Helsingin HAO 8.8.2018 18/0446/5

Toimeentulotuki – Oikeus toimeentulotukeen – Tilapäinen oleskelu – Kiireellinen toimeentulotuen tarve – Turvapaikanhakija – Täytäntöönpanokelpoinen päätös

Diaarinumero: 03685/17/6142
Taltionumero: 18/0446/5
Antopäivä: 8.8.2018

Asiassa oli kysymys kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen hakijan oikeudesta perustoimeentulotukeen.

Hallinto-oikeus oli 26.10.2016 hylännyt X:n turvapaikkaa koskeneen valituksen. X:lle oli 8.12.2016 ilmoitettu, että hänen vastaanottopalvelunsa päättyvät 7.1.2017. Kansaneläkelaitos oli 12.1.2017 hylännyt X:n hakemuksen toimeentulotuen myöntämisestä ajalle 1.1.–28.2.2017, koska X:n oleskelu Suomessa oli katsottu tilapäiseksi. Kansaneläkelaitoksen Oikaisuvaatimuskeskus oli 3.4.2017 hylännyt X:n oikaisuvaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus ei ollut päätöksellään 3.2.2017 myöntänyt valituslupaa turvapaikkaa koskeneessa asiassa.

Hallinto-oikeus hylkäsi X:n valituksen. Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli kysymys kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen hakijan oikeudesta perustoimeentulotukeen kahden kuukauden ajalta. Toimeentulotukilakiin ei sisälly nimenomaisia säännöksiä toimeentulotukijärjestelmän soveltamisesta maassa väliaikaisesti tai ulkomaalaislainsäädännön kannalta laittomasti oleskeleviin ulkomaalaisiin. Myös tilapäisesti Suomessa oleskelevalla hakijalla on toimeentulotuen viimesijaisuus ja perustuslain 19 §:n huomioon ottaen oikeus toimeentulotukeen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, jos tämä on sen tarpeessa, eikä voi turvata toimeentuloaan sanotussa tilanteessa muulla tavoin.

Toimeentulotukilain soveltamisen kannalta ulkomaalaisen oleskelun luonteella ja sillä, missä tilanteessa toimeentulotukea on haettu, on kuitenkin merkitystä arvioitaessa sitä, onko hakijalla oikeus viimesijaisena etuutena maksettavaan toimeentulotukeen. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2015:173 ilmenee, että lähtökohtana ei kaikissa tilanteissa ole se, että toimeentulotukea tulisi aina myöntää ulkomaalaiselle samoin edellytyksin ja samassa laajuudessa kuin muutoin vastaavassa tilanteessa olevalle Suomen kansalaiselle.

Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen saaneen toimeentulotuen hakijan oleskelu Suomessa on katsottava tilapäiseksi. Myös tilapäisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä voi sinänsä olla tietyin edellytyksin oikeus toimeentulotukeen. Tällaisessa tilanteessa henkilön edellytykset saada toimeentuloa ja itsenäistä selviytymistä edistävää toimeentulotukea ei kuitenkaan ole samanlainen kuin taloudellisesti vastaavassa tilanteessa olevalla vakituisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä. Asiassa saatu selvitys huomioon ottaen perustoimeentuloa koskevaa hakemusta 29.12.2016 tehtäessä ei ollut ollut kysymys toimeentulotukilain 14 a §:n 1 momentissa ja 14 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sellaisesta kiireellisestä ja välttämättömästä toimeentulotuesta, että Kansaneläkelaitoksen olisi tullut myöntää kiireellinen, vain muutaman päivän käsittävä toimeentulotuki X:lle esimerkiksi hätämajoitukseen, ruokaan tai mahdollisesti välttämättömiin lääkkeisiin.

Asian arvioinnissa voitiin ottaa huomioon myös se, että X:llä oli ollut oikeus vastaanottopalveluihin ja välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon hakemuksessa tarkoitettuna aikana ilmoittautumalla vapaaehtoisen paluun järjestelmään. Toimeentulotuki ei siten ollut ollut toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu viimesijainen etuus. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että Kansaneläkelaitos oli näissä olosuhteissa, hakemuksen sisältö ja tarkoitus huomioon ottaen, voinut hylätä hakemuksen, joka on koskenut toimeentulotuen hakemusta tulevalle kahdelle kuukaudelle.

Äänestys 7-5 ja esittelijän eriävä mielipide.

Vähemmistö ja asian esittelijä katsoivat, että niin kauan kuin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön turvapaikka-asiaa ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, hakijan oleskeluun Suomessa on edelleen olemassa laillinen peruste, eikä hänen voida edellyttää hakeutuvan vapaaehtoisen paluun järjestelmään turvatakseen toimeentulonsa. Siltä osin kuin asiassa oli ollut kysymys toimeentulotuen myöntämisestä ajalle, jolloin X:n turvapaikka-asiaa ei vielä ollut lainvoimaisesti ratkaistu, Kansaneläkelaitos ei siten ollut voinut hylätä X:n hakemusta yksinomaan hänen Suomessa oleskelunsa tilapäisyyden perusteella arvioimatta hakijan tarvetta toimeentulotukeen hänen kokonaistilanteensa huomioon ottaen.

Suomen perustuslaki 19 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom, 2 §, 8 § ja 14 a § 1 mom
Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 14 a § 3 mom ja 31 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen, Jaana Moilanen, Marja Viima, Petteri Leppikorpi, Elena Feldman, Riikka Valli-Jaakola, Jonna Konstari (t), Nina Tuominen, Sari Komonen, Liisa Selvenius-Hurme ja Annamari Laakkonen.

Asian esittelijä Teppo Koskinen

 
Julkaistu 10.8.2018