Hämeenlinnan HAO 11.9.2017 17/0402/1

Veronkuittaus - Konkurssi - Kiinteistövero - Ennen konkurssin alkua syntynyt verovelka - Konkurssipesän saatava

Diaarinumero: 01765/16/8512
Taltionumero: 17/0402/1
Antopäivä: 11.9.2017
Sovelletut oikeusohjeet: Tuloverolaki 19 §, Kiinteistöverolaki 6 § 1 mom, Kiinteistöverolaki 36 § 1 mom (1560/1995), Veronkantolaki (609/2005) 25 §, Veronkantolaki (609/2005) 26 § 3 mom, Veronkantolaki (609/2005) 39 § 2 mom, Konkurssilaki 1 luku 5 §, Konkurssilaki 3 luku 2 § 3 mom, Konkurssilaki 3 luku 4 § 3 mom , Konkurssilaki 5 luku 1 § 1 mom, Konkurssilaki 6 luku 1 § 1 mom, Konkurssilaki 16 luku 2 § 1 mom

Päätöslyhennelmä

A Oy oli asetettu konkurssiin 6.3.2013. A Oy:n konkurssipesä oli maksanut A Oy:lle maksuunpannun, sen omistaman teollisuuskiinteistön kiinteistöveron vuodelta 2015. Vero konkurssipesän lausuman mukaan maksettiin konkurssipesään kuuluvien varojen realisoinnista saaduilla ja muilla konkurssipesän varoilla.

Vuoden 2015 kiinteistöveron määrää alennettiin konkurssipesän oikaisuvaatimuksen johdosta. Liikaa maksetun kiinteistöveron veronpalautus käytettiin veronkuittauksella A Oy:n vuosiin 2011 ja 2013 kohdistuvien ennakonpidätysvelkojen suoritukseksi.

A Oy:n konkurssipesä vaati veronkuittauksen kumoamista, koska veronpalautusvelka ei ollut sellainen Verohallinnon velka, joka perustui konkurssia edeltäneeseen aikaan. Yhtiö totesi, että Verohallinnolla oli mennyt sekaisin kaksi eri subjektia, konkurssiin mennyt yhtiö A Oy ja A Oy:n konkurssipesä. Verohallinto on käyttänyt konkurssiin menneeltä yhtiöltä olevaa konkurssisaatavaansa sellaisen velkansa kuittaamiseen, joka on syntynyt konkurssin alkamisen jälkeen ja jossa velkojana on kokonaan toinen taho eli konkurssipesä. Kuittaus tarkoitti käytännössä sitä, että toisen verovelvollisen veronpalautusta käytettiin toisen verovelvollisen veron maksamiseen.

Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen.

Hallinto-oikeuden perustelut:

Tuloverolain mukaan konkurssi ei muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöverosta verovelvollinen on kiinteistön omistaja. Toisaalta veronkantolain mukaan kiinteistön omistajalle kuuluvan kiinteistöveron maksamisesta konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta vastaa konkurssipesä. Näin ollen tosiasiallinen kiinteistöverotuksen verovelvollinen konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta on konkurssipesä, joka suorittaa veron päältäpäin pesän varoista. Vero ei ole perittävissä konkurssivelalliselta eikä sitä myöskään voida pätevästi palauttaa konkurssivelalliselle.

Mikäli konkurssin alkamisen jälkeen määrätystä kiinteistöverosta syntyy oikeus kiinteistöveron palautukseen, kysymys ei ole konkurssilain säännöksissä tarkoitetusta velkojan velasta konkurssivelalliselle. Konkurssilainsäädännön mukaan tällaista palautusta ei voida käyttää konkurssisaatavan kuittaukseen, vaan vain konkurssipesältä olevien saatavien kuittaukseen. A Oy:n konkurssipesä on vastannut kiinteistöverosta massavelkana ja liikaa maksetun kiinteistöveron palautus kuuluu konkurssipesään. Veronpalautussaatava on konkurssipesän saatava eikä sitä missään olosuhteissa voida pitää konkurssivelallisen eli A Oy:n saatavana Verohallinnolta.

Veronkantolain (609/2005) 26 §:n 3 momentin mukaan veronpalautuksen saajan konkurssi tai veronpalautuksen ulosmittaus eivät estä veronkuittauksen toimittamista. Koska veronpalautuksen oikea saaja on ollut A Oy:n konkurssipesä, jolla ei ole ollut verovelkaa ja joka ei ole konkurssissa, ei edellä mainitulla veronkantolain säännöksellä ole tässä tapauksessa soveltamisalaa. Verolainsäädännöstä ei muutoinkaan ole saatavissa yksiselitteistä tukea Verohallinnon konkurssilainsäädännön yleisistä periaatteista selvästi poikkeavalle kuittausvaatimukselle.

Verohallinto ei voinut käyttää A Oy:ltä olevaa ennen konkurssin alkamista syntynyttä konkurssisaatavaansa A Oy:n konkurssipesälle olevan konkurssin alkamisen jälkeen syntyneen veronpalautusvelkansa kuittaamiseen.

Ratkaisijakokoonpano

Asian ovat ratkaisseet Ann-Mari Pitkäranta, Vesa Sirkesalo ja Johanna Virmavirta (ään.), joka on myös esitellyt asian.

Erimieltä

Hallinto-oikeuden vähemmistöön jäänyt jäsen hylkäsi valituksen. Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöverosta verovelvollinen on kiinteistön omistaja. Kiinteistöverolaissa ei ole säännöstä konkurssin vaikutuksesta verovelvollisen asemaan. Näin ollen kiinteistöverotuksessa verovelvollisen konkurssi ja kiinteistön siirtyminen konkurssipesän hallintaan eivät vaikuta kiinteistön omistajan verovelvollisuusasemaan. Veronkantolain mukaan kiinteistön omistajalle kuuluvan kiinteistöveron maksamisesta konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta vastaa konkurssipesä. Tällöinkin kyse on kuitenkin verovelvollisen eli kiinteistön omistajan veron maksamisesta. Vaikka konkurssipesä on hakenut muutosta konkurssipesään kuuluvan omaisuuden kiinteistöveron määrään, verovelvollinen on edelleen konkurssivelallinen. Veronpalautus on samoin verovelvollisen saatava. Verovelvollisen konkurssi ei estä veronkuittauksen toimittamista. Veronkantolain säännökset syrjäyttävät erityissäännöksinä konkurssilain säännökset. Konkurssipesän maksaman konkurssin alkamisvuoden jälkeiseltä vuodelta määrätyn kiinteistöveron palautus on voitu käyttää ennen konkurssin alkamista syntyneiden konkurssivelallisen verojäämien veronkuittaukseen.


Jatkovalitus tai valituslupahakemus vireillä KHO:ssa.

Linkit

 
Julkaistu 11.9.2017  Päivitetty 28.6.2018