HelHO:2018:15

Muutoksenhaku – kantelu
Poissaolo oikeudesta vastaajana – noutomääräys

Diaarinumero: R 18/605
Antopäivä: 27.3.2018
Ratkaisunumero: 113735

Rikosasian vastaaja oli määrätty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuotavaksi käräjäoikeuden istuntoon. Kysymys siitä, oliko vastaajalla oikeus kannella noutomääräyksestä.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 25.1.2018

Käräjäoikeuden päätös
A oli ollut rikosasian vastaajana poissa käräjäoikeuden istunnosta, johon hänet oli haastettu saapumaan henkilökohtaisesti 600 euron sakon uhalla. Käräjäoikeus on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuominnut A:n 600 euron uhkasakkoon ja määrännyt, että A on tuotava myöhempään istuntoon, joka järjestetään viiden vuorokauden kuluttua siitä, kun A on otettu kiinni.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Riikka Rask.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 27.3.2018

Asia
Kantelu tuotavaksi määräämisestä

Kantelija
A

Vastapuoli
Syyttäjä

Kantelu
A on vaatinut, että noutomääräys kumotaan ja häntä ei määrätä tuotavaksi istuntoon.

Vastaus
Syyttäjä on vaatinut, että kantelu hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

(a) Tapahtumat

A ei ole saapunut käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Käräjäoikeus on pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla määrännyt A:n noudettavaksi uuteen pääkäsittelyyn tai sitä ennen erikseen sovittavaan istuntoon, mikä pidetään viiden päivän sisällä kiinniottamisesta.

Käräjäoikeus on toimittanut A:n käräjäoikeudelle toimittaman kantelukirjelmän ja siihen liittyvät käräjäoikeuden asiakirjat hovioikeuteen 14.3.2018. Hovioikeus on päättänyt 15.3.2018 pyytää asiassa syyttäjältä vastauksen noutomääräystä koskevaan kanteluun. Syyttäjä on ilmoittanut hovioikeudelle, että A oli otettu noutomääräyksen perusteella kiinni ja että asia oli tarkoitus käsitellä käräjäoikeudessa 19.3.2018. A on siis noutomääräyksen perusteella noudettu istuntoon, ja hän on ollut vapautensa menettäneenä noutomääräyksen perusteella.

Käräjäoikeuden ilmoituksen mukaan noutomääräykseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on ilmoittanut A:lle, että ratkaisusta voi kannella.

(b) Tuomiovirhekantelu

A on vaatinut, että noutomääräystä koskeva kantelu otetaan tutkittavaksi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun tarkoittamana tuomiovirhekanteluna, koska noutomääräykseen ei saanut valittamalla hakea muutosta. Noutomääräyksessä oli A:n mukaan kysymys mainitun 31 luvun 16 §:n tarkoittamasta oikeudellisesta ratkaisusta.

Käräjäoikeuden noutomääräys on luonteeltaan oikeudenkäyntiä turvaava, prosessuaalinen ratkaisu. Käräjäoikeus voi esimerkiksi olosuhteiden muutoksen tai uuden selvityksen perusteella tarvittaessa peruuttaa jo antamansa määräyksen. Hovioikeus on kuitenkin ratkaisuissaan ottanut rikosasian vastaajan kantelun tutkittavaksi tuomiovirhekanteluna (HHO 28.4.2017; R 16/2594) tai muuna kanteluna kantelun luonnetta tarkemmin määrittämättä (HHO 15.6.2017; R 17/1269) ja tutkinut noutomääräyksen antamisen edellytykset noutomääräyksen ollessa näissä tapauksissa voimassa.

Hovioikeus toteaa, että tuomiovirhekantelussa ylimääräisenä muutoksenhakukeinona on lähtökohtaisesti tietyt oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä säädetyt perusteet, joiden nojalla hakemuksen kohteena oleva ratkaisu voidaan poistaa, vaikkakin eräissä tapauksissa tuomiovirhekantelun perusteella on voitu tutkia hakemuksen kohteena olevan ratkaisun oikeellisuus laajemminkin (KKO 1999:50). Oikeuskirjallisuudessa todetulla tavalla ylimääräinen muutoksenhaku on sallittu vain silloin, kun muuta muutoksenhakukeinoa ei ole käytettävissä (Koponen, Pekka: Ylimääräinen muutoksenhaku 2017 s. 261). Hovioikeus toteaa, että asiassa on siten ensin arvioitava, voidaanko kantelu tutkia muuna muutoksenhakuna kuin tuomiovirhekanteluna.

(c) Muutoksenhaku noutomääräykseen

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, jos vastaaja ei noudata hänelle annettua määräystä saapua sakon uhalla tuomioistuimeen, tuomioistuimen on, jos se edelleen pitää vastaajan läsnäoloa välttämättömänä, tuomittava hänet asetettuun uhkasakkoon ja asetettava korkeampi uhkasakko tai määrättävä hänet tuotavaksi samaan tai myöhempään istuntoon. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty asianosainen tai kuultava saadaan ottaa säilöön. Vapaudenmenetys saa kuljetusaikoineen kestää enintään viisi vuorokautta. Kysymys on siten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen b kohdan tarkoittamasta tuomioistuimen antamasta vapaudenriistoon johtavasta päätöksestä tilanteessa, jossa tuomioistuimen antamaa määräystä ei ole noudatettu.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa ei ole erikseen säädetty muutoksenhausta noutomääräykseen. Lain 12 luvun 1 §:n mukaan, jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan rikosasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Tämän viittaussäännöksen johdosta asiassa on seuraavaksi tarkasteltava oikeudenkäymiskaaressa olevia muutoksenhakusäännöksiä.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 35 §:ssä säädetään muutoksenhausta ennen pääasian ratkaisemista tuomittuun uhkasakkoon, mutta ei sitä vastoin muutoksenhausta noutomääräykseen. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 2 ja 3 momenttien mukaan käräjäoikeuden lopulliseen tuomioon tai päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaan sallittu. Koska muutoksenhausta rikosasian vastaajaa koskevaan noutomääräykseen ei ole erikseen säädetty, tällaiseen ratkaisuun ei saa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 2 ja 3 momenttien mukaan hakea erikseen muutosta.

Todistajan noudosta säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 62 §:ssä ja todistajan oikeudesta noutoa koskevaan muutoksenhakuun 17 luvun 69 §:ssä. Pykälän mukaan noutomääräykseen ei saa hakea erikseen muutosta, mutta noudettavaksi määrätty todistaja saa kannella päätöksestä. Hallituksen esityksen (HE 46/2014 vp s. 37) mukaan kantelu on valitukseen rinnastettava muutoksenhakukeino, ja päätös voidaan tutkia asiasisältönsä osalta vastaavalla tavalla kuin valituksen johdosta. Hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että pääsäännön mukaan todistelua koskevaan päätökseen haetaan muutosta pääasian yhteydessä. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 69 §:ssä säädetään kuitenkin niistä poikkeustapauksista, joissa on mahdollista kannella eräistä todistelua koskevista ratkaisuista. Kysymys on kantelusta, jossa valituksen tapaan on mahdollista riitauttaa tuomioistuimen ratkaisun perusteet niin oikeudellisilla kuin tosiasioita koskevilla perusteilla. Kantelulle ei ole määräaikaa, ja se tulee käsitellä kiireellisenä. Noutomääräys kohdistuu henkilön toimintavapauteen ja noudettava voidaan ottaa säilöön enintään viideksi päiväksi, joten kantelu joustavana muutoksenhakukeinona on perusteltu vastaavalla tavalla kuin pakkokeinolain mukaisissa vangitsemisasioissa ja konkurssilain 4 luvun 11 §:n mukaisissa painostusvankeusasioissa (HE 46/2014 vp s. 122).

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 69 §:n mukaan noutomääräystä koskeva kantelumahdollisuus koskee ainoastaan todistajaa. Noudettavaksi määrätyn vastaajan osalta vastaavaa säännöstä kantelusta ei ole.

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä voi tapahtua muun ohella siten, että lain perusteltavissa olevista tulkintavaihtoehdoista valitaan se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka ehkäisee ristiriidan niiden kanssa.

Hovioikeus toteaa, että noutomääräys johtaa tavanomaisesti vapaudenmenetykseen. Todistajaa koskevasta noutomääräyksestä on katsottu nimenomaan olevan tarpeen saada kannella ja tätä mahdollisuutta on perusteltu sillä, että noutomääräys kohdistuu henkilön toimintavapauteen ja tästä johtuvalla tarpeella saattaa asia nopeasti tuomioistuimen arvioitavaksi. Tilanne on samanlainen myös rikosasian vastaajaa koskevan noutomääräyksen osalta. Edellä selostetulla tavalla rikosasian vastaajan noutomääräykseen saisi hakea muutosta ainoastaan pääasian ratkaisun yhteydessä. Pääasian ratkaisun yhteydessä käytettävissä olevan muutoksenhakumahdollisuuden ei voida katsoa olevan kuitenkaan riittävän tehokas oikeussuojakeino. Ottaen huomioon se, että noutomääräyksen sisältö ja tosiasiallinen merkitys on samanlainen riippumatta siitä, koskeeko noutomääräys todistajaa vai asianosaista, hovioikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 12 luvun 1 §:ää ja oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua koskevia säännöksiä tulee perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti tulkita siten, että mahdollisuus kannella noutomääräyksestä koskee myös noudettavaksi määrättyä rikosasian vastaajaa ja hänellä tulee olla samanlainen mahdollisuus kantelun avulla saattaa noutomääräyksen oikeellisuus ylemmän tuomioistuimen arvioitavaksi kuin todistajan kohdalla on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 69 §:ssä säädetty.

Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että esimerkiksi myös vangitsemista koskevista päätöksistä saa kantelemalla hakea muutosta varsinaisena muutoksenhakukeinona. Vapaudenmenetystä on pidetty lähtökohtaisesti niin merkittävänä seikkana, että tällaista kantelumahdollisuutta on pidetty välttämättömänä.

Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:lla on oikeus kannella noutomääräyksestä vastaavanlaisella kantelulla, josta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 69 §:ssä säädetään. A:n kantelua ei siten oteta tutkittavaksi ylimääräisenä muutoksenhakuna, vaan varsinaista muutoksenhakukeinoa koskevana kanteluna. A on kantelussaan vedonnut niihin perusteisiin, joiden perusteella noutomääräys vaaditaan kumottavaksi, joten asiassa ei ole aihetta varata tilaisuutta kantelun täydentämiseen.

Hovioikeus toteaa, että A:n kantelun kohteena oleva noutomääräys ei ole enää voimassa. Korkein oikeus on vangitun kantelun osalta katsonut, että muutoksenhakutuomioistuin voi tutkia vangitsemisratkaisun perusteet, vaikka vangittuna pitämiseen ei olisi enää mahdollista puuttua (KKO 1996:39 ja KKO 1998:90). Hovioikeus toteaa, että lausunnon antamisen ei voida katsoa raukeavan myöskään noutomääräystä koskevan kantelun osalta sen vuoksi, että noutomääräykseen perustunut A:n vapaudenmenetys on päättynyt eikä noutomääräys ole enää voimassa. Hovioikeus voi näin ollen tutkia noutomääräyksen perusteet, vaikka noutoon ei voida enää puuttua.

(d) Noutomääräyksen edellytysten arviointi

Hovioikeus on lausumillaan perusteilla katsonut, että käräjäoikeudella on ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset noutomääräyksen antamiseen. Hovioikeus on katsonut myös, että myöskään hovioikeudelle esitetyn selvityksen perusteella noutomääräyksen perusteita ei ole aihetta arvioida toisin kuin mitä käräjäoikeus on arvioinut.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden antamaa valitusosoitusta oikaistaan seuraavasti:
Noutomääräykseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.
Noutomääräyksestä saa ilman määräaikaa kannella.

Kantelu hylätään.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet:

hovioikeudenneuvos Timo Ojala
hovioikeudenneuvos Pekka Haapaniemi
asessori Laura Nisula

Esittelijä: hovioikeuden esittelijä Riina Hero

Ratkaisu oli yksimielinen.

Läh. 29.5.2018 KKO

 
Julkaistu 20.8.2018