HelHO:2015:12
Käräjänotaari |
Diaarinumero:
S 15/247 |
ASIAN TAUSTA
A oli ottanut 31.7.2007 allekirjoitetulla velkakirjalla pankki
B:ltä lainaksi 27.000 euroa. Velan vakuutena oli ollut C ja D:n
yhteisvastuullisesti antama takaus. C oli asetettu konkurssiin
19.2.2014. B oli irtisanonut luoton 19.3.2014 ja antanut A:lle
9.4.2014 saakka aikaa hankkia uuden vakuuden. A oli tarjonnut B:lle
korvaavaksi vakuudeksi Lieksassa sijaitsevaa vapaa-ajan asuntoa. B ei
ollut hyväksynyt A:n tarjoamaa vakuutta. B vaati, että A
velvoitettiin maksamaan sille pääomaa 19.308,36 euroa, korkoa
122,33 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja 314 euroa korkoineen.
A kiisti B:n vaatimuksen katsoen, että D:n antama takaus oli
edelleen pääomaa turvaava. A oli lisäksi tarjonnut B:lle
hallussaan olevia 50.000 euron panttikirjoja, jotka koskivat
Lieksassa sijaitsevaa kiinteistöä, jonka todellinen arvo oli 28.000
euroa. Tähän nähden oli kohtuutonta, että B irtisanoi
asianmukaisesti ja täsmällisesti hoidetun lainan.
HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU 3.12.2014
Käräjäoikeus on lausumillaan perusteilla velvoittanut A:n suorittamaan velan pääoman ja korkosaatavan sekä B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa.
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari X.
VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. A vaati lausumillaan perusteilla, että kanne hylätään. A katsoi myös, että käräjäoikeudessa asia olisi pitänyt siirtää käräjätuomarin käsiteltäväksi.
B vaati, että A:n valitus hylätään.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Hovioikeudessa asiassa oli kysymys siitä, oliko käräjänotaari
ollut toimivaltainen käsittelemään asian.
Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuslain 17 § 2 momentin 1
kohdan (608/2011) mukaan laamanni voi määrätä virassa kaksi
kuukautta olleen käräjänotaarin toimimaan yksittäisessä asiassa
puheenjohtajana, jos asia on riita-asia, jossa riidan kohteena oleva
rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan
enintään 20.000 euroa. Tässä asiassa riidan kohteena oleva
rahamäärä oli ollut 19.308,36 euroa. Laamanni on siten
käräjäoikeuslain 17 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen
riidan kohteena olevan rahamäärän perusteella voinut määrätä
käräjänotaarin toimimaan puheenjohtajana asiassa.
Asiassa harkittavaksi jäi kysymys, onko asia ollut laatunsa ja
laajuutensa puolesta niin vaikea ratkaista, että käräjänotaaria
ei olisi saanut käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentin säännös
huomioon ottaen määrätä yksin käsittelemään ja ratkaisemaan
asiaa.
Käräjäoikeuslain 1.10.2011 voimaan tulleen 17 §:n säätämiseen
johtaneen hallituksen esityksen (HE 278/2010 vp, s. 20) mukaan
käräjänotaarin käsiteltäväksi tulevien asioiden tulisi olla
tavanomaisia, selviä ja sellaisia, joihin ei yleensä liity vaikeita
näyttö- tai oikeuskysymyksiä.
Hovioikeus katsoi, että laista, sen esitöistä tai myöskään
oikeuskäytännöstä ei voida yksiselitteisesti päätellä, milloin
asiaa on pidettävä laatunsa tai laajuutensa vuoksi vaikeana
ratkaista. Tämä jääkin käytännössä yksittäistapauksellisen
harkinnan varaan. Tässä yhteydessä on erityisesti korostettu
käräjäoikeuden laamannin vastuuta valvoa sitä, ettei
käräjänotaarin ratkaistavaksi saateta liian vaikeita asioita
Kun kysymys on käräjänotaarin päätösvallasta, asian
vaikeutta on arvioitava nimenomaan käräjänotaaria eikä
ammattituomaria silmällä pitäen.
Arvioitaessa käräjänotaarin toimivallan laajuutta huomiota on
kiinnitettävä myös siihen, että perustuslain 21 §:n 1 momentin
mukaan "jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan
toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä
oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi." Asianmukaisen käsittelyn vaatimus voi jo
asian erityisen merkityksen vuoksi edellyttää ammattituomarin
toimimista oikeuden puheenjohtajana. Tällöin
tuomioistuinharjoitteluun olennaisesti liittyvien koulutuksellisten
tarpeiden on jäätävä taka-alalle.
Velkakirjaan perustuvaa saatavaa koskevat asiat sinänsä sopivat
yleensä hyvin käräjänotaarin käsiteltäviksi. Toisaalta
näihinkin asioihin voi liittyä vaikeasti ratkaistavia näyttö- tai
oikeuskysymyksiä.
Tässä tapauksessa kysymys on ollut siitä, onko luoton irtisanominen suoritettu sopimusehtojen ja pakottavan kuluttajansuojalain mukaisesti ja, mikäli ei ole, millaisiin oikeusvaikutuksiin tämä johtaa. Lisäksi A on käräjäoikeudessa vedonnut siihen, että pankin menettely luottoa irtisanottaessa ja sen hylättyä hänen tarjoamansa uuden vakuuden on ollut kohtuutonta. Käräjäoikeus ei ole tuomiossaan ottanut kantaa A:n vetoamaan oikeustoimen kohtuuttomuuteen.
Hovioikeus katsoi, että kyseisen asian näytön arviointiin ja
tapauksen oikeudelliseen arvioon on liittynyt sellaisia seikkoja,
joiden vuoksi kyseistä asiaa on ollut käräjäoikeuslain 17 §:n 3
momentin mukaan pidettävä käräjänotaarille laatunsa vuoksi
vaikeana ratkaista. Asian asianmukainen käsittely käräjäoikeudessa
olisi tässä tapauksessa edellyttänyt, että oikeuden
puheenjohtajana olisi toiminut ammattituomari. Käräjäoikeus ei
näin ollen ole ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan
päätösvaltainen käräjänotaarin puheenjohdolla. Koska asiaa ei
ole käsitelty käräjäoikeudessa laillisessa kokoonpanossa,
käräjäoikeuden ratkaisu on kumottava ja asian käsittelyä
jatkettava käräjäoikeudessa valmisteluvaiheesta.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion
ja palautti asian käräjäoikeuteen, velvoitti sen päätöksen
saatua lainvoiman ottamaan asian omasta aloitteestaan uudelleen
käsiteltäväkseen ja lausumaan palautetun
asian ratkaisun yhteydessä myös asian käsittelemisestä
hovioikeudessa johtuvista oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenlaamanni Pauli Viitanen
hovioikeudenneuvos Arja Mäki
hovioikeudenneuvos Terhi Mattila
Esittelijä:
viskaali Heini Färkkilä
Lainvoimainen.