HelHO:2015:12

Käräjänotaari
Toimivalta

Diaarinumero: S 15/247
Antopäivä: 6.10.2015
Ratkaisunumero: 1379

ASIAN TAUSTA

A oli ottanut 31.7.2007 allekirjoitetulla velkakirjalla pankki B:ltä lainaksi 27.000 euroa. Velan vakuutena oli ollut C ja D:n yhteisvastuullisesti antama takaus. C oli asetettu konkurssiin 19.2.2014. B oli irtisanonut luoton 19.3.2014 ja antanut A:lle 9.4.2014 saakka aikaa hankkia uuden vakuuden. A oli tarjonnut B:lle korvaavaksi vakuudeksi Lieksassa sijaitsevaa vapaa-ajan asuntoa. B ei ollut hyväksynyt A:n tarjoamaa vakuutta. B vaati, että A velvoitettiin maksamaan sille pääomaa 19.308,36 euroa, korkoa 122,33 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja 314 euroa korkoineen.

A kiisti B:n vaatimuksen katsoen, että D:n antama takaus oli edelleen pääomaa turvaava. A oli lisäksi tarjonnut B:lle hallussaan olevia 50.000 euron panttikirjoja, jotka koskivat Lieksassa sijaitsevaa kiinteistöä, jonka todellinen arvo oli 28.000 euroa. Tähän nähden oli kohtuutonta, että B irtisanoi asianmukaisesti ja täsmällisesti hoidetun lainan.

HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU 3.12.2014

Käräjäoikeus on lausumillaan perusteilla velvoittanut A:n suorittamaan velan pääoman ja korkosaatavan sekä B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari X.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. A vaati lausumillaan perusteilla, että kanne hylätään. A katsoi myös, että käräjäoikeudessa asia olisi pitänyt siirtää käräjätuomarin käsiteltäväksi.

B vaati, että A:n valitus hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeudessa asiassa oli kysymys siitä, oliko käräjänotaari ollut toimivaltainen käsittelemään asian.

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuslain 17 § 2 momentin 1 kohdan (608/2011) mukaan laamanni voi määrätä virassa kaksi kuukautta olleen käräjänotaarin toimimaan yksittäisessä asiassa puheenjohtajana, jos asia on riita-asia, jossa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20.000 euroa. Tässä asiassa riidan kohteena oleva rahamäärä oli ollut 19.308,36 euroa. Laamanni on siten käräjäoikeuslain 17 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen riidan kohteena olevan rahamäärän perusteella voinut määrätä käräjänotaarin toimimaan puheenjohtajana asiassa.

Asiassa harkittavaksi jäi kysymys, onko asia ollut laatunsa ja laajuutensa puolesta niin vaikea ratkaista, että käräjänotaaria ei olisi saanut käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen määrätä yksin käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa.

Käräjäoikeuslain 1.10.2011 voimaan tulleen 17 §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 278/2010 vp, s. 20) mukaan käräjänotaarin käsiteltäväksi tulevien asioiden tulisi olla tavanomaisia, selviä ja sellaisia, joihin ei yleensä liity vaikeita näyttö- tai oikeuskysymyksiä.

Hovioikeus katsoi, että laista, sen esitöistä tai myöskään oikeuskäytännöstä ei voida yksiselitteisesti päätellä, milloin asiaa on pidettävä laatunsa tai laajuutensa vuoksi vaikeana ratkaista. Tämä jääkin käytännössä yksittäistapauksellisen harkinnan varaan. Tässä yhteydessä on erityisesti korostettu käräjäoikeuden laamannin vastuuta valvoa sitä, ettei käräjänotaarin ratkaistavaksi saateta liian vaikeita asioita

Kun kysymys on käräjänotaarin päätösvallasta, asian vaikeutta on arvioitava nimenomaan käräjänotaaria eikä ammattituomaria silmällä pitäen.

Arvioitaessa käräjänotaarin toimivallan laajuutta huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan "jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi." Asianmukaisen käsittelyn vaatimus voi jo asian erityisen merkityksen vuoksi edellyttää ammattituomarin toimimista oikeuden puheenjohtajana. Tällöin tuomioistuinharjoitteluun olennaisesti liittyvien koulutuksellisten tarpeiden on jäätävä taka-alalle.

Velkakirjaan perustuvaa saatavaa koskevat asiat sinänsä sopivat yleensä hyvin käräjänotaarin käsiteltäviksi. Toisaalta näihinkin asioihin voi liittyä vaikeasti ratkaistavia näyttö- tai oikeuskysymyksiä.

Tässä tapauksessa kysymys on ollut siitä, onko luoton irtisanominen suoritettu sopimusehtojen ja pakottavan kuluttajansuojalain mukaisesti ja, mikäli ei ole, millaisiin oikeusvaikutuksiin tämä johtaa. Lisäksi A on käräjäoikeudessa vedonnut siihen, että pankin menettely luottoa irtisanottaessa ja sen hylättyä hänen tarjoamansa uuden vakuuden on ollut kohtuutonta. Käräjäoikeus ei ole tuomiossaan ottanut kantaa A:n vetoamaan oikeustoimen kohtuuttomuuteen.

Hovioikeus katsoi, että kyseisen asian näytön arviointiin ja tapauksen oikeudelliseen arvioon on liittynyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kyseistä asiaa on ollut käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentin mukaan pidettävä käräjänotaarille laatunsa vuoksi vaikeana ratkaista. Asian asianmukainen käsittely käräjäoikeudessa olisi tässä tapauksessa edellyttänyt, että oikeuden puheenjohtajana olisi toiminut ammattituomari. Käräjäoikeus ei näin ollen ole ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan päätösvaltainen käräjänotaarin puheenjohdolla. Koska asiaa ei ole käsitelty käräjäoikeudessa laillisessa kokoonpanossa, käräjäoikeuden ratkaisu on kumottava ja asian käsittelyä jatkettava käräjäoikeudessa valmisteluvaiheesta.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, velvoitti sen päätöksen saatua lainvoiman ottamaan asian omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen ja lausumaan palautetun asian ratkaisun yhteydessä myös asian käsittelemisestä hovioikeudessa johtuvista oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.

Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenlaamanni Pauli Viitanen
hovioikeudenneuvos Arja Mäki
hovioikeudenneuvos Terhi Mattila
Esittelijä: viskaali Heini Färkkilä

Lainvoimainen.

 
Julkaistu 8.12.2015