3.2016 16/0127/1

Tulovero – Yleishyödyllinen yhteisö – Pääomasijoitustoiminta – Voitonjakolaina – Kommandiittiyhtiömuotoinen rahasto - Henkilökohtainen tulo - Elinkeinotulo

Diaarinumero: 00609/15/8108
Taltionumero: 16/0127/1
Antopäivä: 11.3.2016
Sovelletut oikeusohjeet: Tuloverolaki 16 §, Tuloverolaki 22 §, Tuloverolaki 23 § 1 mom, Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 §, Laki verotusmenettelystä 28 § 1 mom

Päätöslyhennelmä

Säätiö, joka oli tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, oli pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua siitä, olisiko perustettavan kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston säätiölle voitonjakolainasta maksama korko säätiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Kommandiittiyhtiö hankkisi sijoitussalkkunsa ostamalla säätiöltä sen pääomarahastosalkun säätiön antamalla enintään 15 miljoonan euron suuruisella voitonjakolainalla. Voitonjakolainalle kertyisi kiinteä yhden prosentin suuruinen vuotuinen korko ja tuottokorkoa siten, että kommandiittiyhtiön koko tulos rahaston hallinnointikulujen, yhtiömiesten palkkioiden ja voitto-osuuksien sekä mahdollisten tappioiden jälkeen olisi tarkoitus maksaa tilikausittain korkona voitonjakolainalle. Säätiö olisi lähtökohtaisesti kommandiittiyhtiön ainoa voitonjakolainan antaja, eikä säätiöllä olisi määräysvaltaa kommandiittiyhtiössä. Kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tulisi ilman pääomapanosta A Oy, joka toimii myös muiden rahastojen vastuunalaisena yhtiömiehenä. Kommandiittiyhtiön ainoaksi äänettömäksi yhtiömieheksi tulisi A Oy:n emoyhtiö B Oyj, jonka pääomapanos olisi 5 000 euroa. Yhtiömiehet eivät vastaisi voitonjakolainan pääoman tai koron maksamisesta. Voitonjakolainan antajalla olisi luottotappioriski sijoituksestaan. Rahastolla ei olisi omaa henkilökuntaa tai toimitiloja ja vastuunalainen yhtiömies tekisi sopimuksen saman konsernin varainhoito- ja rahastoyhtiöiden kanssa neuvonanto- ja hallinnointipalveluista.

Verohallinto oli ennakkoratkaisunaan lausunut, että kommandiittiyhtiön voitonjakolainalle maksama korko olisi säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati valituksessaan hallinto-oikeudelle, että säätiön kommandiittiyhtiöltä korkotulon nimellä saama suoritus olisi tosiasialliselta luonteeltaan säätiön elinkeinoyhtymästä saamaa veronalaista elinkeinotuloa ja kommandiittiyhtiön pääomapanokselle jaettavaa tulo-osuutta.

Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatussa säätiön sijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyssä säätiö ei tullut perustettavan kommandiittiyhtiön yhtiömieheksi. Siten kommandiittiyhtiölle vahvistettava elinkeinotoiminnan tulos ei tullut verotettavaksi säätiön tulona tuloverolain 16 §:n nojalla. Kun otettiin huomioon sopimusluonnosten ehdot ja ennakkoratkaisuhakemuksesta ilmenevät olosuhteet, järjestelylle annetun oikeudellisen muodon katsottiin vastaavan sen taloudellista sisältöä ja tarkoitusta. Ennen järjestelyn toteuttamista säätiön itse harjoittamasta samasta sijoitustoiminnasta saatu tulo oli ollut säätiön verovapaata henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Kun järjestelyn lopputuloksena siten saman, mutta kommandiittiyhtiölle siirretyn, sijoitustoiminnan kerryttämä tulo säätiölle tuli koostumaan voitonjakolainan korkotulosta kommandiittiyhtiöltä, verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin veron kiertämistä koskeva säännös ei tullut asiassa sovellettavaksi. Ennakkoratkaisussa kuvatun järjestelyn toteuttaminen ei myöskään sinällään merkinnyt säätiön henkilökohtaisessa tulolähteessä verotetun sijoitustoiminnan luonteen muuttumista elinkeinotoiminnan luonteiseksi.

Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2015 ja 2016

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Vesa Sirkesalo, Johanna Virmavirta ja Juhana Niemi, joka on myös esitellyt asian.

KHO:n päätös 7.2.2017 taltio 17/0459. Valituslupahakemus hylätään.

 
Julkaistu 11.3.2016  Päivitetty 12.6.2018