Hovioikeuden ratkaisut
  • Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
    Rikoksesta epäillyn kuvan ja nimen julkaiseminen Facebookissa
    Kieltoerehdys
    Loukatun suostumus

    Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että polttoaineen anastamisesta epäillyn henkilön kuvan ja nimen julkaiseminen loukkasi tämän yksityisyyttä, eikä polttoaineautomaattiin kiinnitetty tarra merkinnyt pätevää suostumusta perusoikeutena suojatun yksityiselämän loukkaamiseksi. Teon rangaistavuutta ei poistanut myöskään poliisin edustajan lehdessä esittämä kannanotto, että teosta ei tulisi seuraamuksia.

  • Lähestymiskielto
    Oikeudenkäyntikulut

  • Asunto-osakeyhtiö – yhtiöjärjestyksen tulkinta – äänileikkuri

    Asiassa oli kysymys siitä, oliko asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa äänestettäessä tullut noudattaa asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 13 §:n 2 momentissa säädettyä niin sanottua äänileikkuria vai tuliko asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä tulkita siten, ettei äänileikkurisäännöstä sovelleta yhtiössä.

  • Suomalaisen tuomioistuimen toimivalta - turvapaikanhakija - avioero - lapsen huolto- ja tapaamisoikeus

  • Asumisoikeus - Käyttövastikkeen enimmäistaso

    Kysymys asumisoikeuslain 16 §:n 4 momentin mukaisen asumisoikeushuoneiston käyttövastikkeen enimmäistason määrittelystä sekä siitä, oliko kantajalta peritty käyttövastike ylittänyt tämän tason. Kysymys myös käyttövastikkeen enimmäistason vahvistamista koskevien vaatimusten tutkimisesta.

  • Vuokrasopimuksen purkaminen ja velkomus – Kanteen ennenaikaisuus

    Kun otettiin huomioon, että saatavan erääntyneisyyttä oli pidettävä pääsääntönä suorituskanteen tutkimiselle ja hyväksymiselle ja tästä pääsäännöstä ei ollut asuinhuoneiston vuokraamisesta annetussa laissa poikettu ja saatavan syntyminen oli edellytys suoritustuomiolle, hovioikeus katsoi, että kaupungin vaatimus siitä, että A velvoitetaan suorittamaan päivävuokraa tuomion antamista seuraavan kuukauden alusta lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan oli aiheeton ja ennenaikainen, ja se oli sen vuoksi selvästi perusteettomana hylättävä.

  • Törkeä huumausainerikos
    Törkeä todistusaineiston vääristeleminen
    Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen
    Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

    Tämä ratkaisuseloste sisältää Helsingin hovioikeuden tuomion niin sanotussa tynnyrijutussa, jossa vastaajana on ollut Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä toiminut rikosylikomisario Jari Aarnio.

  • Esteellisyys
    Välimiesmenettely

  • Rangaistuksen mittaaminen, sakko

  • Pesänselvittäjät - EU:n perintöasetus - tuomioistuimen toimivalta - asuinpaikka

  • Oikeudenkäyntikulut – Riidaton velkomusasia – Korkea taksa

    OK Perintä Oy vaati riidattomassa velkomusasiassa velallisen velvoittamista suorittamaan samalla haastehakemuksella kahdelta eri velkojalta siirtyneitä saatavia. Käräjäoikeus velvoitti yksipuolisella tuomiolla velallisen suorittamaan vaaditut pääomat korkoineen ja kuluineen. Hovioikeus katsoi, että saatavia oli kerätty samaan haastehakemukseen useilta velkojilta ja oikeudenkäyntikulut tuli tuomita vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkean taksan mukaisena.

  • Työsuhteen irtisanominen - Liikkeen luovutus

    Yleisradio Oy ja Aito Tehdas Oy olivat 3.9.2014 solmineet sopimuksen liiketoiminnan kaupasta, jolla Yleisradio Oy oli luovuttanut Uusi päivä -ohjelman tuotantoon liittyvän tuotannollis-teknisen liiketoiminnan Aito Tehdas Oy:lle. Yleisradio Oy oli samassa yhteydessä solminut Aito Tehdas Oy:n kanssa palvelusopimuksen teknisten palveluiden tuottamisesta, jonka perusteella Aito Tehdas Oy oli vastannut Uusi päivä -ohjelman teknisten tuotantopalveluiden tuottamisesta.

    Liiketoimintakaupassa Yleisradiolta Aito Tehdas Oy:lle siirtyneet Uusi päivä -ohjelman tuotantoon osallistuneet kolme työntekijää vaativat kanteissaan, että irtisanominen katsottiin työsopimuslain vastaiseksi ja että Yleisradio Oy velvoitetaan suorittamaan korvausta työsopimuksen lainvastaisesta päättämisestä ja laiminlyödystä irtisanomisajan palkasta. Käräjäoikeus katsoi, että Yleisradion ja Aito Tehdas Oy:n järjestelyissä ei ollut kysymys liikkeen luovutuksesta ja että kantajien työsopimukset oli siirretty työsopimuslain vastaisesti ilman heidän suostumustaan Aito Tehdas Oy:lle. Kantajilla oli oikeus korvauksiin työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja laiminlyödystä irtisanomisajan palkasta.

    Yleisradio Oy valitti hovioikeuteen. Hovioikeudessa oli Yleisradio Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, olivatko käräjäoikeudessa kantajina olleiden työntekijöiden työsuhteeseen liittyneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyneet Aito Tehdas Oy:lle työsopimuslaissa tarkoitetun liikkeen luovutusta koskevan säännöstön nojalla.

    Toisin kuin käräjäoikeus oli katsonut, hovioikeuden kokonaisarvio Yleisradio Oy:n ja Aito Tehdas Oy:n järjestelyihin liittyvistä tekijöistä oli, että Yleisradion piiristä oli luovutettu Aito Tehdas Oy:lle Uusi päivä -ohjelman tuotannollis-teknisiä palveluita harjoittanut taloudellinen toiminnallinen kokonaisuus, joka oli säilyttänyt identiteettinsä. Kysymyksessä oli siten työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus, eikä kantajilla ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä eikä oikeutta irtisanomisajan palkkaan. Hovioikeus hylkäsi kanteet. (ään.)

  • Ulosotto - ulosmittaus
    Konkurssi
    Euroopan unionin oikeus - maksukyvyttömyysasetus

    A:ta koskenut konkurssi oli aloitettu Ranskassa tuomioistuimen 6.2.2012 antamalla päätöksellä maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 mukaisena päämenettelynä ja oli 9.7.2012 julistettu päättyneeksi A:n varattomuuden vuoksi. Ranskan kauppalain mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn päättäminen varojen riittämättömyyden vuoksi ei palauttanut velkojille oikeutta erillisperintään laissa mainittuja erityistapauksia lukuun ottamatta, joista asiassa ei ollut kysymys. A:n omaisuutta ei voitu maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen ulosmitata Suomessa saatavista, jotka olivat syntyneet ennen Ranskassa käydyn maksukyvyttömyysmenettelyn päättymistä.

  • Yhteistoiminta – hyvitys – tietojenantovelvollisuus – neuvotteluesitys – valtio

  • Oikeusapu – Avustajan palkkio

  • Kavallus – törkeä kavallus

    A oli kauppaliikkeen kassavastaavana työskennellessään anastanut kauppaliikkeen varoja 11.768,21 euroa pohjakassasta ja kassakaapista ottamalla. Hovioikeus katsoi, ettei kavalluksen kohteena ollut törkeän kavalluksen edellyttämä suuri määrä varoja. A tuomittiin rangaistukseen perusmuotoisesta kavalluksesta.

  • Huumausainerikos – huumausainerikoksen valmistelu
    Rangaistuksen määrääminen

    Tulli oli takavarikoinut A:lle osoitetun lähetyksen, joka oli sisältänyt 1.028 grammaa BMK glysidihappoa. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen huumausainerikoksen valmisteluun, kun asiassa tuli näytetyksi, että hän oli tilannut aineen tarkoituksenaan valmistaa siitä amfetamiinia tai metamfetamiinia. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta.

  • Muutoksenhaku – kantelu
    Poissaolo oikeudesta vastaajana – noutomääräys

    Rikosasian vastaaja oli määrätty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuotavaksi käräjäoikeuden istuntoon. Kysymys siitä, oliko vastaajalla oikeus kannella noutomääräyksestä.

  • Velkomus – Perintäkulut – Vapaamuotoinen tiedoksianto

    RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

    Perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittava yhtiö P Oy (perintäyhtiö) oli lähettänyt H:lle maksumuistutuksen. H oli maksanut maksumuistutuksessa vaaditun summan yhdeksän päivää eräpäivän jälkeen. Perintäyhtiö oli neljä päivää ennen maksusuoritusta lähettänyt H:lle maksuvaatimuksen. H:n maksusuoritus ei ollut kattanut maksuvaatimuksen mukaisia perintäkuluja ja viivästyskorkoja. Perintäyhtiö oli tästä syystä lähettänyt H:lle toisen maksuvaatimuksen ja toisen maksumuistutuksen. Kaikki perintäkirjeet oli lähetetty H:n väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseen. H kiisti saaneensa kolmea jälkimmäistä perintäkirjettä.

    Kysymys sen arvioinnista, onko H:n katsottava vastaanottaneen lähetetyt maksumuistutukset ja -vaatimukset. Kysymys myös siitä, onko H:n maksuvelvollisuus ollut perintälain ja hyvää perintätapaa koskevan linjauksen mukainen sekä kohtuullinen.

  • Työsopimus – lomakorvaus – odotusajan palkka - vuosilomalaki

  • Todistelu - näytön arviointi
    Syyttömyysolettama
    Huumausainerikos

  • Todistelu - näytön arviointi
    Syyttömyysolettama
    Huumausainerikos

  • Rekisterimerkintärikos

    A oli liittänyt kansalaisuutta koskevaan hakemukseensa virheellisen kielitutkintotodistuksen, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto olisi voinut tehdä virheellisten tietojen perusteella päätöksen kansalaisuuden myöntämisestä. Hovioikeus katsoi, ettei kielitutkintotodistuksesta ilmenevää tietoa sellaisenaan ollut tarkoitus merkitä viranomaisen rekisteriin eikä A:n voitu katsoa syyllistyneen syyttäjän rangaistusvaatimuksesta ilmenevään rekisterimerkintärikokseen. Syyte hylättiin.

  • Rikosuhrimaksu - määrääminen

  • Vahingonkorvaus - työpalkka - töiden vertailukelpoisuus - sama tai samanarvoinen työ - tasapuolinen kohtelu

    A oli ollut palomiehen virassa kaupungin pelastuslaitoksen palveluksessa ja työskennellyt osan työajastaan perustason ensihoitotehtävissä ensihoitoyksikössä eli ambulanssissa. Kaupunki oli maksanut A:lle alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin koko työaikansa ambulanssissa työskenneille perustason ensihoitajille. Kysymys siitä, olivatko palomiehen ja perustason ensihoitajan työt keskenään vertailukelpoisia sekä samoja tai samanarvoisia ja siitä, oliko kaupunki rikkonut tasapuolisen kohtelun vaatimusta maksaessaan A:lle alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajille.

  • Osakeyhtiö – Yhtiön varojen jako -Jaettujen varojen palauttaminen
    Konkurssi – Takaisinsaanti konkurssipesään

    A Oy oli vuosina 2007 ja 2008 jakanut osinkoja B Oy:lle sekä vuonna 2007 maksanut B Oy:lle takaisin pääomalainaa. Kysymys siitä, oliko A Oy:llä ollut osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla vapaata pääomaa osinkojen jakamiseen ja pääomalainan takaisinmaksamiseen sekä siitä, oliko A Oy ollut vuosina 2007 ja 2008 maksukyvytön tai olivatko osingonjaot johtaneet yhtiön maksukyvyttömyyteen ja oliko varojen jako tapahtunut osakeyhtiölain vastaisesti. Kysymys myös siitä, tuliko osa jaetuista varoista peräyttää A Oy:n konkurssipesään takaisinsaantilain perusteella.

  • Ulosottovalitus
    Konkurssi
    Täytäntöönpanokulut

    A:n ulosottovelkojen kattamiseksi oli ulosmitattu hänen omistamansa Asunto Oy B:n osakkeet. Ulosottoa oli hakenut Verohallinto. Kohteen osalta ulosottovirastolle oli aiheutunut 26.5.2011–6.7.2015 täytäntöönpanokuluja yhteensä 25.801,81 euroa. A oli asetettu konkurssiin 16.7.2015.

    Kysymys ulosotossa aiheutuneiden täytäntöönpanokulujen maksuvelvollisuuden määräytymisestä ulosottomenettelyn vaihduttua konkurssimenettelyksi.

  • Oikeusapu – Lisäomavastuu

  • Etsintä
    Ampuma-ase
    Oikeudenkäyntimenettely – Tutkimatta jättäminen

    A:n asuntoon oli tehty etsintä A:n ampuma-aseiden ottamiseksi poliisin haltuun. A saattoi etsinnän laillisuuden käräjäoikeuden tutkittavaksi ja vaati valtiolta korvauksia laittoman kotietsinnän aiheuttamasta kärsimyksestä. Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että asunnossa suoritettu etsintä oli toimitettu ampuma-aselain ja poliisilain nojalla eikä tuomioistuimella ollut toimivaltaa asiassa. Käräjäoikeus jätti A:n vaatimukset tutkimatta.

    A:n valitettua hovioikeuteen hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin katsomaan, että etsintä oli suoritettu ampuma-aselain ja poliisilain nojalla. Hovioikeus totesi kuitenkin, että asunnossa suoritettava etsintä oli nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa aseiden haltuunottoa koskevassa tilanteessa menettelyltään käytännössä samanlainen riippumatta siitä, oliko etsinnän perusteena pakkokeinolaki vai poliisilaki. Kummassakin tapauksessa etsintä sinällään loukkasi perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa turvattua kodin suojaa. Kodin suojaan puuttumiselta voitiin kummassakin tapauksessa edellyttää oikeusturvatakeita, joita ei ollut perusteltua arvioida eri tavoin yksinomaan puuttumisen perusteesta riippuen. Hovioikeus päätyi tulkitse-maan pakkokeinolain 8 luvun 18 §:ää perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti laajentavasti ja katsoi, että säännöksen perusteella tuomioistuimen tutkittavaksi voitiin saattaa myös poliisilain 2 luvun 6 §:n perusteella kotirauhan suojaamassa tilassa suoritettu etsintä.

    Hovioikeus katsoi, että asuntoon kohdistetun etsinnän laillisuus voitiin arvioida tuomioistuimessa ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Asia palautettiin käräjäoikeuteen.

  • Vahingonkorvaus – Kärsimys
    Syyttömästi pidätetyn ja vangitun korvaus – matkustuskielto

    Valtiokonttori oli syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (jäljempänä syyttömästi vangitulle maksettavasta korvauksesta annettu laki) nojalla korvannut A:lle ja B:lle kummallekin kiinniolo- ja matkustuskieltoajan aiheuttamasta kärsimyksestä 715 euroa. Kiinnioloajalta korvausta on myönnetty 115 euroa ja matkustuskieltoajalta 40 euroa vuorokaudelta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, jossa A ja B olivat vaatineet, että korvausta korotetaan matkustuskieltoa koskevan ajan kärsimyksen osalta siten, että valtiokonttorin korvauspäätöksen mukaisen 715 euron lisäksi heille kummallekin tuomitaan korvausta 2.285 euroa. Hovioikeudessa oli A:n ja B:n valituksen osalta kysymys siitä, tuliko kärsimyksestä matkustuskiellosta maksettavaa korvausta korottaa.

    Tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei valtiokonttorin maksamaa korvausta ollut aihetta korottaa.

  • Yrityssalaisuuden rikkominen
    Tahallisuus

    A ja B olivat menneet osaomistajiksi ja vastuuhenkilöiksi C:n aikaisemmin yksin omistamaan yhtiöön, joka alkoi toimia samalla alalla kuin A:n ja B:n entinen työnantajayhtiö T. Syytteen mukaan A ja B olivat käynnistäessään uuden yhtiönsä liiketoiminnan oikeudettomasti ilmaisseet ja käyttäneet T:n yrityssalaisuuksia taloudellisen hyödyn hankkimiseksi ja C oli auttanut heitä. A ja B kiistivät syytteen katsoen käyttäneensä ainoastaan ammattitaitoonsa kuluvia yleisluonteisia tietoja. Arvioinnissa oli otettava huomioon yhtäältä T:n oikeus suojata yrityssalaisuuksiaan ja toisaalta A:n, B:n ja C:n elinkeinovapaus. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteet. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että A:n ja B:n ilmaisemat ja käyttämät tiedot olivat olleet luonteeltaan yrityssalaisuuksia. Heidän vastuullisessa asemassa yhtiössä T hankkimaan kokemukseensa nähden oli selvää, että he olivat olleet tietoisia ilmaisemiensa ja käyttämiensä tietojen luonteesta. Teko oli siten ollut tahallinen ja heidän katsottiin syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen.

    C:n oli hänen kokemukseensa nähden täytynyt tietää, että liiketoiminnan varsin nopea käynnistäminen oli ollut toteutettavissa ainoastaan jäljentämällä T:n liiketoiminta tai osia siitä. Hovioikeus katsoi, että C oli auttanut A:n ja B:n tahallisen rikoksen tekemisessä muun muassa rahoittamalla liiketoimintaa. C:n katsottiin syyllistyneen avunantoon yrityssalaisuuden rikkomiseen.

  • Siviilipalveluksesta kieltäytyminen
    Perustuslaki - Perusoikeudet - Perustuslain etusija
    Yhdenvertaisuus

    Asevelvollisuutta suorittamaan määrätty A oli hakenut siviilipalvelukseen ja ennen siviilipalveluksen aloittamista kieltäytynyt suorittamasta sitä sen vuoksi, että hänen vakavat omantunnon syynsä estivät asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisen. Syyttäjä vaati A:lle siviilipalveluslain 74 §:n nojalla rangaistusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen mukaisesti kieltäytymisestään 173 päivän vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että A:n rangaistukseen tuomitseminen merkitsisi perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua suhteessa Jehovan todistajiin ja oli siten ristiriidassa perustuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja 2 momentissa tarkoitetun syrjintäkiellon kanssa, kun näitä säännöksiä tulkittiin yhdessä Suomea velvoittavien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ristiriita oli perustuslain 106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeinen. Tähän arvioon ei vaikuttanut se, että Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annettu laki oli säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä hylättiin ja A vapautettiin rangaistuksesta.

    Vahvennetussa kokoonpanossa ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Vähemmistö oli samaa mieltä siitä, että A:n tuomitseminen rangaistukseen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista ja 2 momentissa tarkoitetun syrjintäkiellon vastaista, kun erilaiselle kohtelulle ei ollut objektiivista ja hyväksyttävää syytä. Vapautuslaki oli kuitenkin säädetty aikanaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja lakia säädettäessä eduskunta oli hyväksynyt laista aiheutuvan erilaisen kohtelun. Tässä tapauksessa ei ollut perustuslakivaliokunnan omaksumien kriteerien perusteella edellytyksiä päätyä siihen, että tuomioistuin voisi poikkeuslakimenettelystä huolimatta arvioida asiaa perustuslain 106 §:n perusteella. Siksi perustuslaki ei asettanut estettä A:n tuomisemiselle rangaistukseen.

  • Välityslauseke
    Sovittelu
    Tuomioistuimen toimivalta
    Oikeudenkäyntikulut

  • Rakennusurakka
    Yleiset sopimusehdot
    Viivästyssakko
    Vahingonkorvaus

    Kysymys siitä, onko tilaajalla Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998 -ehdot) mukaisten viivästyssakkojen lisäksi oikeus saada vahingonkorvausta urakoitsijalta urakan viivästyksen johdosta.

  • Isyyden vahvistaminen
    Perustuslaki -Perusoikeudet - Perustuslain etusija
    Euroopan ihmisoikeussopimus
    Yksityiselämän suoja
    Yhdenvertaisuus

    Hovioikeuden ratkaisussa katsottiin, että haudan avaamista koskevan vaatimuksen hylkääminen oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 5 §:n 1 ja 2 momentin nojalla olisi kysymyksessä olevassa asiassa perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain ja sen 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojaa koskevan säännöksen kanssa. Haudan avaamista tutkittavan näytteen ottamista varten koskeva kielto jätettiin perustuslain vastaisena tässä tapauksessa soveltamatta. Hauta voitiin avata oikeusgeneettisestä isyystutkimuslaissa tarkoitetun kudosnäytteen ottamiseksi.

  • Perusteettoman edun palautus
    Avoliitto

    Asiassa on ollut kysymys siitä, oliko B saanut perusteetonta etua entisen avopuolisonsa A:n kustannuksella A:n B:n omistamalla vapaa-ajan kiinteistöllä tekemien rakennustöiden ja rakentamiseen liittyvien kustannusten maksamisen johdosta.

 
Julkaistu 19.6.2018