Näin asioit hallinto-oikeudessa

Hallintoasiassa tehtyyn viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen.

Valitus voi olla vapaamuotoinen, mutta valituskirjelmästä on tultava ilmi:
1. Mitä päätöstä valitus koskee
2. Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä vaaditaan muutettavaksi
3. Perusteet, joilla muutosta vaaditaan
4. Valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot
5. Allekirjoitus

Valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, lähetin tai asiamiehen välityksellä. Valituksen voi toimittaa myös postitse, sähköpostitse tai telekopiona hallinto-oikeuden kirjaamoon, tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Valitusasiakirjojen on oltava perillä hallinto-oikeudessa valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä.

Valitukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:
1. Päätös, johon haetaan muutosta valitusosoituksineen. Päätöksen voi toimittaa alkuperäisenä tai jäljennöksenä.
2. Tieto siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi, esim. kopio saantitodistuksesta tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.
3. Asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu päätöksen tehneelle viranomaiselle.
4. Asiamiehen on liitettävä valitukseen valtakirja. Valtakirjaa ei kuitenkaan yleensä vaadita asianajajalta tai yleiseltä oikeusavustajalta.

Oikeudenkäynnistä

Asian vireilletulon jälkeen hallinto-oikeus hankkii viranomaiselta viran puolesta valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat ja lausunnon asiasta. Tämän jälkeen valittajalla on vielä tilaisuus antaa asiasta oma selityksensä. Asian selvitystä varten voidaan tilata myös muita asiakirjoja. Tarvittaessa voidaan lisäselvityksen saamiseksi järjestää myös suullinen käsittely tai katselmus.

Hallinto-oikeus antaa päätöksensä aina kirjallisena. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi useimmissa tapauksissa joko valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai pyytää sieltä valituslupaa.

Hallinto-oikeuden päätöksistä peritään vuosittain vahvistettava oikeudenkäyntimaksu, joka vuonna 2019 on suuruudeltaan 260 euroa. Maksua ei peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen valittajan eduksi. Lisäksi on eräitä asiaryhmiä, joissa maksua ei peritä, esimerkiksi sosiaaliasiat, lastensuojeluasiat ja mielenterveysasiat.

Lisätietoa oikeudenkäyntimaksuista
Tuomioistuinten maksut
Tuomioistuinlaki

Lisätietoa

Oheinen tieto valittamisesta ja oikeudenkäynnistä on hyvin yleisluonteista. Tarkempaa tietoa saa hallinto-oikeuden kirjaamosta, puh. 029 56 42069 (klo 8-16.15).

Lisätietoa muutoksenhausta löydät täältä.

Lisätietoa oikeudenkäynnistä hallinto-oikeudessa löydät täältä.

Turvatarkastus

Helsingin hallinto-oikeudessa tehdään turvatarkastus kaikille Tuomioistuimet-talossa asioiville. Turvatarkastuksessa on vilkkaina istuntopäivinä ruuhkaa ennen istuntojen yleisintä alkamisaikaa kello 9.00. Tämän vuoksi istuntoon kannattaa tulla hyvissä ajoin.

Hallinto-oikeuden turvatarkastuksia koskee laki turvatarkastuksista tuomioistuimissa (3.12.1999/1121). Lain 5 §:n 1 momentin mukaan turvatarkastajalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa tuomioistuimeen saapuva tai siellä oleva henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen selvittämiseksi, ettei hänellä ole mukanaan esinettä, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle tai jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen. Sanotun lainkohdan 2 momentin mukaan turvatarkastajalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tai muuten löydetty esine, jota tarkoitetaan 1 momentissa tai jonka hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen nojalla kielletty.

Huolehdi siitä, että asioidessasi Tuomioistuimet-talossa hallussasi ei ole edellisessä kappaleessa kuvattuja esineitä. Myös ns. monitoimityökalut luokitellaan turvatarkastuksessa teräaseiksi.

Istuntojen seuraaminen

Hallinto-oikeudessa menettely on pääasiassa kirjallista. Kirjallista menettelyä täydentäviä suullisia istuntoja järjestetään lähinnä lastensuojelu- ja turvapaikka-asioissa, jotka ovat luonteeltaan salassa pidettäviä. Tämän vuoksi ulkopuoliset henkilöt eivät voi seurata niitä. Niin sanotuissa julkisissa asiaryhmissä suullisia istuntoja järjestetään erittäin harvoin, eikä tiedossa ole tällä hetkellä tulossa olevia julkisia istuntoja.

 
Julkaistu 2.10.2019