Hovioikeuden ratkaisut
  • Tarkkailuhaalarin käyttö
    Vahingonkorvaus
    Euroopan ihmisoikeussopimus
    Yksityiselämän kunnioittaminen
    Perustuslaki
    Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen

    A oli suorittaessaan vankeusrangaistusta Helsingin vankilassa vuonna 2012 ollut eristämistarkkailussa perhetapaamisen jälkeen ja joutunut käyttämään niin kutsuttua tarkkailuhaalaria noin neljäntoista tunnin ajan. A vaati korvausta tarkkailuhaalarin käytöstä aiheutuneesta kärsimyksestä. A:n mukaan hänen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeuttaan yksityiselämän kunnioittamiseen ja perustuslain 7 §:ssä turvattua oikeuttaan henkilökohtaiseen vapauteen oli loukattu, kun hänen henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa oli puututtu ilman laissa säädettyä perustetta.

    Hovioikeus katsoi, että tarkkailuhaalarin käyttö ilman laissa säädettyä perustetta oli loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua yksityiselämän kunnioitusta perustuslaissa turvattua oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Loukkaus ei myöskään ollut vähäinen. Valtio tuomittiin korvaamaan A:lle aiheutuneesta kärsimyksestä 2.000 euroa.

  • Työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaaminen

    A oli työnantajan edustajana irtisanonut luottamusmiehen työntekijän henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. Ennen irtisanomista A ei ollut varmistautunut henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden olemassaolosta eikä hankkinut enemmistön suostumusta niiltä työntekijöiltä, joita luottamusmies oli edustanut. Irtisanominen oli näin ollen tapahtunut ilman laissa säädettyä ja työehtosopimuksessa määrättyä perustetta. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamiseen. Rikosta voitiin kuitenkin pitää tekoon ja tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana, ja A jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

  • Rikosten yhtyminen
    Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
    Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
    Seksuaalinen hyväksikäyttö
    Salakatselu

    A oli kuvannut 15-vuotiasta asianomistaja B:tä tämän peseytyessä suihkussa. Menettelyn ei katsottu täyttäneen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöä. A:n syyksi luettiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen.

    Lisäksi A oli eri tilaisuudessa kuvannut alastomana nukkumassa ollutta täysi-ikäistä asianomistaja C:tä. A:n katsottiin syyllistyneen salakatseluun. Syyte pakottamiseen seksuaaliseen tekoon hylättiin.

  • Veropetos
    Ne bis in idem -kielto
    Autoverotuspäätös
    Vientipalautus

  • Vahingonkorvaus
    Urakkasopimus
    Oman pääoman menettäminen
    Rekisteri-ilmoitus

    A on tehnyt 13.10.2008 yhtiö Y Oy Ltd:n kanssa sopimuksen hirsitalon rakentamisesta 328.000 euron urakkahintaan. A on maksanut urakkasopimuksen piiriin kuulunteista töistä Y Oy Ltd:lle ja kahdelle muulle yhtiölle yhteensä 362.200 euroa sekä lisäksi erikseen tilaamistaan lisätöistä 142.468,34 euroa. Y Oy Ltd on asetettu konkurssiin 13.10.2010. B on ollut Y Oy Ltd:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen.

    A oli vaatinut B:tä osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla korvaamaan vahingon, jonka A oli väittänyt aiheutuneen hänelle sen johdosta, että B oli laiminlyönyt tehdä kaupparekisteriin osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n edellyttämän merkinnän Y Oy Ltd:n oman pääoman menettämisestä. Asiassa oli vahingonkorvausvelvollisuuden perusteen osalta kysymys siitä, milloin Y Oy Ltd oli menettänyt oman pääomansa ja milloin B oli sen havainnut, ja siitä, oliko A:n väittämä vahinko syy-yhteydessä B:n laiminlyöntiin. Lisäksi kysymys oli A:lle aiheutuneen vahingon määrästä.

  • Oikeustoimi
    Oikeustoimen kohtuullistaminen
    Välimiesmenettely

    Kysymys varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n soveltamisesta välityslausekkeeseen linkeinoharjoittajien välisessä sopimuksessa.

  • Kuljetussopimus
    Tiekuljetus
    Vahingonkorvaus

  • Oikeudenkäynnin julkisuus
    Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus

  • Työsopimus
    Liikkeen luovutus – kanneaika

    A oli ollut työsuhteessa B Oy:öön. B Oy:n ravintola, jossa A oli työskennellyt, oli siirtynyt liikkeen luovutuksen myötä C Oy:lle 1.9.2013. A:n työsuhde oli jatkunut C Oy:n palveluksessa ja päättynyt 17.11.2013. A vaati työsuhteeseen perustuvia palkkasaatavia vuosilta 2010–2012 B Oy:ltä 13.10.2015 vireille tulleella kanteella. B Oy vaati kanteen tutkimatta jättämistä, koska A:n työsuhde B Oy:öön oli liikkeen luovutuksessa työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla päättynyt ja mainitun lainkohdan tarkoittama kahden vuoden kanneaika oli tämän vuoksi kulunut.

    Liikkeen luovutuksen ei katsottu päättäneen luovutuksensaajan palveluksessa jatkaneen työntekijän työsuhdetta työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Tämän vuoksi kahden vuoden kanneajan ei katsottu alkaneen liikkeen luovutuksesta ja kanne voitiin tutkia.

  • Pahoinpitely
    Ne bis in idem – turvaamistoimenpiteet – sijoittaminen vankilassa

    Vankeusvangit A, B ja C olivat epäiltyinä vankilan ulkoilupihalla 17.12.2014 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Heitä oli epäillyn pahoinpitelyn jälkeen vankeinhoitoviranomaisen tekemän päätöksen perusteella pidetty erillään muista vangeista 19.12.2014–2.1.2015. Lisäksi heidät oli 2.1.2015 lukien sijoitettu vankilan varmuusosastolle. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle, B:lle ja C:lle rangaistusta vankilan ulkoilupihalla tehdystä pahoinpitelystä. A, B ja C vaativat, että syyte tulee jättää ne bis in idem -periaatteen johdosta tutkimatta, koska heille oli määrätty vankeinhoitoviranomaisten toimesta rangaistukset.

    Vankien erillään pitämisen ja varmuusosastolle sijoittamisen ei katsottu olevan sellainen rikosoikeudellinen seuraamus, joka olisi estänyt kahteen kertaan syyttämistä ja rankaisemista koskevan kiellon (ne bis in idem) vuoksi syytteiden tutkimisen tuomioistuimessa. Syyte voitiin tutkia ja A, B ja C tuomittiin rangaistukseen pahoinpitelystä.

  • Kuluttajansuojalaki
    Kuluttajaluottosopimuksen peruuttaminen

    Asiassa on kysymys siitä, onko luotonsaaja peruuttanut luottosopimuksen pätevällä tavalla, kun hän on erillistä peruuttamisilmoitusta tekemättä palauttanut lainaksi saamansa pääoman luotonantajalle luottosopimuksen peruttamiselle säädetyn määräajan kuluessa.

  • Maksuohjelman vahvistaminen
    Maksuohjelman alkamisajankohta

  • Velan vanhentuminen

  • Saksan lain soveltaminen
    Työsopimus – Merimies
    Irtisanominen – Työntekijän oikeus korvaukseen

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiakokonaisuuteen liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 ( I vaihe) sekä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva tuomio 12.2.2016 (II vaihe).

    Tässä asian käsittelyn III vaiheessa on kysymys siitä ansionmenetyksestä, joka kantajalle on korvattava kantajan työsuorituksen vastaanottamisen viivästymisestä (Annahmeverzug) Saksan siviililain (BGB) 615 §:n nojalla.

  • Saksan lain soveltaminen
    Työsopimus – Merimies
    Irtisanominen – Työntekijän oikeus korvaukseen

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiakokonaisuuteen liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 ( I vaihe) sekä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva tuomio 12.2.2016 (II vaihe).

    Tässä asian käsittelyn III vaiheessa on kysymys siitä ansionmenetyksestä, joka kantajalle on korvattava kantajan työsuorituksen vastaanottamisen viivästymisestä (Annahmeverzug) Saksan siviililain (BGB) 615 §:n nojalla.

  • Saksan lain soveltaminen
    Työsopimus – Merimies
    Irtisanominen – Työntekijän oikeus korvaukseen

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiakokonaisuuteen liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 ( I vaihe) sekä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva tuomio 12.2.2016 (II vaihe).

    Tässä asian käsittelyn III vaiheessa on kysymys siitä ansionmenetyksestä, joka kantajalle on korvattava kantajan työsuorituksen vastaanottamisen viivästymisestä (Annahmeverzug) Saksan siviililain (BGB) 615 §:n nojalla.

  • Saksan lain soveltaminen
    Työsopimus – Merimies
    Irtisanominen – Työntekijän oikeus korvaukseen

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiakokonaisuuteen liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 ( I vaihe) sekä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva tuomio 12.2.2016 (II vaihe).

    Tässä asian käsittelyn III vaiheessa on kysymys siitä ansionmenetyksestä, joka kantajalle on korvattava kantajan työsuorituksen vastaanottamisen viivästymisestä (Annahmeverzug) Saksan siviililain (BGB) 615 §:n nojalla.

  • Saksan lain soveltaminen
    Työsopimus – Merimies
    Irtisanominen – Työntekijän oikeus korvaukseen

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiakokonaisuuteen liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 ( I vaihe) sekä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva tuomio 12.2.2016 (II vaihe).

    Tässä asian käsittelyn III vaiheessa on kysymys siitä ansionmenetyksestä, joka kantajalle on korvattava kantajan työsuorituksen vastaanottamisen viivästymisestä (Annahmeverzug) Saksan siviililain (BGB) 615 §:n nojalla.

  • Irtisanominen – Tehokkuus
    Liikkeenluovutus – Aluskauppa
    Työsopimus – Merimies
    Kanteen oikea-aikaisuus

    Kysymys merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiaan liittyvä lainvalintaa koskeva Helsingin HO:n päätös 14.9.2015 (I vaihe) sekä korvauksen määrää koskevista tuomioista 20.12.2016 nro 1824, 1819, 1834, 1839 ja 1842(III vaihe).

    Tässä asian II vaiheen käsittelyssä oli muun muassa kysymys siitä, oliko kantajan irtisanominen ollut kantajan väittämällä tavalla Saksan lain mukaan tehoton ja oliko laivayhtiö velvollinen jatkamaan kantajan työsuhdetta samoin ehdoin kuin ennen irtisanomista. Kysymys myös liikkeenluovutuksesta ja siitä oliko kantaja menettänyt Saksan lain perusteella kanneoikeutensa. Lisäksi kysymys siitä, voiko kantaja vedota samassa asiassa yhtä vastaajayhtiötä vastaan Rooman yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa pakottavana lakina sovellettavaan Saksan irtisanomislainsäädäntöön ja kahden muun vastaajan osalta saman perusteettoman irtisanomisen johdosta lakiviittauksen perusteella muuten sovellettavan Suomen lain vahingonkorvaussäännöksiin.

  • Kansainvälinen yksityisoikeus
    Lainvalinta
    Euroopan unionin oikeus – Rooman yleissopimus
    Työsopimus – Merimies

    Kysymys 38 merimiehen työsuhteen päättämistä koskevasta asiasta, joka on käsitelty kolmessa eri vaiheessa Helsingin hovioikeudessa. Ks. myös asiaan liittyvä Saksan lain mukaista irtisanomisen tehokkuutta koskeva Helsingin HO:n välituomio ja tuomio 12.2.2016 (II vaihe) sekä korvauksen määrää koskevista tuomioista 20.12.2016 nro 1824, 1819, 1834, 1839 ja 1842 (III vaihe).

    Tässä asian käsittelyn I vaiheessa oli ratkaistavana se, sovellettiinko asiassa Rooman yleissopimusta ja olisiko sen 6 artiklan perusteella työsopimukseen sovellettava lakiviittauksen puuttuessa Saksan lakia.

  • Kanteen tutkimatta jättäminen
    Haastehakemus
    Kannevaatimus
    Kanneperuste

  • Välimiesmenettely
    Välitystuomion kumoaminen

  • Syyttömästi pidätetyn korvaus
    Rikoksentekijän luovuttaminen
    Armahdus

    A oli ollut Suomessa vapautensa menettäneenä 18.2.2013-6.9.2013 Venäjän federaation etsintäkuulutuksen ja sitä seuranneen virallisen luovutuspyynnön perusteella. Korkeimman oikeuden 18.6.2013 antaman lausunnon mukaan A:n luovuttamiseen Venäjälle voitiin suostua. Venäjän federaation pääsyyttäjänvirasto oli 17.9.2013 toimittanut oikeusministeriöön pyynnön A:n kirjallisen hyväksynnän saamiseksi armahdukselle, johon A oli antanut hyväksyntänsä 20.9.2013. Oikeusministeriö oli 24.10.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n luovuttamista koskevan pyynnön. Vantaan käräjäoikeus oli 6.9.2013 määrännyt A:n vapautettavaksi. Venäjän federaation turvallisuuspalveluhallinto oli 13.12.2013 antanut päätöksen, jossa oli määrätty A:ta koskevan rikosasian ja -tutkinnan lopettamisesta.

    Asiassa oli kysymys siitä, täyttyvätkö asiassa syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (jäljempänä SyyttKorvL) mukaiset korvauksen saamisen edellytykset.

  • Vainoaminen

    A oli seurannut B:tä, tavoittanut tämän ja yrittänyt lukuisia kertoja ottaa tähän yhteyttä puhelimitse, tekstiviestitse ja sähköpostitse sekä toimittanut tälle kukkia ja kortteja. B ei ollut vastannut yhteydenottoyrityksiin. B oli puoli vuotta aiemmin päättänyt sähköpostiviestillä A:n ja B:n vuosia kestäneen parisuhteen. Syytteen teonkuvauksessa mainitut teot oli tehty viiden vuorokauden aikana. Hovioikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei syytteen teonkuvauksessa kuvattu menettely täyttänyt vainoamisen tunnusmerkistöä.

  • Velkomus
    Korko
    Kuluttajansuoja
    Oikeudenkäyntimenettely - selvästi perusteeton vaatimus
    Euroopan unionin oikeus

  • Avioliitto
    Omaisuuden ositus

    Puolisoiden avioeron tultua vireille ositusta toimittamaan oli määrätty pesänjakaja. Sen jälkeen, kun puolisot oli tuomittu lainvoimaisesti avioeroon, toinen heistä kuoli ennen osituksen saattamista päätökseen. Eloonjääneen puolison ei katsottu voivan osituksessa vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentin mukaiseen oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (Ään.)

  • Työsopimus
    Työsopimuksen irtisanominen
    Yhteistoiminta yrityksissä

  • Luvattoman taksiliikenteen harjoittaminen
    Menettämisseuraamus
    Hyödyn menettäminen

  • Asianomistaja
    Asiavaltuus
    Menettämisseuraamus
    Puhevalta
    Sananvapaus
    Sananvapauden käyttäminen joukkoviestinnässä
    Verkkoviestin hävittämismääräys

    Vaatimus sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistamisesta ja hävittämisestä voitiin käsitellä myös omana asianaan ilman syytettä rikosasioiden oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä.

    Oikeus poistamis- ja hävittämisvaatimuksen esittämiseen määräytyi vastaavasti kuin oikeus esittää menettämisseuraamusta koskeva vaatimus. Tämä oikeus oli ensisijaisesti syyttäjällä ja toissijaisesti asianomistajalla. Kun asianomistaja ei tuomioistuimen täydennyskehotuksesta huolimatta esittänyt syyttämättäjättämispäätöstä tai muuta selvitystä siitä, ettei syyttäjä vaadi verkkoviestin poistamista ja hävittämistä, asianomistajan vaatimus verkkoviestin poistamisesta ja hävittämisestä jätettiin tutkimatta.

    L sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä 22 § 3 mom.
    Rikoslaki 10 luku 9 §

  • Rangaistava teko
    Taannehtivuus
    Rikosoikeuden ajallinen ulottuvuus
    Lievemmän lain periaate
    Laillisuusperiaate

    Kysymys siitä, miten rikoslain 50 luvun 1 §:n 3 kohdassa olevaa ilmaisua "tuo maahan" on tulkittava, ja sen arvioimisesta, mikä merkitys rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on sillä, jos vastaajalta

    takavarikoidut aineet oli tilattu ennen kuin ne oli luokiteltu huumausaineeksi.

  • Työsuhteen päättäminen
    Syrjintä

  • Oikeudenkäyntimenettely
    Todistelu
    Muutoksenhaku
    Päätöksen perusteleminen
    Asiakirjan esittämisvelvollisuus
    Vahvistuskanne

  • Avioliitto
    Avioero

    Käräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon harkinta-ajan jälkeen. Avioeroa hakenut puoliso kuoli, kun asia oli toisen puolison valituksen johdosta hovioikeuden käsiteltävänä. Hovioikeus katsoi, että avioeroasia ei hakijan kuoleman johdosta rauennut. Käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu.

  • Kirjanpitorikos
    Törkeä kirjanpitorikos

  • Asianajaja
    Valvonta
    Kurinpidollinen seuraamus

  • Työsopimus
    Työsopimuksen päättäminen
    Vahingonkorvaus
    Työntekijän korvausvastuu

  • Vahingonkorvaus
    Koulukiusaaminen

  • Puolustajan palkkio

  • Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
    Rikoksen yritys

    Kysymys siitä, oliko kuvake.net - ja kik.messenger - palvelujen sekä skype - sovelluksen avulla 15-vuotiaaseen asianomistajaan yhteyden saanut vastaaja pyrkinyt sukupuoliyhteyteen asianomistajan kanssa ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä sekä siten syyllistynyt törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen.

  • Paikanetsintä
    Erityinen kotietsintä
    Pakkokeinolaki
    Takavarikko

  • Lähestymiskielto

  • Oikeudenkäyntiavustaja

  • Pakkokeinot
    Vangitseminen
    Tiedonsaantioikeus
    Esitutkintakertomus
    Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

    Kysymys vangittavaksi vaaditun henkilön puolustajan oikeudesta saada esitutkinnassa kertyneitä tietoja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi.

  • Lapsen tapaamisoikeuteen liittyvän uhkasakon täytäntöönpano

  • Lapsen elatus
    Kuntoutusraha

  • Ylimääräinen muutoksenhaku
    Määräajan palauttaminen
    Rikosasian kirjallinen käsittely
    Oikeudenkäynnin kieli
    Käännös

    Kysymys siitä, oliko oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle tyytymättömyyden ilmoittamista varten, kun rikosasiassa, joka oli käräjäoikeudessa ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, vironkieliselle vastaajalle ei ollut annettu kirjallista käännöstä tuomiosta eikä tuomiota ollut käännätetty suullisestikaan. Kysymys myös siitä, voitiinko vastaajan katsoa luopuneen oikeudestaan käännökseen.

  • Konkurssi
    Jakoluettelon vahvistaminen
    Ulosottokaari
    Vanhentuminen
    Viivästyskorko

 
Julkaistu 29.10.2014